KKO:2019:97

Ulosottokaari - Ulosottovalitus - Palkan ulosmittaus - Suojaosuus

Diaarinumero: S2018/536
Taltionumero: 1825
Antopäivä: 29.10.2019 ECLI:FI:KKO:2019:97

Työnantaja oli velallisen palkasta ulosottoon pidätettävää määrää laskiessaan ottanut huomioon maksukiellossa ilmoitetun velallisen suojaosuuden lisäksi virheellisesti rahamäärän, joka Valtakunnanvoudinviraston vuositiedotteen mukaan oli jätettävä velalliselle hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohden, ja tilittänyt ulosottomiehelle liian pienen osan velallisen palkasta. Ulosottomies oli velvoittanut työnantajan suorittamaan maksamatta jätetyn määrän.

Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että työnantajan maksuvelvollisuus oli ulosottokaaren 4 luvun 68 §:ssä tarkoitetulla tavalla selvä. Työnantaja oli siten velvollinen sille määrättyyn suoritukseen. (Ään.)

UK 4 luku 68 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Tausta

Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto oli 11.8.2014 antanut A Oy:lle maksukiellon, jonka mukaan yhtiön erään työntekijän palkasta tuli kunakin palkanmaksukautena toimittaa palkan pidätys maksukiellon mukaisesti ja suorittaa määrä ulosottomiehelle. Velalliselle jätettävän suojaosuuden määräksi maksukiellossa ilmoitettiin 22,59 euroa/päivä.

Joulukuussa 2015 A Oy:lle oli toimitettu ensin maksukiellon saajille osoitettu Valtakunnanvoudinviraston tiedote, jossa ilmoitettiin muun ohella, että ˮUlosotossa olevalle velalliselle jää jatkossa suojaosuutena 22,60 euroa päivää kohti. Lisäksi velalliselle on jätettävä 8,11 euroa päivässä kutakin hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohden. Yksittäisen velallisen suojaosuus on siten 678 euroa kuukaudessa. Jos velallisella on yksi huollettava, on suojaosuus 921,30 euroa kuukaudessaˮ. Myöhemmin joulukuussa A Oy:lle oli toimitettu uudistettu, kyseistä työntekijää koskeva maksukielto, jossa ilmoitettiin, että A Oy:n tuli tilittää ulosottoon alla määritelty osuus velallisen palkasta. Suojaosuuden oli ilmoitettu tarkoittavan sitä määrää velallisen palkasta, joka vähintään jätetään ulosmittaamatta, ja velallisen suojaosuuden ilmoitettiin olevan 22,60 euroa/päivä.

Joulukuussa 2016 A Oy:lle oli toimitettu samassa postilähetyksessä uudistettu, edellä selostetun kaltainen maksukielto, jossa suojaosuuden määräksi ilmoitettiin 22,41 euroa/päivä, ja Valtakunnanvoudinviraston tiedote, jossa ilmoitettiin, että ˮVelallisen suojaosuuteen tulee muutos 1.1.2017. Velalliselle jää jatkossa suojaosuutena 22,41 euroa päivää kohti (672,30 euroa kuukaudessa). Lisäksi velalliselle on jätettävä 8,04 euroa päivässä kutakin hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohdenˮ.

A Oy oli elokuusta 2014 lähtien pidättänyt kyseisen työntekijän palkasta suorituksia ja tilittänyt ne ulosottoviranomaiselle säännöllisesti. Ulosottoviranomaisen kesällä 2017 suorittamassa tarkastuslaskennassa oli ilmennyt, että A Oy oli vuoden 2016 alusta lähtien pidättänyt ja tilittänyt työntekijän palkasta yhteensä 6 452,35 euroa liian vähän. Työnantajan virheellinen menettely oli johtunut siitä, että se oli ottanut työntekijän suojaosuutta korottavana seikkana huomioon tälle määrätyn velvollisuuden maksaa elatusapua neljälle alaikäiselle lapselleen.

