KKO:2020:53

Sotilasrikos - Palvelusrikos
Esitutkinta

Diaarinumero: R2019/571
Taltionumero: 1032
Antopäivä: 29.6.2020 ECLI:FI:KKO:2020:53

Ilmavoimien komentaja A oli saanut tietoja, joiden mukaan lennoston komentaja Y oli johtaessaan Puolustusvoimien vapaaehtoista harjoitusta esiintynyt päihtyneenä ja käyttäytynyt epäasiallisesti harjoitukseen osallistuneita kohtaan.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:n olisi Y:n kurinpitoesimiehenä tullut pyytää esitutkinnan toimittamista muutaman päivän kuluessa siitä, kun hän oli saanut harjoituksen tapahtumista sellaiset tiedot, että hänellä oli ollut syytä epäillä Y:n syyllistyneen sotilasrikokseen. Kun A oli ilman perusteltua syytä tehnyt tutkintapyynnön yli kaksi kuukautta myöhemmin, hän oli tahallaan jättänyt täyttämättä palvelusvelvollisuutensa ja siten syyllistynyt palvelusrikokseen.

RL 45 luku 1 §
L sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 27 § 1 mom
Yleinen palvelusohjesääntö 60 §
Yleinen palvelusohjesääntö 66 §

Asian tausta

Lemmenjoella on 22.–24.9.2017 järjestetty Puolustusvoimien vapaaehtoinen harjoitus, jonka johtajana on toiminut X:n lennoston komentaja eversti Y. Useat henkilöt ovat harjoituksen aikana ja sen jälkeen tehneet havaintoja Y:n epäasiallisesta käytöksestä ja esiintymisestä humaltuneena harjoituksen aikana.

Tämän rikosasian vastaaja kenraalimajuri A on tapahtuma-aikaan toiminut Ilmavoimien komentajana ja Y:n suoranaisena esimiehenä ja siten tämän kurinpitoesimiehenä.

Asian käsittely hovioikeudessa

Syyte ja vastaus Helsingin hovioikeudessa

Syyttäjä vaati A:lle hovioikeudessa rangaistusta 29.9.–18.12.2017 tehdystä palvelusrikoksesta. Syytteen mukaan A oli toimiessaan Y:n suoranaisena esimiehenä ja kurinpitoesimiehenä tultuaan tietoiseksi Y:n tekemäksi epäillystä palvelusrikoksesta tai muusta sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitetusta rikoksesta tai kun hänellä oli ainakin ollut syytä epäillä, että tällainen rikos oli tehty, laiminlyönyt hänelle kurinpitoesimiehenä kuuluneen velvollisuutensa viipymättä huolehtia, että asiassa toimitetaan esitutkinta.

Syytteen mukaan A oli 24.9.2017 alkaen saanut eri tahoilta tietoja, joiden perusteella hänellä oli viimeistään 29.9.2017 ollut vähintäänkin syytä epäillä Y:n rikkoneen Yleisessä palvelusohjesäännössä sotilaalle asetettuja velvoitteita kohtelemalla käskynalaisiaan nöyryyttävällä tavalla, käyttäytymällä muuten epäasiallisesti ja hyvien tapojen vastaisesti sekä esiintymällä ilmeisen päihtyneenä ja siten alkoholin vaikutuksen alaisena, että hänen kykynsä suorittaa palvelusta oli ollut alentunut. A oli tehnyt tutkintapyynnön Y:n menettelystä Pääesikunnan oikeudelliselle osastolle vasta 18.12.2017 sen jälkeen, kun Puolustusvoimien asessori oli kiinnittänyt hänen huomiotaan kurinpitoesimiehen velvollisuuteen huolehtia esitutkinnan toimittamisesta. A oli kuvatulla tavalla menetellessään tahallaan rikkonut tai jättänyt täyttämättä palvelukseen kuuluvan velvollisuutensa.

A kiisti syyttäjän rangaistusvaatimuksen ja vaati syytteen hylkäämistä.

Hovioikeuden tuomio 25.6.2019 nro 128635

Hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen syytteen mukaiseen palvelusrikokseen ja tuomitsi tämän 30 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Hovioikeus totesi, että A:n heti harjoituksen jälkeen saamat tiedot Y:n käyttäytymisestä olivat olleet siinä määrin yksiselitteiset, ettei esitutkinnan käynnistämättä jättäminen ollut enää voinut olla kurinpitoesimiehelle kuuluvan harkintavallan rajoissa. Asiassa esitetty näyttö viittasi varsin vahvasti siihen, että A oli jo aikaisessa vaiheessa päätynyt siihen, että asiassa ei ryhdytä esitutkintaan tai että hän ei ainakaan itse vie rikostutkinta-asiaa eteenpäin.

Hovioikeus totesi, että A oli tehdessään 18.12.2017 Pääesikunnalle tutkintapyynnön viimeistään täyttänyt hänelle lain mukaan kurinpitoesimiehenä kuuluvan velvollisuuden huolehtia siitä, että Y:n asiassa toimitetaan esitutkinta. Pyyntö oli kuitenkin tehty yli kaksi ja puoli kuukautta sen jälkeen, kun A oli saanut ensimmäiset tiedot Lemmenjoen harjoituksen tapahtumista. A:lla oli ollut syytteessä todetuin tavoin viimeistään syys–lokakuun vaihteessa 2017 syytä epäillä Y:n syyllistyneen sotilasrikokseen harjoituksessa 22.–24.9.2017. A ei ollut käynnistänyt esitutkintaa viipymättä ja hän oli näin rikkonut palvelusvelvollisuuttaan.

