KKO:2020:15

Kiskonta - Törkeä kiskonta

Diaarinumero: R2018/614
Taltionumero: 223
Antopäivä: 18.2.2020 ECLI:FI:KKO:2020:15

A ja X Oy olivat tehneet sopimuksen, jonka perusteella X Oy maksoi A:lle 24 800 euroa siitä, että A peruutti tekemänsä kunnallisvalituksen. Korkein oikeus katsoi tuomiostaan ilmenevillä perusteilla, että A oli sopimuksen yhteydessä syyllistynyt törkeään kiskontaan siten, että hän oli käyttämällä hyväksi X Oy:n riippuvaista asemaa hankkinut tai edustanut itselleen taloudellista etua, joka oli selvästi epäsuhteessa hänen omaan suoritukseensa.

RL 36 luku 6 § 1 mom
RL 36 luku 7 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 19.10.2016 nro 16/143320 ja Helsingin hovioikeuden tuomio 12.6.2018 nro 18/125061 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Marja Reijonen ja lautamiehet sekä hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Liisa Lehtimäki, Jukka Lindstedt ja Heli Sankari.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä siitä, oliko A hovioikeuden ratkaisussa todettujen seikkojen perusteella syyllistynyt törkeään kiskontaan.

A vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan, syyte hylätään ja hänet vapautetaan tuomitusta korvausvelvollisuudesta.

Syyttäjä ja X Oy vastauksissaan vaativat, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja alempien oikeuksien ratkaisut

1. Syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta 17.7.2013 ja 4.2.2014 välisenä aikana tehdystä törkeästä kiskonnasta. Syytteen teonkuvauksen mukaan A oli vaatinut 62 500 euroa X Oy:n edustajilta, jotta hän peruisi kaavamuutosta koskeneen 17.7.2013 tehdyn kunnallisvalituksensa. X Oy oli maksanut A:lle yhteensä 24 800 euroa, jotta X Oy:n ja yhdistyksen 31.10.2012 tekemä, kahden kiinteistöyhtiön osakkeita koskeva kauppa ei peruuntuisi. Sopimuksen mukainen takaraja kaavamuutokselle oli ollut 28.2.2014. A oli menettelyllään hankkinut itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista etua käyttämällä hyväksi X Oy:n riippuvaista asemaa kaupan yhteydessä. A:n saama taloudellinen etu oli selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen. Teolla oli tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja sitä oli sen suunnitelmallisuus huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.

2. Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että X Oy olisi voinut sopia osakkeiden myyjän kanssa kaavamuutoksen takarajan siirtämisestä. X Oy:llä oli ollut todellinen ja varteenotettava vaihtoehto korvauksen maksamiselle, eikä sen voitu katsoa olleen kiskontasäännöksessä tarkoitetulla tavalla riippuvaisessa asemassa. Näin ollen käräjäoikeus on hylännyt syytteen törkeästä kiskonnasta ja X Oy:n korvausvaatimuksen.

3. Syyttäjä ja X Oy ovat hakeneet muutosta käräjäoikeuden tuomioon hovioikeudessa.

4. Hovioikeus on katsonut selvitetyksi, että X Oy ja yhdistys olivat syksyllä 2012 tehneet kahden kiinteistöyhtiön osakkeita koskeneen kaupan, jonka toteutumisen edellytyksenä oli kaavamuutos, joka sallisi asuintalon rakentamisen kiinteistölle. Kaavamuutoksen lainvoimaiseksi tulemisen takarajaksi oli sovittu 28.2.2014. Kaavamuutoksen viivästyessä osapuolilla olisi ollut oikeus kauppakirjan ehtojen mukaisesti vetäytyä kaupasta. A oli tullut tietoiseksi osakekaupan ehdoista viimeistään syksyllä 2012, ja hän oli tehnyt kaavamuutosta koskevan kunnallisvalituksen 17.7.2013. A:n tekemä kunnallisvalitus oli aiheuttanut vaaran kaupan peruuntumisesta tai viivästymisestä, mikä olisi aiheuttanut X Oy:lle huomattavan taloudellisen vahingon. X Oy oli ottanut A:han yhteyttä marraskuussa 2013 selvittääkseen, millä ehdoilla A suostuisi peruuttamaan kunnallisvalituksen. X Oy ja A olivat tammikuussa 2014 tehneet sopimuksen, jonka mukaisesti X Oy maksaa A:lle 24 800 euroa siitä, että kunnallisvalituksen käsittely hallinto-oikeudessa päättyy. A oli peruuttanut kunnallisvalituksensa 17.1.2014, vaikka hän oli jo marraskuussa 2013 saanut kertomansa mukaisesti tietää valituksensa aiheettomuudesta.

