Usein kysyttyä

Keneltä voin tiedustella vireillä olevista tai ratkaistuista asioista?

Korkeimmassa oikeudessa (KKO) käsiteltävistä asioista voi tiedustella kirjaamosta, joka on auki arkisin klo 8.00–16.15. Kirjaamon sähköpostiosoite on korkein.oikeus(at)oikeus.fi, käyntiosoite on Pohjoisesplanadi 3 ja puhelinnumero on 02956 40050. Median edustajia palvellaan kirjaamon lisäksi KKO:n viestinnässä (puh. 02956 40052, 02956 40060, viestinta.kko(at)oikeus.fi).

Miten löydän internetistä KKO:n ratkaisun?

Uusimmat ennakkopäätökset löytyvät KKO:n internetsivuilta . Ratkaisut julkaistaan sivuilla antopäivän aamuna klo 9. Vanhemmat ennakkoratkaisut löytyvät Finlex-säädöstietopankista osoitteesta www.finlex.fi . Ennakkopäätösten ohella Finlexiin päivitetään myös tietoja myönnetyistä valitusluvista ja muista ratkaisuista kuin ennakkopäätöksistä.

Minkä tuomioistuimen ratkaisusta voi hakea valituslupaa tai voi valittaa?

Korkeimmasta oikeudesta voi hakea valituslupaa pääasiassa asioista, jotka on ensin ratkaistu käräjäoikeudessa ja sen jälkeen hovioikeudessa (oikeus.fi.). Mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan, asia käsitellään korkeimmassa oikeudessa valitusasiana. Joissakin tapauksissa korkeimpaan oikeuteen voi valittaa vakuutusoikeuden (vakuutusoikeus.fi) ja markkinaoikeuden (markkinaoikeus.fi) ratkaisuista sekä niistä käräjäoikeuden (oikeus.fi) ratkaisuista, jotka käräjäoikeus on tehnyt maaoikeutena toimiessaan.

Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta, mikäli kyseessä on prejudikaatti- eli ennakkopäätösluonteinen asia. Ennakkopäätösvalituksen tekeminen edellyttää kuitenkin sitä, että vastapuoli on antanut asiaan suostumuksensa. Valitusasian käsitteleminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää tällöinkin sitä, että korkein oikeus myöntää asiassa ensin valitusluvan.

Se, onko asiassa muutoksenhakumahdollisuutta, käy ilmi alemman asteen ratkaisusta tai siihen liitetystä valitusosoituksesta.

Milloin valituslupa myönnetään?

Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos jokin seuraavista oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:ssä säädetyistä edellytyksistä täyttyy:

1. ennakkopäätösperuste: asia on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeätä saattaa korkeimman oikeuden ratkaistavaksi;
2. purkuperuste: valituslupaan on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava;
3. painava syy -peruste: valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Miksi valituslupahakemuksen hylkäämistä ei perustella?

Korkein oikeus ei perustele erikseen päätöstä hylätä valituslupahakemus. Valituslupa-asioissa arvioidaan vain se, täyttyykö lupahakemuksen perusteella jokin laissa (oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:ssä) säädetyistä kolmesta perusteesta myöntää valituslupa. Hylkääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään laissa säädetyistä perusteista valitusluvan myöntämiselle ei asiassa ole toteutunut.

Kauanko asian käsittely kestää?

Valituslupa-asian käsittelyn kesto on keskimäärin neljästä kuuteen kuukautta. Jos lupa myönnetään, vie lupa-asian ja itse valitusasian käsittely yhteensä keskimäärin 16–18 kuukautta.

Voinko pyytää oikeudellista neuvontaa KKO:sta?

Koska tuomioistuimen pitää olla puolueeton, se ei voi antaa oikeudellista neuvontaa oikeudenkäyntien osapuolille tai muillekaan tahoille. Oikeudellisissa asioissa on mahdollista kääntyä esimerkiksi oikeusaputoimiston tai asianajajan puoleen.

Voinko tehdä valituslupahakemuksen ja valituksen itse, vai tarvitaanko juristin apua?

On suositeltavaa käyttää oikeudellisen asiantuntijan apua ko. asiakirjojen tekoon. Oikeudenkäyntiavustajan tulee täyttää tietyt kelpoisuusehdot (ks. OK 15:2 §, finlex.fi).

Voinko tehdä tuomion purkua koskevan hakemuksen tai epäiltyä tuomiovirhettä koskevan kantelun itse?

Se ei ole mahdollista. Vuoden 2013 alusta tuli voimaan asiamiespakko, jonka mukaan ko. asioissa tulee käyttää asiamiestä. Lue lisää sivulta Ylimääräinen muutoksenhaku .

Voidaanko valittamisen määräaikaa pidentää?

Muutoksenhakuaika on valituslupa-asioissa 60 päivää ja hovioikeuden ensimmäisenä asteena ratkaisemissa asioissa 30 päivää hovioikeuden ratkaisun antamisesta. Valittamiselle varattua määräaikaa ei voida pidentää.

Jos valittaja ei ole voinut laillisen esteen tai vastaavan syyn vuoksi hakea muutosta määräajassa, korkein oikeus voi jälkikäteen erillisen hakemuksen perusteella palauttaa määräajan valituksen tekemiselle. Menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus tulee toimittaa korkeimpaan oikeuteen 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta ja viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä. Jos menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus hyväksytään, korkein oikeus antaa uuden määräpäivän, johon mennessä valituslupahakemus tai valitus on jätettävä hovioikeuteen.

Voinko täydentää juttuni asiakirjoja uudella aineistolla?

Uusi aineisto voidaan ottaa huomioon vain, jos kyseiseen aineistoon ei ole voitu vedota käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa tai jos aineistoon vetoamatta jättämiselle aikaisemmin on ollut pätevä aihe. Asian ratkaiseva kokoonpano harkitsee tapauskohtaisesti sen, voidaanko uusi aineisto ottaa huomioon.

Voinko tulla henkilökohtaisesti tapaamaan kokoonpanon jäsentä tai esittelijää?

Korkein oikeus vastaanottaa oikeudenkäyntiaineiston kirjallisena ja menettely on pääsääntöisesti kirjallinen. Mahdollisuutta henkilökohtaisiin tapaamisiin ei ole.

Määräytyykö ratkaisukokoonpano asian erityispiirteiden perusteella?

Asialle määrätään esittelijä työtilanteen ja jutussa tarvittavan erityisosaamisen perusteella. Esittelijä valmistelee asian ja esittelee sen jaostolle eli asian ratkaisevalle korkeimman oikeuden kokoonpanolle. Ratkaisukokoonpanot eivät ole kiinteitä, eikä niitä muodosteta juttukohtaisesti vaan kuukausittain laadittavan työlistan perusteella. Juttujen jakamisesta ja kokoonpanojen muodostumisesta on määräykset KKO:n työjärjestyksessä (Finlex.fi) .

Mitä asiani käsittely maksaa?

Tutustu oikeudenkäyntiä koskeviin maksuihin sivulla Maksut .

Voiko EIT auttaa minua?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT (echr.coe.int).) voi valittaa, jos katsoo Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määriteltyjä oikeuksiaan loukatun. Valitus tulee tehdä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun korkein oikeus on antanut ratkaisunsa.

Miksi korkein oikeus lyhennetään KKO eikä KO?

Lyhennettä KO käytetään useimmiten käräjäoikeuksista. KKO-lyhenteen käyttö perustuu pitkäaikaiseen vakiintuneeseen käytäntöön.