Tahallisuuden osalta hovioikeus totesi, että A oli ollut korkeassa sotilasvirassa oleva kenraali ja Ilmavoimien komentaja. Kurinpitoesimiehelle esitutkinnan toimittamisesta huolehtivana virkamiehenä kuuluvista velvollisuuksista on säädetty laissa ja säännökset ovat tältä osin yksiselitteisiä. A:n oli täytynyt jo asemansa perusteella olla niistä tietoinen. Ilmavoimien komentajalla oli ollut Ilmavoimien esikunnassa lakimieskoulutuksen saaneita sotilaslakimiehiä, joilta hän olisi voinut tarvittaessa pyytää oikeudellista neuvontaa. A oli kaikista olennaisista seikoista tietoisena tehnyt ratkaisun siitä, että esitutkintaa ei toimiteta tai että hän ei ainakaan vie asiaa eteenpäin. Laiminlyödessään syytteen mukaisesti velvollisuutensa huolehtia siitä, että asiassa toimitetaan viipymättä esitutkinta, A oli toiminut tahallisesti. Tahallisuutta ei voinut poistaa se seikka, että hänellä oli ollut vain vähän kokemusta kurinpitoesimiehenä toimimisesta.

Rangaistusseuraamuksen osalta hovioikeus totesi, että A ei olisi todennäköisesti käynnistänyt esitutkintaa laisinkaan, jollei Puolustusvoimien asessori olisi tähän häntä kehottanut. A:n menettelyä voitiin pitää varsin vahingollisena. Esitutkinnan viivästyminen oli ollut omiaan aiheuttamaan erityisesti harjoitukseen osallistuneiden ja lennoston henkilökunnan keskuudessa sen käsityksen, että korkeassa upseerinvirassa olevia ei kohdella oikeudenhoidossa samalla tavoin kuin muita sotilaita. Kaikki nämä seikat puolsivat kohtuullisen tuntuvaa sakkorangaistusta.

Toisaalta A oli heti ryhtynyt muilla kuin rikosoikeudellisilla keinoilla hoitamaan asiaa. Hän oli kerännyt tietoa, ollut yhteydessä harjoitukseen osallistuneisiin, kertonut toimenpiteistään Pääesikunnalle sekä ryhtynyt valmistelemaan Y:n siirtämistä toisiin tehtäviin. Asiassa ei ollut aihetta myöskään epäillä, että laiminlyönti käynnistää esitutkinta viipymättä olisi johtunut A:n halusta suojella erityisesti Y:tä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä, sotilasjäsenet, eversti Kari Pietiläinen ja eversti Petteri Tervonen, sekä hovioikeudenneuvokset Timo Ojala ja Tuula Myllykangas.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A vaati valituksessaan ensisijaisesti, että syyte hylätään. Toissijaisesti hän vaati, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta tai että rangaistusta ainakin alennetaan.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että A:n valitus hylätään.

Suullinen käsittely

Korkein oikeus toimitti suullisen käsittelyn.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. Lemmenjoella on 22.–24.9.2017 järjestetty Puolustusvoimien vapaaehtoinen harjoitus, jonka johtajana on toiminut X:n lennoston silloinen komentaja eversti Y. Useat henkilöt ovat harjoituksen aikana tehneet havaintoja Y:n esiintymisestä päihtyneenä sekä tämän epäasiallisesta kielenkäytöstä ja käyttäytymisestä harjoitukseen osallistuneita henkilöitä kohtaan.

2. Y on Helsingin hovioikeuden 25.6.2019 antamalla lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen Lemmenjoella 22.–24.9.2017 tehdystä palvelusrikoksesta sekä eräistä muista rikoksista. Hänen on muun ohella katsottu rikkoneen palvelusvelvollisuuksiaan käyttäytymällä Yleisen palvelusohjesäännön vastaisesti epäasiallisesti, hyvien tapojen vastaisesti ja arvoonsa ja asemaansa sopimattomalla tavalla sekä nauttineen alkoholia niin, että hän oli ollut ilmeisen päihtynyt harjoituksen aikana.

3. Kenraalimajuri A on tapahtuma-aikaan toiminut Ilmavoimien komentajana ja Y:n suoranaisena esimiehenä ja siten tämän kurinpitoesimiehenä. Hän on 18.12.2017 tehnyt Pääesikunnan oikeudelliselle osastolle tutkintapyynnön koskien Y:n menettelyä Lemmenjoen harjoituksessa.

4. Syyttäjä on vaatinut A:lle hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena rangaistusta 29.9.–18.12.2017 tehdystä palvelusrikoksesta. Syytteen mukaan A oli tultuaan tietoiseksi Y:n tekemäksi epäillystä palvelusrikoksesta tai muusta sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitetusta rikoksesta tai kun hänellä oli ainakin ollut syytä epäillä, että tällainen rikos oli tehty, laiminlyönyt hänelle kurinpitoesimiehenä kuuluneen velvollisuuden viipymättä huolehtia, että asiassa toimitetaan esitutkinta.

5. Hovioikeus on lukenut A:n syyksi syytteen mukaisen palvelusrikoksen ja tuominnut tämän 30 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

6. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko A Ilmavoimien komentajana toimiessaan syyllistynyt palvelusrikokseen jättämällä tahallaan huolehtimatta siitä, että Y:tä koskevan rikosepäilyn johdosta käynnistetään viipymättä esitutkinta. Jos A:n katsotaan menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla, asiassa on kysymys myös rangaistuksen tuomitsematta jättämisen edellytyksistä ja rangaistuksen mittaamisesta.