Ulosottomiehen päätös 15.8.2017

Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottoviraston kihlakunnanulosottomies velvoitti A Oy:n ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n perusteella maksamaan ulosottomiehelle palkan ulosmittauksen maksukiellon perusteella maksamatta jätetyn ja erääntyneen rahamäärän 6 452,35 euroa.

Ulosottovalitus Vantaan käräjäoikeudessa

A Oy toimitti käräjäoikeuteen ulosottovalituksen ja vaati, että ulosottomiehen päätös kumotaan.

A Oy esitti, että sen maksuvelvollisuus ei ollut ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n tarkoittamalla tavalla selvä, joten sitä ei tullut velvoittaa maksamaan velalliselta pidättämättä jätettyjä määriä. Yhtiölle toimitettujen maksukieltojen ja Valtakunnanvoudinviraston tiedotteissa annettujen tietojen perusteella yhtiö oli perustellusti olettanut, että velallisen elatuksen varassa olevat perheenjäsenet tuli ottaa huomioon velalliselle jätettävää palkan suojaosuutta laskettaessa.

Ulosottomiehen lausunto

Ulosottomies lausui, että valitus tuli perusteettomana hylätä. Velallisen suojaosuutta laskettaessa ei oteta huomioon velallisen muualla asuvia alaikäisiä lapsia, joille hän maksaa elatusapua. Työnantaja oli velvollinen noudattamaan maksukiellossa selkeästi ilmoitettua suojaosuutta, eikä maksukiellossa ollut myöskään annettu mitään tietoja velallisen perhesuhteista. Työnantajalla ei ollut perustetta ryhtyä noudattamaan maksukielloissa yksilöityä korkeampaa suojaosuutta pelkästään Valtakunnanvoudinviraston kaikille maksukiellon saajille osoittaman yleisen tiedotteen perusteella.

Vantaan käräjäoikeuden päätös 2.2.2018 nro 18/1136

Käräjäoikeus totesi asiassa käyneen ilmi, että A Oy oli maksukielloissa ilmoitetun velallisen suojaosuuden ohella ottanut työntekijän palkan pidättämisessä huomioon myös Valtakunnanvoudinviraston tiedotteissa mainitut päiväkohtaiset määrät, jotka koskivat velallisen elatuksen varassa olevia lapsia. Yhtiö oli tämän vuoksi noudattanut maksukiellossa ilmoitettua korkeampaa velallisen suojaosuutta ja jättänyt pidättämättä ja ulosottoon tilittämättä osan maksukiellon mukaisista määristä.

Käräjäoikeus totesi riidattomaksi, että ulosottoviraston vuosittain työnantajalle toimittaman maksukiellon lisäksi yhtiölle oli lähetetty myös Valtakunnanvoudinviraston tiedotteet maksukieltojen suojaosuuksien muutoksista. Maksukieltopäätökset oli osoitettu nimenomaan A Oy:lle, ja ne olivat koskeneet täsmällisesti yksilöityä työntekijää ja ulosmittausta, kun taas Valtakunnanvoudinviraston tiedotteet olivat olleet yleisluonteisia. Käräjäoikeus katsoi näillä perusteilla, että A Oy:n oli täytynyt ymmärtää olevansa velvollinen noudattamaan maksukieltoja sellaisenaan, eikä sillä ollut tiedotteissa esitetyn perusteella perustetta noudattaa maksukiellosta poikkeavaa suojaosuutta ulosottoon suoritettavaa määrää laskiessaan. Kun maksukiellon saajan maksuvelvollisuus oli myös määrän osalta selvä, ulosottovalituksen hyväksymiselle ei ollut edellytyksiä.

Käräjäoikeus hylkäsi A Oy:n ulosottovalituksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Arto Perälä.

