KKO:2020:1

Yksityishenkilön velkajärjestely - Maksuohjelma

Diaarinumero: S2018/126
Taltionumero: 1
Antopäivä: 2.1.2020 ECLI:FI:KKO:2020:1

Velallinen oli ennen velkajärjestelyn hakemista pyytänyt velkojia ilmoittamaan saataviensa määrät tietylle päivämäärälle (saldopäivä) laskettuina. Käräjäoikeus oli päättäessään velkajärjestelyn aloittamisesta määrännyt selvittäjän, joka oli pyytänyt velkojia ilmoittamaan saataviensa määrät velkajärjestelyn aloittamispäivälle laskettuina. Velkajärjestely oli aloitettu ennen kuin saldopäivästä oli kulunut kuusi kuukautta.

Tavallisten velkojen korot olivat maksuohjelmassa viimesijaisia saldopäivästä eivätkä velkajärjestelyn aloittamisesta lukien.

VJL 31 § 3 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Asian tausta

A oli 11.4.2017 hakenut velkajärjestelyä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Hakemuksen mukaan saldopäivä eli se päivä, jolle laskettuna velkojia oli pyydetty ilmoittamaan saataviensa määrät, oli ollut 9.2.2017.

Käräjäoikeus oli 7.6.2017 päättänyt aloittaa velkajärjestelyn sekä määrännyt selvittäjän. Käräjäoikeus oli määrännyt myös, että velkojien oli viimeistään 7.7.2017 ilmoitettava kirjallisesti selvittäjälle velkajärjestelyn piiriin kuuluvan velan määrä, mikäli se poikkeaa velallisen ilmoittamasta, uhalla, että velallisen ilmoituksen ylittävä vaatimus voidaan muuten jättää maksuohjelmassa huomioon ottamatta.

Selvittäjä ilmoitti käräjäoikeudelle toimittamassaan lausumatiivistelmässä, että hänen laatimansa maksuohjelmaehdotus oli jäänyt riitaiseksi muun muassa siltä osin kuin velkoja B Oy oli vaatinut, että maksuohjelmassa käytetään saldopäivän mukaisia velkasaldoja. Selvittäjä ilmoitti pyytäneensä velkajärjestelyn aloittamispäätökseen perustuen velkojia ilmoittamaan velkajärjestelyn aloittamispäivän saldot. Hän lausui käsityksenään, että saldopäivää käytetään yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (velkajärjestelylaki) mukaan vain silloin, kun hakemuksen liitteenä on toimitettu maksuohjelmaehdotus.

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden päätös 29.9.2017 nro 17/14440

Käräjäoikeus vahvisti selvittäjän laatiman maksuohjelmaehdotuksen A:n maksuohjelmaksi.

Käräjäoikeus totesi, että se oli velkajärjestelyn aloittamispäätöksessä asettanut määräpäivän, johon mennessä velkojien oli kirjallisesti ilmoitettava selvittäjälle velkajärjestelyn piiriin kuuluvan velan määrä. Selvittäjä oli toiminut päätöksen mukaisesti ja pyytänyt velkojia ilmoittamaan velan määrän velkajärjestelyn aloittamispäivälle päivitettynä uhalla, että velallisen velkajärjestelyhakemuksessa ilmoittaman velkasaldon ylittävä vaatimus voidaan jättää maksuohjelmassa huomioon ottamatta. B Oy ei ollut halunnut päivittää velan määrää velkajärjestelyn aloittamispäivälle, joten selvittäjä oli vahvistanut yhtiön saatavan A:n hakemuksessaan ilmoittaman mukaisena. Käräjäoikeus katsoi selvittäjän menetelleen lain mukaisesti ja hylkäsi B Oy:n vaatimuksen perusteettomana.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Tiina Pirinen.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös 29.12.2017 nro 688

B Oy valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus lausui, että koska saldopäivästä velkajärjestelyn aloittamiseen oli kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta, saldopäivää olisi voitu käyttää hyväksi maksuohjelmassa laissa tarkoitetulla tavalla ja saldopäivän jälkeen kertyneet korot olisi voitu määrätä viimesijaisiksi saataviksi. Kaikkien velkojien ei tällöin olisi tarvinnut ilmoittaa saataviaan uudestaan päivitettyinä velkajärjestelyn aloittamispäivälle.