7. A on valituksensa perusteena esittänyt ensinnäkin, että hän oli ryhtynyt välittömästi selvittämään asiaa ja suorittanut asian edellyttämiä toimenpiteitä. Hänellä oli ollut kurinpitoesimiehenä harkintavaltaa esitutkinnan käynnistämisessä. Y:n harjoituksen aikainen menettely oli lisäksi A:n mukaan ollut Pääesikunnan ja sen oikeudellisen osaston tiedossa ja A oli jäänyt odottamaan Pääesikunnan ohjausta asiassa. A on joka tapauksessa katsonut toimineensa viipymättä tehtyään tutkintapyynnön 18.12.2017.

Sovellettavat säännökset

8. Rikoslain 45 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan palvelusrikoksesta on tuomittava sotilas, joka rikkoo tai jättää täyttämättä palvelukseen kuuluvan velvollisuuden taikka palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan ohjesäännöllä tai muulla tavoin annetun määräyksen, jollei teosta rikoslain 11 luvun 9 a §:ssä, 40 luvun 1–3 tai 5 §:ssä tai 45 luvussa erikseen säädetä rangaistusta. Palvelusrikoksesta tuomitaan saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan myös sotilas, joka on palvelustehtävässä siinä määrin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alainen, että hänen kykynsä suorittaa palvelusta on alentunut.

9. Sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n 1 momentin mukaan sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat sotilasrikoksia koskevat asiat. Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (sotilaskurinpitolaki) 27 §:n 1 momentin mukaan, kun sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettu rikos on tullut kurinpitoesimiehen tietoon tai kun on syytä epäillä, että tällainen rikos on tehty, kurinpitoesimiehen on viipymättä huolehdittava, että asiassa toimitetaan esitutkinta. Saman lain 35 §:ssä säädetään Pääesikunnan toimivallasta suorittaa esitutkinta kurinpitoesimiehen pyynnöstä tai syyttäjän määräyksestä.

10. Yleisen palvelusohjesäännön kohdan 60 mukaan esimiehen tehtävänä on määrätietoisesti ylläpitää kuria ja sotilaallista järjestystä sekä kaikin tavoin edistää niiden noudattamista. Jos kuria rikotaan, yritetään rikkoa tai horjutetaan, hänen on ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Kurinpitoesimiehistä ja heidän toimivallastaan on säädetty erikseen. Edelleen kohdan 66 mukaan ollessaan velvollinen puuttumaan käskynalaisen rikkomukseen tai häiriötilanteeseen esimiehen on ryhdyttävä sellaisiin tilanteen ja asian edellyttämiin toimenpiteisiin, joita voidaan pitää tarkoituksenmukaisina.

Arvioinnin lähtökohdat

11. A:lla on Y:n kurinpitoesimiehenä ollut edellä kohdissa 9 ja 10 selostetun sääntelyn perusteella velvollisuus huolehtia siitä, että asiassa toimitetaan esitutkinta viipymättä siinä vaiheessa, kun hänellä on ollut syytä epäillä Y:n syyllistyneen sotilasrikokseen. Asiassa on siten ensiksi arvioitava, missä vaiheessa A:lla on ollut Lemmenjoen tapahtumista siinä määrin kattavat tiedot, että ˮsyytä epäilläˮ -kynnys on ylittynyt.

12. Esitutkintalakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 14/1985 vp s. 16) ja Pääesikunnan joukko-osastossa suoritettavasta esitutkinnasta antamassa ohjeessa on katsottu, että rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen. Korkein oikeus on palvelusrikosta koskevassa ennakkopäätöksessään KKO 2010:75 (kohdat 14 ja 20) todennut, että silloin, kun rikoksen tapahtumisesta on olemassa vain epäilyjä, kurinpitoesimiehellä on esitutkinnan aloittamisen suhteen harkintavaltaa. Harkintaan vaikuttavat epäillyn rikoksen laatu, siitä saadut tiedot ja olosuhteet myös muutoin.

13. Korkein oikeus toteaa, että esitutkinnan aloittamisen edellyttämä ˮsyytä epäilläˮ -kynnys ei edellytä varmuutta tai edes suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä. Sitä, onko asiassa tapahtunut rikos ja mikä voisi olla mahdollinen rikosnimike, vasta tarkemmin selvitetään esitutkinnassa. Esitutkinnan tarkoituksena on selvityksen hankkiminen epäillystä rikoksesta, sen tekijästä ja uhrista mahdollista syyteharkintaa ja oikeudenkäyntiä varten.

A:n saamat tiedot Y:n menettelystä

14. Lemmenjoen harjoituksen päätyttyä siihen osallistunut X:n lennoston esikuntapäällikkö, todistajana kuultu H oli kertomansa mukaan sunnuntaina 24.9.2017 soittanut Ilmavoimien esikunnan esikuntapäällikölle I:lle ja kertonut tälle Y:n epäasiallisesta käyttäytymisestä harjoituksessa. I, jota myös on kuultu todistajana, on vahvistanut H:n soittaneen hänelle tuolloin. I on kertonut välittäneensä H:lta saamansa tiedot harjoituksen tapahtumista välittömästi A:lle, jonka kanssa hän oli tuolloin ollut virkamatkalla. I oli laatinut puhelun perusteella muistiinpanot, jotka on esitetty kirjallisena todisteena asiassa.