5. Hovioikeus on katsonut, että edellä selostetuissa olosuhteissa X Oy oli ollut kiskonnan tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla riippuvaisessa asemassa. Osakekaupan peruuntuminen tai merkittävä viivästyminen olisi aiheuttanut X Oy:lle huomattavasti A:lle maksettua summaa suurempia menetyksiä, eikä X Oy:llä siten ollut ollut tosiasiassa muuta vaihtoehtoa kuin maksaa A:lle valituksen peruuttamisesta. A:lla ei ollut ollut laillista oikeutta saamaansa rahasummaan, joka oli myös selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen. Teolla oli tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä, se oli tehty erityisen suunnitelmallisesti ja sitä oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Hovioikeus on tuominnut A:n törkeästä kiskonnasta viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan sen ohessa 40 päiväsakkoa sekä velvoittanut A:n korvaamaan X Oy:lle 24 800 euroa korkoineen.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

6. Korkeimmassa oikeudessa on A:n valituksen johdosta kysymys siitä, täyttääkö hovioikeuden tuomiossa selostettu A:n menettely törkeän kiskonnan tunnusmerkistön, ja erityisesti siitä, onko X Oy ollut sopimusta tehtäessä A:sta riippuvaisessa asemassa siten kuin kiskonnan tunnusmerkistössä tarkoitetaan.

Sovellettavat säännökset

7. Rikoslain 36 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan kiskonnasta on tuomittava se, joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen.

8. Luvun 7 §:n mukaan, jos kiskonnassa tavoitellaan huomattavaa hyötyä, aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa, rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja kiskonta on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiskonnasta.

Korkeimman oikeuden arviointi

9. Kiskontarikossäännösten tarkoituksena on estää hädänalaisessa tai muutoin sopimuskumppaniaan heikommassa asemassa olevan henkilön taloudellinen hyväksikäyttäminen sopimussuhteessa. Lain esitöiden mukaan kiskonta voi kohdistua luonnollisten henkilöiden lisäksi myös oikeushenkilöihin, kuten yhtiöihin, yhdistyksiin ja muihin yhteisöihin (HE 66/1988 vp s. 128 ja 139).

10. Lain esitöissä mainittu sopimuskumppania heikompi asema voi kiskonnan tunnusmerkistön mukaisesti ilmetä muun ohella taloudellisena tai muuna ahdinkona tai riippuvaisena asemana. Lain sanamuodon ja esitöiden perusteella riippuvaiselle asemalle ei ole asetettu laadullisia lisäedellytyksiä. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että riippuvainen asema voi perustua myös taloudellisiin seikkoihin. Tätä tulkintaa tukee se, että taloudellisen ahdingon ja riippuvaisen aseman erottaminen toisistaan ei aina ole yksiselitteistä. Lisäksi edellä todetulla tavalla myös oikeushenkilöt voivat olla kiskontasäännöksessä tarkoitetulla tavalla riippuvaisessa asemassa, ja tällainen asema voi taloudellisten seikkojen perusteella syntyä myös silloin, kun kysymys ei ole taloudellisen ahdingon hyväksikäyttämisestä. Vaikka vakavarainen yhtiö ei ole lähtökohtaisesti yksityishenkilöön nähden heikommassa asemassa, kiskontasäännöksen tarjoama rikosoikeudellinen suoja voi ulottua myös tällaiseen yhtiöön, jos sen katsotaan olevan toisen toiminnasta riippuvaisessa asemassa.

11. A:n 17.7.2013 tekemä kunnallisvalitus on aiheuttanut vaaran kaupan peruuntumisesta tai viivästymisestä, kun kauppakirjassa kaavamuutoksen lainvoimaisuuden takarajaksi oli asetettu 28.2.2014. Kaupan peruuntumisesta tai viivästymisestä olisi aiheutunut X Oy:lle hovioikeuden toteama huomattava taloudellinen vahinko. Kun A on voinut perusteettomaksi tietämällään kunnallisvalituksella määrätä tämän taloudellisen riskin realisoitumisesta, Korkein oikeus katsoo, että X Oy on ollut taloudellisten seikkojen perusteella A:sta riippuvaisessa asemassa kiskonnan tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla. Tähän arviointiin ei vaikuta se, että X Oy on ollut kohdasta 4 ilmenevin tavoin aloitteellinen korvauksen maksamista koskevissa neuvotteluissa.

12. X Oy ja A ovat laatineet kirjallisen sopimuksen, jonka seurauksena A on 17.1.2014 peruuttanut tekemänsä kunnallisvalituksen ja X Oy on maksanut A:lle 24 800 euroa. A on siten käyttänyt hyväkseen X Oy:n riippuvaista asemaa sopimuksen yhteydessä.