Tässä tapauksessa asiakirjoista oli havaittavissa, että osa A:n maksuohjelmaan merkityistä veloista oli puuttunut kokonaan hakemuksesta ja että joihinkin hakemuksessa ilmoitettuihin velkoihin oli tullut sellaisia määrällisiä muutoksia, että ne eivät selittyneet koron kertymisellä saldopäivän ja aloittamispäivän välisenä aikana. B Oy:llä oli muiden velkojien tavoin ollut mahdollisuus päivittää saatavansa saldo velkajärjestelyn aloittamispäivälle, jota mahdollisuutta se ei ollut halunnut käyttää hyväkseen. Tämän vuoksi velkojien yhdenvertaisuutta ei voitu katsoa loukatun, vaikka korkojen kertymisaika maksuohjelmassa poikkesikin laissa pääsäännöksi tarkoitetusta.

Hovioikeus katsoi, että maksuohjelmaa voidaan pitää hyväksyttävänä, jos velkojien yhdenvertaisuutta ei loukata ja pääosa velkojista hyväksyy ohjelman, ottaen huomioon myös velkajärjestelylain 38 a §:ssä säädetty mahdollisuus maksuohjelman vahvistamiseen yksinkertaistetussa menettelyssä. Tässä tapauksessa myös käytännön syyt olivat puoltaneet velkajärjestelyn aloittamispäivän käyttämistä korkojen päivittämisajankohtana hakemuksen mukaisen saldopäivän asemesta, kun otettiin huomioon hakemuksessa olleet merkittävät puutteet velkojen ilmoittamisessa. B Oy:n vaatima muutos saatavansa osalta oli myös rahamääräisesti hyvin vähäinen.

Näillä perusteilla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lea Nousiainen, Tuulikki Räsänen ja Tiina Kiviranta.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

B Oy:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan B Oy vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja että maksuohjelma palautetaan käräjäoikeuteen muutettavaksi siten, että tavalliset velat otetaan maksuohjelmassa huomioon saldopäivään 9.2.2017 saakka kertyneine korkoineen, sekä siten, että maksuohjelmaan sisällytetään maininta siitä, että saldopäivän ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana kertyvät korot ovat viimesijaisia saatavia.

Kolme muuta velkojaa vaati yhteisessä vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. A on hakenut velkajärjestelyä 11.4.2017 vireille tulleella hakemuksella. Hakemuksen mukaan saldopäivä eli se päivä, jolle laskettuna A oli ennen velkajärjestelyn hakemista pyytänyt velkojia ilmoittamaan saataviensa määrät, on ollut 9.2.2017.

2. Käräjäoikeus on 7.6.2017 päättänyt velkajärjestelyn aloittamisesta ja määrännyt selvittäjän. Käräjäoikeus on samalla määrännyt, että velkojien oli ilmoitettava viimeistään 7.7.2017 selvittäjälle velkajärjestelyn piiriin kuuluvan velan määrä, mikäli se poikkeaa velallisen ilmoittamasta, uhalla, että velallisen ilmoituksen ylittävä vaatimus voidaan muuten jättää maksuohjelmassa huomioon ottamatta.

3. Selvittäjä on tämän jälkeen pyytänyt velkojia ilmoittamaan saataviensa määrät velkajärjestelyn aloittamispäivälle laskettuina. B Oy (jatkossa myös yhtiö) ei ole ilmoittanut saatavansa määrää selvittäjälle. Selvittäjä on laatinut maksuohjelmaehdotuksen, jossa hän on käyttänyt muiden velkojien ilmoittamia velkajärjestelyn aloittamispäivälle laskettuja velkasaldoja. Selvittäjä on merkinnyt yhtiön saatavan maksuohjelmaehdotukseen velkajärjestelyhakemuksessa ilmoitetun määräisenä eli saldopäivälle laskettuna.

4. B Oy on riitauttanut selvittäjän laatiman maksuohjelmaehdotuksen ja vaatinut sen muuttamista siten, että tavallisten velkojen määristä poistetaan velalle saldopäivän 9.2.2017 jälkeen kertyneen koron määrä ja että tavallisten velkojen suhteelliset osuudet lasketaan saldopäivän mukaan, mikäli velkaa ei ole sen jälkeen lyhennetty. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että saldopäivän ja maksuohjelman vahvistamispäivän välillä kertyneet korot merkitään maksuohjelmaan viimesijaisiksi veloiksi.

5. Käräjäoikeus on vahvistanut selvittäjän ehdotuksen A:n maksuohjelmaksi. Hovioikeus ei ole yhtiön valituksesta muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.