15. H on kertonut keskustelleensa harjoituksen tapahtumista puhelimitse myös A:n kanssa heti seuraavana päivänä eli 25.9.2017. Hän oli tuossa yhteydessä kertonut A:lle paitsi omista harjoituksen aikaisista havainnoistaan myös siitä, mitä hän oli kuullut muilta harjoitukseen osallistuneilta. Kaikki kertomukset tapahtumista olivat hänen mukaansa olleet hyvin yhdenmukaisia. A:n kanssa keskusteltuaan H oli pyytänyt neljää harjoitukseen osallistunutta X:n lennoston johtoryhmän jäsentä toimittamaan hänelle kirjallisesti havaintonsa Y:n käyttäytymisestä harjoituksessa. H oli 26.9.2017 lähettänyt sähköpostitse A:lle ja I:lle koonnoksen johtoryhmän jäseniltä saamistaan kirjallisista kuvauksista tapahtumista. Koonnoksessa, joka on esitetty kirjallisena todisteena, on kuvattu yksityiskohtaisesti Y:n karkeaa kielenkäyttöä ja muutoin epäasiallista käyttäytymistä sekä runsasta alkoholinkäyttöä ja esiintymistä päihtyneenä. Koonnoksen kaikissa kuvauksissa Y:n käyttäytymistä on selostettu varsin yhdenmukaisesti ja tavalla, joka on vastannut myös H:n näkemystä tapahtumista.

16. A on heti harjoituksen jälkeisellä viikolla ollut yhteydessä eräisiin harjoitukseen osallistuneisiin henkilöihin, kuten harjoituksessa lääkärinä toimineeseen naishenkilöön sekä todistajana kuultuun kaupunginjohtaja J:hin. J:n mukaan A oli pahoitellut Y:n käyttäytymistä kysymättä häneltä kuitenkaan lisätietoja tapahtumista. J oli puhelinkeskustelun perusteella jäänyt siihen käsitykseen, että A tiesi tarkasti, mitä Lemmenjoella oli tapahtunut. Samaan käsitykseen oli jäänyt myös todistajana kuultu X:n lennoston kilta ry:n puheenjohtaja K, jolle A oli niin ikään soittanut harjoituksen jälkeen pahoitellakseen tapahtunutta. Sekä J että K olivat kertomansa mukaan pitäneet kokonaisuutta vakavana ja kehottaneet A:ta viemään asiaa eteenpäin. J oli lisäksi ilmoittanut harkitsevansa myös itse tutkintapyynnön tekemistä Y:n häneen kohdistamien loukkaavien puheiden vuoksi.

17. A on 29.9.2017 lähettänyt kirjallisena todisteena esitetyn sähköpostiviestin, jonka otsikkona on ˮCase LSTOKOMˮ, Pääesikunnan päällikölle ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikölle. Hän on 5.10.2017 lähettänyt saman viestin myös Puolustusvoimain komentajalle. A:n mukaan viestin lähettämisen tarkoituksena oli raportoida Y:n asiassa tehdyt alustavat toimenpiteet. Viestissä ei ole mainittu nimenomaisesti Lemmenjoen harjoitusta, vaan siinä on viitattu yleisemmin siihen, ˮmitä viikonloppuna koettiin ja miten esimiestyöskentely on 5–6 viikon aikana mennytˮ. A on viestissään ilmaissut huolensa lennoston esimies- ja johtoryhmätyöskentelyn jatkuvuudesta sekä lennoston arvovallan säilymisestä. Hän on lisäksi todennut, että tapauksen hoitamiseen liittyvät ensitoimet oli saatu päätökseen.

18. A on kertonut, että hän oli lukenut H:n hänelle 26.9.2017 lähettämän, edellä kohdassa 15 mainitun sähköpostiviestin vasta useita viikkoja sen lähettämisen jälkeen. Tältä osin Korkein oikeus toteaa, että saatuaan H:lta ja I:ltä heti harjoituksen jälkeen yhdenmukaiset tiedot Lemmenjoen tapahtumista A:lla on Y:n kurinpitoesimiehenä ollut velvollisuus ottaa selvää myös asiaa koskevista uusista viesteistä ja tiedoista. A ei siten voi välttää vastuutaan vetoamalla siihen, ettei hän ole ottanut selvää H:n lähettämän sähköpostiviestin tarkemmasta sisällöstä.

19. Korkein oikeus katsoo edellä selostetun näytön osoittavan, että A:lla on hyvin pian harjoituksen päätyttyä, viimeistään 29.9.2017, ollut X:n lennoston johtoryhmän jäseniltä saatu ja muiden harjoituksessa mukana olleiden vahvistama tieto Lemmenjoen harjoituksen tapahtumista. Kysymys ei enää tässä vaiheessa ole ollut A:n esittämin tavoin pelkistä huhupuheista, joiden perusteella esitutkintaa ei olisi voitu pyytää toimitettavaksi. Jo pelkästään tieto siitä, että Y oli esiintynyt palveluksessa selvästi päihtyneenä, on muodostanut vahvan viitteen tämän syyllistymisestä sotilasrikokseen ja ollut siten peruste huolehtia viipymättä esitutkinnan käynnistämisestä. A on kertomansa mukaan 27.9.2017 puhutellut Y:tä, ja hän on harjoitusta seuranneella viikolla ottanut yhteyttä harjoitukseen osallistuneisiin henkilöihin pahoitellakseen tapahtunutta kysymättä kuitenkaan enää lisätietoja tapahtumista. Lisäksi hän on keskustellut asiasta ainakin jollain tasolla myös omien esimiestensä kanssa. Nämä seikat osoittavat, että A on myös itse pitänyt saamiaan tietoja luotettavina.

20. Edellä sanottu huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että A:lla on viimeistään 29.9.2017 ollut Lemmenjoen harjoituksen tapahtumista sellaiset tiedot, että hänellä on ollut syytä epäillä, että Y on harjoituksen yhteydessä syyllistynyt sotilasrikokseen.

Onko A tehnyt tutkintapyynnön viipymättä?

Mitä tarkoittaa viipymättä?