13. Korkein oikeus toteaa, että A on käyttänyt jokaiselle kuntalaiselle kuuluvaa oikeutta tehdä kunnallisvalitus. A on valitusta tehdessään tiennyt X Oy:n ja yhdistyksen välisen kaupan ehdoista. X Oy:n ja A:n välillä on käyty valituksen peruuttamisesta neuvotteluita, joiden tuloksena tammikuussa 2014 tehdyn sopimuksen perusteella A on saanut korvauksen siitä, että hän on peruuttanut jo marraskuusta 2013 lukien aiheettomaksi tietämänsä kunnallisvalituksen. Korkein oikeus katsoo, että A on hankkinut itselleen sellaista taloudellista etua, johon hänellä ei ole ollut oikeutta. Näin ollen saatu vastike on ollut tunnusmerkistössä edellytetyllä tavalla selvästi epäsuhteessa hänen antamaansa vastikkeeseen.

Johtopäätökset

14. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että A on käyttämällä hyväksi X Oy:n riippuvaista asemaa tammikuussa 2014 tehdyn sopimuksen yhteydessä hankkinut tai edustanut itselleen taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa häneen omaan suoritukseensa.

15. Korkein oikeus katsoo, että A:n X Oy:ltä saamaa 24 800 euroa on pidettävä rikoslain 36 luvun 7 §:ssä tarkoitettuna huomattavana hyötynä (ks. KKO 2019:93, kohdat 5–8 sekä niissä viitatut ratkaisut). A on käyttänyt neuvotteluissa hyväkseen saamaansa tietoa kiinteistökaupan ehdoista ja sitä, että hänen tekemänsä kunnallisvalitus olisi estänyt kaavoituksen lainvoimaistumisen osakekaupan yhteydessä sovitussa määräajassa. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että A:n toiminta on ollut myös erityisen suunnitelmallista. Tekoa on siten pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, ja A on menettelyllään syyllistynyt törkeään kiskontaan. Aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Mika Huovila, Kirsti Uusitalo, Mika Ilveskero ja Jussi Tapani. Esittelijä Eeva Palaja (mietintö).

Esittelijän mietintö

Oikeussihteeri Palaja: Mietintö oli kohtien 1–12 ja 14–15 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. Tämän lisäksi Korkein oikeus lausunee seuraavan kiskontarikoksen tunnusmerkistön täyttymisestä.

Rikoslain 36 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan kiskontarikoksen tunnusmerkistö edellyttää, että hyväksikäyttö on tapahtunut sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä ja että tuossa yhteydessä on hankittu tai edustettu itselle tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2015:62 katsonut tästä seuraavan, että hankittua tai edustettua taloudellista etua on verrattava sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä suoritettuun vastikkeeseen eli vastasuoritukseen. Rikoslaissa tarkoitettu kiskonta voi tulla kysymykseen vain, mikäli edun ja vastasuorituksen välillä on selvä epäsuhta (kohta 7). Korkein oikeus on mainitussa ratkaisussa lisäksi katsonut, ettei säännös koske vastikkeettomia oikeustoimia ja jo säännöksen sanamuodon edellyttävän, että kiskonta tapahtuu tehtäessä sellaista sopimusta tai oikeustoimea, johon liittyy suoritus ja vastasuoritus, tai joka kokonaisuutena arvioiden on yhteydessä johonkin molemminpuolisia velvoitteita sisältävään taloudelliseen järjestelyyn (kohta 8).

Asiassa on katsottu, että X Oy on maksanut A:lle nimenomaan kunnallisvalituksen peruuttamisesta 24 800 euroa ja että X Oy:n ja yhdistyksen välisen kaupan peruuntumisesta tai viivästymisestä olisi aiheutunut X Oy:lle hovioikeuden toteama huomattava taloudellinen vahinko. A:n tekemä toimi eli kunnallisvalituksen peruuttaminen oli ratkaisevassa asemassa sen suhteen, ettei X Oy:lle ollut aiheutunut sanottuja vahinkoja, jotka olisivat olleet A:lle maksettua määrää merkittävästi suurempia. X Oy:n ja A:n välistä sopimusta kokonaisuutena arvioiden voidaan pitää molemminpuolisia velvoitteita sisältävänä taloudellisena järjestelynä. A:n saama vastike on ollut selvästi epäsuhteessa hänen antamaansa vastikkeeseen. Siten kiskonnan tunnusmerkistö täyttyy myös näiltä osin.

 
Julkaistu 18.2.2020