Korkeimman oikeuden ratkaistavana olevat kysymykset

6. Korkeimmassa oikeudessa on B Oy:n valituksen johdosta ratkaistavana ensiksi kysymys siitä, onko A:n maksuohjelmassa pidettävä tavallisille veloille kertyneitä korkoja viimesijaisina saatavina saldopäivästä vai vasta velkajärjestelyn aloittamisesta lukien. Toiseksi asiassa on ratkaistava, onko maksuohjelmassa mainittava, mitkä saatavat ovat viimesijaisia.

Sovellettavat säännökset

7. Tavallisten velkojen keskinäisestä asemasta säädetään velkajärjestelylain 31 §:ssä. Pykälän 3 momentin mukaan velallisen maksuvara ja varallisuuden rahaksimuutosta saadut varat on osoitettava viimesijaisesti saldopäivän ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana kertyneille koroille sekä sellaisille veloille, jotka konkurssissa ovat viimeiseksi suoritettavia. Jos saldopäivä on aikaisempi kuin kuusi kuukautta ennen velkajärjestelyn aloittamista, viimesijaisia ovat velkajärjestelyn aloittamisen ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana kertyneet korot.

8. Saldopäivä on määritelty velkajärjestelylain 11 b §:n 1 kohdassa. Säännöksen mukaan velkojan on velallisen pyynnöstä ilmoitettava tälle velkajärjestelyn hakemista ja velkatilanteen selvittämistä varten saatavan peruste, eräpäivä ja määrä pääomaan, korkoon ja velkojen perimis- ja täytäntöönpanokuluihin eriteltynä velallisen pyytämälle päivämäärälle eli saldopäivälle laskettuna. Säännöksen esitöiden mukaan saldopäivän käyttämisen tarkoituksena on mahdollistaa se, että maksuohjelmassa voidaan käyttää samoja saldotietoja, jolloin niitä ei päivitetä velkajärjestelyn aloittamispäivälle. Tavoitteena on ollut välttää saatavalle kertyvän koron laskeminen useaan kertaan menettelyn aikana (HE 83/2014 vp s. 35 ja 57).

9. Päättäessään velkajärjestelyn aloittamisesta tuomioistuimen tulee velkajärjestelylain 54 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan asettaa määräpäivä, johon mennessä velkojien on kirjallisesti ilmoitettava selvittäjälle tai muulle maksuohjelmaehdotuksen laatijalle taikka tuomioistuimelle, sen mukaan kuin tuomioistuin määrää, velkajärjestelyn piiriin kuuluvan velan määrä, mikäli se poikkeaa velallisen ilmoittamasta, uhalla, että velallisen ilmoituksen ylittävä vaatimus voidaan muuten jättää maksuohjelmassa huomioon ottamatta. Jos hakemukseen on liitetty ehdotus maksuohjelmaksi ja päätös velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty enintään kuusi kuukautta maksuohjelmaehdotuksessa käytetyn saldopäivän jälkeen, tuomioistuimen on pykälän 5 momentin mukaan asetettava tällainen määräpäivä vain, jos se on tarpeellista maksuohjelmaehdotuksen tarkistamiseksi.

Miltä ajalta kertyneet korot ovat maksuohjelmassa viimesijaisia?

10. Velkajärjestelylain 31 §:n 3 momentin yksiselitteisen sanamuodon mukaan tavallisille veloille kertyneet korot on katsottava viimesijaisiksi saataviksi vasta velkajärjestelyn aloittamisesta eikä saldopäivästä lähtien vain silloin, kun saldopäivä on aikaisempi kuin kuusi kuukautta ennen velkajärjestelyn aloittamista. Kyseisen momentin sekä lain 11 b §:n esityöt tukevat velkajärjestelylain 31 §:n 3 momentin tulkitsemista sanamuotonsa mukaisesti. Perusteluissa on nimenomaisesti todettu, että velan saldoa ei päivitettäisi velkajärjestelyn aloittamispäivälle koron tai muiden liitännäiskulujen muutosten vuoksi. Velkasaldoja ei esitöiden mukaan päivitetä koron muutosten vuoksi myöskään silloin, kun selvittäjä laatii maksuohjelmaehdotuksen (HE 83/2014 vp s. 57–58 ja 63).