21. Korkein oikeus toteaa edellä kohdassa 9 selostetun sotilaskurinpitolain 27 §:n 1 momentin sanamuodon valossa olevan selvää, että esitutkinnan käynnistämisessä ei saa tarpeettomasti viivytellä, vaan tutkintapyyntö tulee tehdä heti, kun sille on olemassa perusteet. Mikäli tutkintapyyntöä ei tehdä heti, sen lykkäämiselle tulee olla perusteltu syy.

22. Esitutkinnan aloittaminen ei edellä kerrotulla tavalla edellytä perustavanlaatuista selvittelyä tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tapahtumisesta. Edellä kohdassa 12 mainitussa Pääesikunnan ohjeessa, joka koskee tavanomaista joukko-osastossa suoritettavaa esitutkintaa, on todettu, että ilman erityistä syytä esitutkinnan aloittaminen ei saisi viivästyä kahta vuorokautta pidempään. Pääesikunnan oikeudellisen osaston päällikkö, asessori L sekä Ilmavoimien johtava sotilaslakimies M ovat todistajina kuultuina kertoneet edellä sanotun ohjeen soveltamiskäytännöstä Puolustusvoimissa. Heidän mukaansa yksinkertaisissa ja selvissä asioissa esitutkinta tulee käynnistää yhden tai enintään kahden vuorokauden kuluessa. M:n mukaan harkinta voi olla moninaisempaa esimerkiksi silloin, kun epäiltynä on siviili tai korkeammassa sotilasasemassa oleva henkilö.

23. Korkein oikeus toteaa, että esitutkinnan aloittamisen kynnys määräytyy kysymyksessä olevan menettelyn ja siitä saatavilla olevan selvityksen perusteella ja siten riippumatta siitä, epäilläänkö rikoksentekijäksi esimerkiksi varusmiestä vai korkeammassa sotilasvirassa olevaa henkilöä, kuten joukko-osaston komentajaa. Selvässä ja yksinkertaisessa asiassa, jossa ˮsyytä epäilläˮ -kynnyksen ylittyminen on selvästi havaittavissa, tutkintapyynnön tekeminen ei siten sotilasarvosta riippumatta saa ilman perusteltua syytä kestää muutamaa päivää pidempään.

24. Korkein oikeus on edellä katsonut, että A:lla on viimeistään perjantaina 29.9.2017 ollut käytettävissään sellaiset tiedot, joiden perusteella hänellä on ollut syytä epäillä Y:n syyllistyneen Lemmenjoella sotilasrikokseen. Korkein oikeus katsoo, että A:lla on tämän jälkeen ollut muutama päivä aikaa harkita asiaa, antaa tutkintapyynnön laatimista koskeva toimeksianto alaisilleen sekä huolehtia siitä, että esitutkinnan toimittamista tarkoittava pyyntö toimitetaan eteenpäin Pääesikunnalle. Toimiakseen viipymättä A:n olisi siten tullut viimeistään tiistaina 3.10.2017 huolehtia siitä, että asiassa toimitetaan esitutkinta, mikäli käsillä ei ole ollut perusteltua syytä vielä lykätä esitutkinnan aloittamista.

Onko A selvittänyt asiaa 18.12.2017 asti?

25. A on vedonnut puolustuksekseen myös siihen, että hän oli aina tutkintapyynnön tekemiseen asti selvittänyt asiaa ja hankkinut siitä tutkintapyynnön tekemiseksi tarvittavia lisätietoja.

26. A on kertonut keskustelleensa Y:n menettelyn edellyttämistä henkilöstöhallinnollisista toimenpiteistä Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön kanssa lokakuun alussa. Tuossa yhteydessä oli A:n mukaan keskusteltu myös mahdollisista rikosnimikkeistä, joita tapaukseen ei mahdollisia asianomistajarikoksia lukuun ottamatta tuntunut löytyvän.

27. Todistajana kuultu Ilmavoimien henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkö N on kertonut saaneensa I:ltä 9.10.2017 alkaneella viikolla 41 tehtäväksi selvittää vielä tarkemmin Lemmenjoen tapahtumia. Selvittelytyö oli valmistunut 23.10.2017 alkaneella viikolla 43. Siitä laaditun, kirjallisena todisteena esitetyn muistion tapahtumainkuvaus vastaa lähes sanasta sanaan edellä kohdassa 15 mainitusta H:n 26.9.2017 sähköpostiviestistä ilmeneviä lennoston johtoryhmän jäsenten antamia tapahtumakuvauksia. N oli toimittanut selvityksensä I:lle, M:lle ja Ilmavoimien henkilöstöpäällikölle, ja muistiota oli käyty suullisesti läpi A:n, M:n ja N:n kesken 7.11.2017. N on kertonut tässä yhteydessä ilmaisseensa A:lle käsityksensä siitä, että asiassa tuli toimittaa esitutkinta. H ja I olivat kertomansa mukaan olleet jo alun perin tätä mieltä.

28. Korkein oikeus toteaa, että A:n 29.9.2017 jälkeen tekemä rikosepäilyn kannalta merkityksellinen selvitystyö on ollut hyvin vähäistä eikä se ole tuonut mitään olennaista lisätietoa tapahtumiin, jotka olivat edellä todetuin tavoin olleet varsin kattavasti selvillä jo 29.9.2017. Tutkintapyyntö, joka oli tehty 18.12.2017, on ollut sisällöltään suppea eikä sen sisältö tue käsitystä siitä, että asian selvittely olisi ollut vaativaa tai työlästä.

