Valituslupahakemuksen sisältö ja käsittely

Valituslupahakemuksen sisällöstä säädetään oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 6 §:n 1 momentissa. Sen mukaisesti valituslupahakemuksessa on mainittava

1. peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä
2. syyt, joiden nojalla hakija katsoo valitusluvan myöntämiseen olevan kyseinen peruste.

Riittävää ei ole, että hakija vain kertoo pyytävänsä valituslupaa esimerkiksi ennakkopäätösperusteella tai toistaa lain sisällön tältä osin. Hakemuksessa on yksilöitävä se oikeudellinen kysymys tai muu peruste, jolla valituslupaa haetaan, ja ne syyt, miksi mainittu peruste ilmenee juuri hakijan asiassa.

Valtaosa valitusluvista myönnetään ennakkopäätösperusteella. Tällöin hakijan on kyettävä osoittamaan, että asiassa on jokin oikeudellinen, esimerkiksi lain soveltamiseen liittyvä kysymys, jolla on yksittäistapausta yleisempää merkitystä. Valitusluvan saamiseksi ennakkopäätösperusteella ei siis riitä, että hakemuksessa perustellaan hovioikeuden ratkaisun olevan virheellinen tai esitetään, että hovioikeus on arvioinut asiassa näytön väärin. Valituslupa voidaan sinänsä myöntää koskemaan myös näytön arviointia. Tällöin näytön arvioinnista on voitava antaa yleisempiä, ei pelkästään tapauskohtaisia tulkintaohjeita.

Purku- ja painava syy -perusteilla valituslupia myönnetään harvoin. Purkuperusteeseen vedotessaan hakijan on yksilöitävä sellainen oikeudenkäynnissä tapahtunut virhe tai seikka, joka täyttäisi oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetyt varsin tiukat edellytykset lainvoimaisen tuomion poistamiseksi tai purkamiseksi. Painava syy -peruste taas edellyttää erityisiä, joko hakijaan tai asiaan liittyviä poikkeuksellisia olosuhteita, joiden vuoksi valituslupa tulisi myöntää.

Valituslupahakemukselle on yleensä eduksi, jos hakija kykenee esittämään asiansa tiiviisti ja asiasisältöön keskittyen. Koska valituslupahakemuksen ratkaisevalla kokoonpanolla on käytettävissään käräjä- ja hovioikeuden ratkaisut, esillä olevaa oikeudellista kysymystä voidaan hakemuksessa käsitellä ratkaisuihin viitaten.

Jos hakijalla on avustaja tai puolustaja, joka vaatii valtion varoista palkkiota tai kulukorvausta, oikeudenkäyntikululasku on syytä toimittaa jo valituslupahakemuksen ja valituksen yhteydessä. Korkein oikeus ei yleensä pyydä laskua täydennyksenä ennen valituslupahakemuksen ratkaisemista.

On suositeltavaa, että hakija käyttää valituslupahakemuksen laadinnassa apunaan oikeudenkäyntiasioihin perehtyneen asianajajan, julkisen oikeusavustajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan palveluita.

Valituslupa-asian käsittely

Valituslupahakemus jaetaan aluksi esittelijälle asian valmistelua varten. Esittelijä selvittää asian tosiseikkojen lisäksi valituslupa-asian ratkaisemisen kannalta keskeiset oikeuslähteet eli niin kansalliset säännökset ja niiden esityöt (lainvalmisteluaineiston) kuin mahdollisesti sovellettavat EU-oikeuden sekä kansainväliset sopimukset, oikeuskäytännön sekä oikeuskirjallisuuden kannanotot.

Valitusluvan myöntämistä koskeva asia ratkaistaan esittelystä eli esittelijän ratkaisuehdotuksen pohjalta kokoonpanossa, jossa on yhdestä kolmeen jäsentä.

Jos valituslupaa ei myönnetä, asian käsittely päättyy ja muutoksenhaun kohteena ollut ratkaisu jää pysyväksi.

Jos korkein oikeus myöntää valitusluvan, asiassa laaditaan valituslupakortti, joka sisältää lyhyen kuvauksen valitusluvan myöntämisen perusteena olleesta oikeuskysymyksestä. Valituslupakortissa kuvattu oikeuskysymys ei kuitenkaan sido korkeinta oikeutta jatkokäsittelyssä, vaan asiassa annettava ratkaisu voi koskea muutakin kysymystä. Hakusanoin varustetut valituslupakortit julkaistaan Finlex-valitusluparekisterissä .

Valituslupa voidaan myöntää myös osittain. Tällöin valituslupa voidaan rajoittaa koskemaan osaa hovioikeuden ratkaisusta tai tiettyä kysymystä, jonka ratkaiseminen on tarpeen oikeuskäytännön ohjaamiseksi tai valituslupaperusteen kannalta muutoin. Jos valituslupa myönnetään vain osittain, kysymys valitusluvan myöntämisestä muulta osalta voidaan siirtää ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä.

Kysymys valitusluvan myöntämisestä ratkaistaan keskimäärin 4–6 kuukauden kuluessa.