11. Käräjäoikeus on aloittanut A:n velkajärjestelyn alle kuusi kuukautta saldopäivän jälkeen. Velkajärjestelylain 31 §:n 3 momentin perusteella tavallisille veloille saldopäivän ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana kertyneet korot ovat siten viimesijaisia saatavia. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin pelkästään hovioikeuden päätöksessä mainittujen seikkojen perusteella eli sen takia, että A:n velkajärjestelyhakemuksesta oli puuttunut velkoja ja että osa velkojista oli ilmoittanut muista kuin kertyneistä koroista aiheutuneita muutoksia saataviensa määriin. Korkein oikeus toteaa, että hakemuksesta puuttuneesta velasta tai muusta kuin koron kertymisestä aiheutuneesta saldon muutoksesta ilmoittaneilla velkojilla on ollut mahdollisuus eritellä ilmoituksensa siten, että siitä ilmenee, mikä osa korosta on kertynyt saldopäivään mennessä ja mikä sen jälkeen.

12. Käräjäoikeus on päättäessään velkajärjestelyn aloittamisesta velkajärjestelylain 54 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyn mukaisesti määrännyt, että velkojan oli määräajassa ilmoitettava mahdollisesta velkasaldonsa muutoksesta. Mainittu säännös ei koske sitä, mille päivälle laskettuna velkojaa tulisi pyytää ilmoittamaan saatavansa määrä, eikä käräjäoikeus ole tällaista määräystä antanutkaan. Selvittäjän olisi näin ollen pitänyt velkajärjestelylain 31 §:n 3 momentissa säädetty huomioon ottaen pyytää velkojia päivittämään saatavansa, jos se poikkeaa A:n hakemuksen mukaisesta saldopäivälle lasketusta määrästä, eikä pyytää näitä päivittämään saldoja velkajärjestelyn aloittamispäivälle. Tavallisille veloille kertyneiden korkojen katsomista viimesijaisiksi saataviksi vasta velkajärjestelyn aloittamisesta lukien ei voida perustaa selvittäjän virheellisesti antamaan kehotukseen päivittää velkojen saldot velkajärjestelyn aloittamispäivälle.

13. Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus toteaa johtopäätöksenään, että A:n maksuohjelmassa viimesijaisia ovat tavallisille veloille saldopäivän ja maksuohjelman vahvistamisen välisenä aikana kertyneet korot.

Onko maksuohjelmaan tullut merkitä viimesijaiset korot?

14. Velkajärjestelylain 36 §:n mukaan maksuohjelmasta on käytävä ilmi riittävästi eriteltyinä muun ohella tavalliset velat ja niiden suorittamiseen käytettävä maksuvara ja varat (9 kohta) sekä velkajärjestelyn sisältö, maksuaikataulu ja maksuohjelman kesto tavallisten velkojen osalta (10 kohta).

15. Korkein oikeus katsoo, että maksuohjelmaan on tarpeellista merkitä tieto viimesijaisista saatavista ainakin silloin, kun velallisen maksuvarasta ja muista varoista riittää varoja myös niiden suorittamiseen. Kun velkajärjestelylain 31 §:n 3 momentissa säädetään yksiselitteisesti siitä, miltä ajalta kertyneet korot ovat viimesijaisia, tietoa viimesijaisista koroista ei tarvitse merkitä pelkästään sen varalta, että velalliselle syntyisi lisäsuoritusvelvollisuus, josta riittäisi varoja myös viimesijaisten saatavien maksamiseen.

16. Tässä asiassa on riidatonta, että A:n maksuvarasta tai muusta varallisuudesta ei kerry suorituksia viimesijaisille saataville. Korkein oikeus katsoo siten, että alempien oikeuksien vahvistama maksuohjelma ei ole virheellinen siltä osin kuin siitä puuttuu merkintä viimesijaisista saatavista.

Asian jatkokäsittely

17. Vahvistettu maksuohjelma on virheellinen siltä osin kuin tavallisina velkoina on otettu huomioon näille veloille kertyneitä korkoja velkajärjestelyn aloittamiseen eikä vain saldopäivään saakka laskettuina. Asia on palautettava käräjäoikeuteen tästä päätöksestä johtuvien muutosten tekemiseksi maksuohjelmaan. Käräjäoikeuden on varattava selvittäjälle tilaisuus toimittaa käräjäoikeuden asettamaan määräaikaan mennessä lain mukainen maksuohjelmaehdotus.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan. A:n maksuohjelmassa on otettava huomioon tavallisille veloille kertyneitä korkoja vain saldopäivään 9.2.2017 saakka laskettuina.

Tästä päätöksestä aiheutuvien muutosten tekemiseksi maksuohjelmaan asia palautetaan Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen ja palautuksen syy huomioon ottaen siinä laillisesti menetellä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Mika Huovila, Tuomo Antila, Eva Tammi-Salminen ja Jussi Tapani. Esittelijä Jussi Virtanen.

 
Julkaistu 2.1.2020