29. Ruska-harjoituksen yhteydessä lokakuun alussa 2017 pidetyssä X:n lennoston johtoryhmän kokouksessa läsnä olleet X:n lennoston henkilöstöpäällikkö O ja H sekä lennoston johtamisjärjestelmän päällikkö, viestitekniikkakeskuksen johtaja P ovat todistajina kuultuina kertoneet jääneensä kokouksen jälkeen siihen käsitykseen, että A oli päättänyt olla saattamatta Y:n asiaa esitutkintaan. O on kertonut A:n todenneen Y:n asian olevan loppuun käsitelty ja sitä koskevien tietojen pysyvän A:n kassakaapissa. A oli O:n mukaan tehnyt selväksi sen, että Y:llä oli A:n luottamus, mitä käsitystä tukee Korkeimman oikeuden käsityksen mukaan myös edellä kohdassa 17 selostetun sähköpostiviestin sisältö. Myös J on kertonut hänelle käyneen Ruska-harjoituksen jälkeen selväksi, ettei A aio viedä Y:n asiaa eteenpäin. Niin ikään asessori L on kertonut A:n ilmoittaneen hänelle 15.12.2017 käydyn puhelinkeskustelun aluksi, että Y:n asiassa ei toimiteta esitutkintaa.

30. A, jolla on ollut Ilmavoimien esikunnan viisihenkinen lakimiestiimi käytettävissään tämän kaltaisiin tehtäviin, ei esitetyn näytön perusteella ollut pyrkinyt selvittämään asiaa ja siihen mahdollisesti soveltuvia rikosnimikkeitä näiden lakimiesten kanssa. A on omankin kertomansa mukaan pitänyt asiaa ensisijaisesti lennoston sisäisenä henkilö- ja johtamisongelmana sekä Y:hyn kohdistuvana virkamiesoikeudellisena asiana ja käyneensä sitä läpi lähinnä Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön kanssa.

31. Edellä selostetun näytön perusteella Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että A:n tarkoituksena ei ole ollut syys-joulukuun 2017 aikana edistää Y:n menettelyn rikosoikeudellista selvittelyä ja sen saattamista esitutkintaan. Asiassa 29.9.2017 jälkeen tehdyt selvittelytyöt eivät näin ollen ole muodostaneet perusteltua syytä olla käynnistämättä esitutkintaa viimeistään 3.10.2017. Sillä seikalla, että A on ryhtynyt Y:n menettelyn johdosta virkamiesoikeudellisiin toimenpiteisiin, ei ole merkitystä arvioitaessa hänelle kurinpitoesimiehenä kuuluvan esitutkinnan käynnistämistä koskevan palvelusvelvollisuuden täyttymistä.

Onko A voinut jäädä odottamaan ohjeistusta Pääesikunnalta?

32. A on vedonnut myös siihen, että Y:n Lemmenjoen harjoituksen aikainen menettely oli ollut Pääesikunnan ja sen oikeudellisen osaston tiedossa ja hän oli odottanut Pääesikunnan ohjeistusta asiassa.

33. Riidatonta on, että A oli syyskuun lopussa 2017 lähettänyt edellä kohdassa 17 kuvatun sähköpostiviestin Pääesikunnan päällikölle ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikölle ja edelleen 5.10.2017 myös Puolustusvoimain komentajalle. Hän on lisäksi edellä kerrotulla tavalla tämän jälkeen käynyt Y:n asiaa ja erityisesti sen virkamiesoikeudellista puolta läpi Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön kanssa. Arvioitaessa sitä, onko Pääesikunta ja erityisesti sen oikeudellisia asioita hoitava oikeudellinen osasto A:n 29.9. ja 5.10.2017 toimittaman sähköpostiviestin perusteella tai muutoin ollut tietoinen Y:n menettelystä siten, että A on tämän perusteella voinut perustellusti olettaa Pääesikunnan ohjeistavan häntä esitutkinnan aloittamisesta, on huomioitava seuraavat seikat.

34. Edellä kohdassa 9 todetuin tavoin Pääesikunta voi suorittaa esitutkinnan vain kurinpitoesimiehen pyynnöstä tai syyttäjän määräyksestä. A ei ole edes väittänyt, että hänen 29.9. ja 5.10.2017 lähettämänsä viesti olisi ollut tarkoitettu pyynnöksi esitutkinnan käynnistämisestä tai että käsillä olisi hänen käsityksensä mukaan ollut tilanne, jossa Pääesikunta olisi ilman A:n pyyntöä voinut suorittaa esitutkinnan.

35. Kuten edellä kohdassa 17 on todettu, A:n 29.9. ja 5.10.2017 lähettämässä sähköpostiviestissä ei ole suoraan viitattu Lemmenjoen harjoitukseen tai muutoinkaan mihinkään yksilöityyn Y:n käyttäytymiseen, saati syntyneeseen rikosepäilyyn. A ei ole viestissä esittänyt minkäänlaista pyyntöä siitä, että viestin vastaanottajat tai Pääesikunta selvittäisivät asian rikosoikeudellista puolta tai antaisivat hänelle ohjeistusta siitä, miten hänen tulee asiassa toimia. Viestiä ei ole toimitettu Pääesikunnan oikeudelliselle osastolle tai Puolustusvoimien asessorille, jolle oikeudelliset asiat kuuluvat. Viestin perusteella ei voida tehdä päätelmiä siitä, mitä muita keskusteluja A on mahdollisesti käynyt Pääesikunnan henkilökunnan kanssa aiheesta. Tältä osin on kuitenkin huomionarvoista, että A ei ole edes väittänyt toimittaneensa Pääesikuntaan kirjallisesti mitään yksilöityä selvitystä Lemmenjoen tapahtumista ja Y:n käyttäytymisestä siellä, esimerkiksi H:n hänelle 26.9.2017 sähköpostitse toimittamaa koonnosta tai sitä vastaavaa N:n viikolla 43 valmistunutta selvitystä.

