Toimitilat

Korkein oikeus on toiminut vuodesta 1934 lähtien Helsingissä Kauppatorin laidalla, Presidentinlinnan naapurissa osoitteessa Pohjoisesplanadi 3. Toimitilat muodostuvat kahdesta alun perin erillisestä rakennuksesta. Ennen oikeuslaitokselle siirtymistään niitä oli käytetty pitkään asuin- ja liiketiloina. Rakennuksista on useiden korjaus- ja uudisrakentamistöiden myötä muotoutunut korkeimman oikeuden käyttöön hyvin soveltuvat ja viihtyisät toimitilat.

Korkein oikeus jakoi alun perin tilat korkeimman hallinto-oikeuden kanssa. Korkeimman oikeuden käytössä oli rakennuksen kaksi alinta kerrosta, kun taas kolmannessa eli ylimmässä kerroksessa toimi korkein hallinto-oikeus. Rakennus kävi vähitellen liian pieneksi molempien virastojen käyttöön. Niinpä korkein hallinto-oikeus muutti tiloista vuonna 1984, jolloin Pohjoisesplanadi 3 jäi kokonaisuudessaan korkeimman oikeuden käyttöön. Lisäksi korkeimmalle oikeudelle kunnostettiin viereinen Helenankatu 3:n rakennus, entinen Helsingin Pantti Oy, vuosina 1979-1982. Panttilainaamon asiakaspalvelutilasta tehtiin korkeimman oikeuden henkilökuntaravintola ja huutokauppasalista oikeussali. Varastokerroksiin rakennettiin kirjasto ja piharakennukset purettiin ja korvattiin U:n muotoisella uudisrakennuksella. Helenankadun ja Pohjoisesplanadin rakennukset yhdistettiin toisiinsa vuonna 1986.

Toimitilojen viimeisin peruskorjaus valmistui korkeimman oikeuden 200-vuotisjuhlien alla kesäkuussa 2009. Peruskorjauksen tavoitteena oli restauroida sisätiloja ja parantaa työolosuhteita muun muassa rakentamalla uusi ilmastointijärjestelmä. Näkyvin muutos oli uuden oikeussalin rakentaminen Pohjoisesplanadi 3:n puolelle kolmanteen kerrokseen.

Suunnittelussa pyrittiin kunnioittamaan rakennusten alkuperäisiä ominaispiirteitä. Myös sisustuksessa otettiin huomioon rakennusten pitkä historia. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehtitoimisto Timo Jokinen Oy, ja työt tehtiin Museoviraston valvonnassa.

Pohjoisesplanadi 3

Pohjoisesplanadi 3:n rakennuksessa sijaitsee nykyään muun muassa korkeimman oikeuden oikeussali ja täysistuntosali.

Pohjoisesplanadi 3:n rakennus kuului alun perin satamakapteeni C.G. Castegrenille. Hän tilasi tontille kauppiastalon insinööriupseeri Pehr Granstedtilta, joka on suunnitellut kortteliin useita muitakin taloja. Rakennus valmistui osittain jo 1816 ja kokonaisuudessaan viimeistään 1830-luvulla. Rakennuksen maantasokerroksessa oli myymälätiloja sekä varastoja ja ylemmässä kerroksessa kaksi suurta asuntoa aputiloineen.

Pohjoisesplanadi 3:n rakennus vaihtoi 1800-luvulla useita kertoja omistajaa. Vuonna 1853 sen osti Forsströmin suku, joka piti siinä suosittua konditorialiikettä lähes kolme vuosikymmentä.
Menestynyt liikemies, eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) hankki Pohjoisesplanadi 3:n omistukseensa vuonna 1883. Hänen toimeksiannostaan arkkitehti Frans Anatolius Sjöström suunnitteli rakennuksen korottamisen ja laajentamisen. Rakennusrunkoa syvennettäessä syntyi muun muassa talon juhlava pääporras. Rakennuksen korkeassa keskikerroksessa oli Standertskjöldin asuinhuoneisto. Kolmannessa kerroksessa sijaitsi hänen omistamansa Kaukas-osakeyhtiön konttori.

Standertskjöldin kodista tuli vuosikymmeniksi Helsingin seurapiirien kohtaamispaikka. Nykyisin täysistuntosalina toimivassa parvekkeellisessa salissa järjestettiin tanssiaisia.
Eversti Standertskjöld kuoli lapsettomana vuonna 1931. Tällöin Pohjoisesplanadi 3:n uudeksi omistajaksi tuli Suomen valtio, joka osoitti kiinteistön oikeuslaitoksen käyttöön. Vuosina 1933–34 rakennus korjattiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen johdolla. Korkein oikeus muutti siihen vuonna 1934.

Helenankatu 3

Helenankatu 3:n tiloissa sijaitsee nykyään muun muassa korkeimman oikeuden oman henkilökunnan käytössä oleva kirjasto ja henkilökunnan lounasruokala. Lisäksi rakennuksessa on nykyään juhlasalina toimiva entinen oikeussali.

1800-luvulla Helenankatu 3:n kohdalla sijaitsi kauppias Johan Henrik Flodbergin asuin- ja liikerakennus. Se oli Pehr Granstedtin suunnittelema talo. Rakennuksen julkisivun suunnitteli tai suunnitelmat viimeisteli Carl Ludvig Engel.

Helenankatu 3 siirtyi vuonna 1882 Helsingfors Pant-Aktiebolaget -yhtiölle. Kadunvarsirakennuksen pohjakerroksessa avattiin Helsingin ensimmäinen panttilainakonttori. Arkkitehtina toimi Theodor Höijer. Panttiyhtiö rakennutti 1890-luvun alussa uuden ja suuremman pääkonttorin huonokuntoisen Flodbergin talon paikalle. Rakennustyöt suunnitteli Kiseleff’s Arkitektur Bureau.

Teksti: KKO:n viestintä arkkitehti Tuula Pöyhiän rakennushistoriallisen selvityksen pohjalta.

 
Julkaistu 11.12.2018