36. A on kertonut tavanneensa asessori L:n kaksi kertaa Pääesikunnan käytävillä, missä yhteydessä oli hänen mukaansa keskusteltu Y:n tapauksen etenemisestä. Ensimmäinen tapaaminen oli ollut 23.10.2017 alkaneella viikolla, jolloin A oli kertomansa mukaan tiedustellut L:ltä, oliko X:n lennoston komentajan asiassa jotain uutta ja oliko J tehnyt tutkintapyyntöä kunnianloukkauksesta. L oli A:n mukaan vastannut selvittävänsä asiaa. L ei A:n mukaan ollut vaikuttanut yllättyneeltä, ja A on kertonut L:n vastauksesta päätelleensä tämän tietävän, mistä tapauksesta puhuttiin. Toinen käytävätapaaminen oli ollut marraskuun lopussa tai joulukuun alussa 2017. Tuolloin L oli A:n kertoman mukaan tokaissut töykeästi hänelle Pääesikunnan hoitavan asiaa.

37. L on kertonut kuulleensa ensimmäistä kertaa Lemmenjoen harjoituksen tapahtumista vasta 8.12.2017, jolloin Pääesikunnan oikeudelliselle osastolle oli saapunut asiaa koskeva vihjetieto. Oikeudellinen osasto oli heti ryhtynyt selvittämään asiaa ja ollut yhteydessä Ilmavoimien esikuntaan ja X:n lennoston henkilökuntaan.

38. L on kertonut keskustelleensa asiasta puhelimessa A:n kanssa 15.12.2017. L:n tiedusteltua syytä sille, miksi Y:n asiassa ei ollut tehty tutkintapyyntöä, A oli ilmoittanut, että asia oli hoidettu ja että tutkintaa ei toimiteta. A oli L:n mukaan todennut, että Y on pyytänyt anteeksi käyttäytymistään ja että myös muita työilmapiiritoimia on tehty. L:n mukaan A oli vähätellyt asian vakavuutta ja pyrkinyt vakuuttamaan myös L:n siitä, ettei asiaa tarvitse enemmälti käsitellä. Puhelun kuluessa A oli maininnut vielä myös sen, että Pääesikunta tietää asiasta, ja viitannut kohdassa 17 selostettuun sähköpostiviestiinsä. L on kuitenkin kertonut itse nähneensä ensimmäisen kerran mainitun sähköpostiviestin vasta 15.12.2017 A:n välitettyä sen hänelle puhelinkeskustelun aikana. Kun L oli tiedustellut dokumenttia koskien päätöstä jättää tutkintapyyntö tekemättä, A oli alkanut perua puheitaan todeten selvittelevänsä vielä asiaa ennen lopullista päätöksentekoa. L oli kehottanut A:ta tekemään välittömästi tutkintapyynnön sillä uhalla, että hän muutoin kääntyy Puolustusvoimain komentajan tai syyttäjän puoleen. Hän oli vielä soittanut M:lle ja pyytänyt tätä avustamaan A:ta tutkintapyynnön tekemisessä. Tutkintapyyntö oli tämän jälkeen saapunut oikeudelliselle osastolle 18.12.2017.

39. L ei ole muistanut käyneensä A:n kanssa tämän mainitsemia kohdassa 36 selostettuja käytäväkeskusteluja Lemmenjoen tapahtumista taikka Y:n käyttäytymisestä siellä. Epäviralliset käytäväkeskustelut tämän tyyppisissä asioissa olisivat L:n mukaan vastoin kaikkia oikeudellisen osaston käytäntöjä. L:n mukaan nyt käsillä olevan kaltainen rikosepäilyä koskeva asia valmistellaan kyseisen esikunnan omien lakimiesten toimesta ja asiointi Pääesikunnan suuntaan tapahtuu kirjallisesti. Mikäli A olisi pysäyttänyt hänet Pääesikunnan käytävällä ja halunnut keskustella tällaisesta asiasta, L olisi ohjeistanut A:ta toimimaan edellä kerrotulla tavalla. L on sen sijaan pitänyt mahdollisena, että jonkinlaista yleistä keskustelua häirinnästä tai vastaavista ajan ilmiöistä on saatettu syksyn 2017 aikana käydä Pääesikunnan käytävillä.

40. I, M ja N ovat kertoneet A:n maininneen heille, että Y:n asia on Pääesikunnan ja myös asessori L:n tiedossa ja selvittelyn alla. M on tämän kuultuaan neuvonut A:ta odottamaan, millaista ohjeistusta Pääesikunnasta annetaan. M on kertomansa mukaan olettanut, että Pääesikunnalla ja A:lla on ollut samat tiedot Lemmenjoen tapahtumista ja Y:n menettelystä siellä.

41. Korkein oikeus toteaa, että kukaan ulkopuolinen henkilö ei ole tehnyt välittömiä havaintoja A:n väittämistä ja L:n kiistämistä käytäväkeskusteluista heidän välillään. I:n, M:n ja N:n käsitykset asiasta ovat perustuneet A:n heille kertomaan. Esitetyn näytön valossa on selvitetty, että kukaan muu kuin A ei ole ollut Ilmavoimien esikunnasta yhteydessä Pääesikuntaan eikä kukaan asiassa kuultu henkilö ole ollut tietoinen siitä, mitä tietoa ja aineistoa A oli Pääesikunnalle toimittanut Lemmenjoen tapahtumista.

42. Pääesikunnan oikeudellinen osasto on asessori L:n johdolla heti vihjetiedon saatuaan 8.12.2017 ryhtynyt pikaisiin toimiin Y:n menettelyn esitutkintaan saattamiseksi. Tähän nähden Korkein oikeus ei pidä uskottavana väitettä siitä, että yksilöityä tietoa Lemmenjoen tapahtumista olisi ollut Pääesikunnan oikeudellisella osastolla A:n kertomalla tavalla jo aikaisemmin. Pelkästään 29.9. ja 5.10.2017 lähettämänsä sähköpostiviestin perusteella A ei ole voinut olettaa Pääesikunnan ottaneen asiaa hoitaakseen. Ottaen lisäksi huomioon L:n uskottavana pidettävän kertomuksen oikeudellisissa asioissa vakiintuneesti noudatettavista menettelytavoista Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että A:n ja L:n kesken mahdollisesti käydyt yleisluontoiset käytäväkeskustelut eivät ole olleet sisältönsä puolesta sellaisia, että A on niiden perusteella voinut perustellusti olettaa Pääesikunnan ottaneen Y:n rikosepäilyä koskevan selvittelyn hoitaakseen ja tulevan antamaan A:lle ohjeistusta asiassa. Kuten edellä on todettu, A ei ole edes väittänyt missään vaiheessa suoranaisesti pyytäneensä ohjeistusta Pääesikunnalta, saati tehneensä sille tutkintapyyntöä asiassa.

43. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että A ei ole voinut olla perustellusti siinä käsityksessä, että Pääesikunta hoitaa Y:n asiaa siten, että hänellä kurinpitoesimiehenä ei ole velvollisuutta toimia asiassa vaan hän voi odottaa passiivisena Pääesikunnan ohjeistusta. Kurinpitoesimiehen tulee sotilaskurinpitolain säännösten mukaan olla aloitteellinen rikosepäilyn saattamiseksi esitutkintaan, joten vastuu asian eteenpäin viemisen valvonnasta on joka tapauksessa ollut A:lla. A ei voi välttää lakiin perustuvaa vastuutaan kurinpitoesimiehenä vedoten myöskään siihen, että Ilmavoimien työjärjestyksen mukaan jonkun olisi ilman hänen määräystään tullut valmistella ja esitellä tutkintapyynnön tekemistä koskeva ratkaisuehdotus.

Tahallisuus

44. Korkein oikeus toteaa, että kysymyksessä olevat kurinpitoesimiehen toimintaa ja esitutkinnan toimittamista koskevat edellä kohdissa 8–10 selostetut säännökset ja määräykset ovat olleet varsin selkeät ja yksiselitteiset. A on ollut korkeassa asemassa oleva sotilas ja hänellä on ollut korostunut velvollisuus ottaa selvää häntä velvoittavista säännöksistä, ohjeista ja määräyksistä ja tuntea ne. A:n on täytynyt ymmärtää, että kyseisten säännösten ja määräysten noudattaminen on keskeinen osa hänen palvelusvelvollisuuksiaan kurinpitoesimiehenä.

45. A on hyvin pian Lemmenjoen harjoituksen päätyttyä tullut tietoiseksi Y:n palveluksenaikaisesta epäasiallisesta käyttäytymisestä, runsaasta alkoholinkäytöstä ja esiintymisestä päihtyneenä. Esitutkinnan aloittamisen edellyttämä ˮsyytä epäilläˮ -kynnys on ylittynyt selvästi. Ilmavoimien esikuntapäällikkö I sekä useat muut henkilöt, joilla oli ollut samat tiedot kuin A:lla, olivat kehottaneet A:ta huolehtimaan asian saattamisesta esitutkintaan. A:n on vallinneissa olosuhteissa täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että esitutkinnan toimittamatta jättäminen tai viivyttely esitutkinnan toimittamisessa on vastoin hänen palvelusvelvollisuuksiaan. Hänen menettelynsä on siten ollut tahallista.

Johtopäätös ja syyksilukeminen

46. Edellä sanotuilla perusteilla Korkein oikeus päätyy siihen, että A on viimeistään 29.9.2017 tullut tietoiseksi Y:n tekemäksi epäillystä sotilasrikoksesta ja hänen olisi Y:n kurinpitoesimiehenä viimeistään 3.10.2017 tullut huolehtia siitä, että asiassa toimitetaan esitutkinta. Tehdessään tutkintapyynnön vasta 18.12.2017 hän on tahallaan jättänyt täyttämättä sotilaskurinpitolain 27 §:n 1 momentissa ja Yleisessä palvelusohjesäännössä asetettuihin määräyksiin perustuneen palvelusvelvollisuutensa viipymättä huolehtia siitä, että asiassa toimitetaan esitutkinta. A on menettelyllään syyllistynyt palvelusrikokseen.

Rangaistuksen määrääminen

47. Rikoslain 45 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan palvelusrikoksesta tuomitaan kurinpitorangaistus tai vankeutta enintään yksi vuosi. Sotilaskurinpitolain 4 §:n 2 momentin mukaan tilanteessa, jossa rikoksesta on säädetty seuraamukseksi kurinpitorangaistus, saadaan sen asemesta tuomita sakkoa.

48. Hovioikeus on tuominnut A:n 30 päiväsakkoon. Korkein oikeus katsoo, että asiassa ei ole tekoajan muutoksesta huolimatta ilmennyt syytä arvioida rangaistusseuraamusta toisin kuin hovioikeus on tehnyt. Perusteita jättää A rikoslain 6 luvun 12 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta ei ole ilmennyt.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan seuraavasti:

Hovioikeudessa A:n syyksi luetun palvelusrikoksen tekoaika muutetaan alkavaksi 4.10.2017. Tätä aikaisemmalta ajalta syyte hylätään.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Tuomo Antila, Lena Engstrand, Asko Välimaa ja Alice Guimaraes-Purokoski sekä sotilasjäsenet, prikaatikenraali Mikko Heiskanen ja prikaatikenraali Vesa Virtanen. Esittelijä Paula Jutila.

 
Julkaistu 29.6.2020  Päivitetty 7.7.2020