Helsingin hovioikeuden päätös 27.6.2018 nro 849

A Oy valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi, että työnantajalle tiedoksi annetut maksukiellot olivat täsmällisesti yksilöityjä, jolloin yhtiön laiminlyönti noudattaa niitä sekä laiminlyönneistä seurannut maksuvelvollisuus olivat niin oikeudellisesti kuin suojaosuuden määrän osalta selviä. Näillä ja käräjäoikeuden lausumilla perusteilla myös hovioikeus hylkäsi ulosottovalituksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jouko Rantanen, Mikko Saleva ja Kristina Isaksson (eri mieltä).

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Isaksson totesi, että maksukielto ja tiedote oli vuosittain toimitettu työnantajalle lyhyen ajan sisällä. Maksukielloissa ja tiedotteissa oli molemmissa mainittu sama suojaosuuden määrä, mutta tiedotteet olivat tämän lisäksi sisältäneet yksityiskohtaista tietoa siitä, paljonko velalliselle tuli oman suojaosuutensa lisäksi jättää varoja kutakin hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohden. Kun yhtiölle samoihin aikoihin vuosittain lähetetyt asiakirjat olivat sisältäneet keskenään ristiriitaista tietoa suojaosuuden kokonaismäärästä, maksukiellon saajan maksuvelvollisuutta ei määrän osalta voitu pitää lainkohdan edellyttämällä tavalla selvänä. Eri mieltä ollut jäsen olisi kumonnut käräjäoikeuden päätöksen ja vapauttanut yhtiön maksuvelvollisuudesta.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A Oy:lle myönnettiin valituslupa.

A Oy vaati valituksessaan, että hovioikeuden ja ulosottomiehen päätökset sekä niiden mukainen yhtiön maksuvelvollisuus kumotaan ja ulosottovalitus hyväksytään.

Ulosottomies ja Valtakunnanvoudinvirasto antoivat pyydetyt lausumat.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Ulosottomies on velvoittanut maksukiellon saajana A Oy:n (jäljempänä myös yhtiö) maksamaan määrän, jonka yhtiö oli saamansa maksukiellon vastaisesti jättänyt maksamatta ulosottomiehelle. Käräjäoikeus on hylännyt yhtiön ulosottovalituksen, eikä hovioikeus ole muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko A Oy:n maksuvelvollisuutta voitu pitää ulosottokaaren 4 luvun 68 §:ssä säädetyllä tavalla selvänä ja onko yhtiö siten velvollinen sille määrättyyn suoritukseen.

Sovellettavat säännökset

3. Ulosottokaaren 4 luvun 27 §:n 2 momentin mukaan saatavan ja muun oikeuden ulosmittaus tulee voimaan suoritusvelvolliseen nähden silloin, kun hän on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle (maksukielto). Maksukiellon saaja on velvollinen noudattamaan sitä heti.

4. Mainitun luvun 56 §:n 1 momentin mukaan palkan ulosmittauksessa annettavassa maksukiellossa määrätään, miten ulosottoon menevä määrä lasketaan, ja maksukiellon saaja velvoitetaan maksamaan määrä ulosottomiehelle. Maksukiellossa ilmoitetaan muiden tulopohjaan vaikuttavien tulojen ja etuuksien määrä, velallisen suojaosuus sekä muut tarpeelliset tiedot. Saman luvun 58 §:n 1 momentin mukaan palkan maksajan tulee kunakin maksukautena heti ja ilman eri korvausta toimittaa palkan pidätys maksukiellon mukaisesti ja suorittaa määrä ulosottomiehelle. Pykälän 3 momentissa säädetään ulosottomiehen velvollisuudesta pyynnöstä tai havaitessaan tilanteen niin vaativan neuvoa palkan maksajaa maksukiellon noudattamisessa. Luvun 57 §:n 1 momentin mukaan maksukielto on voimassa määräajan tai toistaiseksi, kunnes ulosottomies kirjallisesti ilmoittaa palkan maksajalle maksukiellon päättymisestä.

5. Mainitun luvun 68 §:n 1 momentin mukaan, jollei maksukiellon saaja noudata todistettavasti tiedoksi saamaansa maksukieltoa, joka koskee palkkaa tai toistuvaa elinkeinotuloa, ulosottomies saa ulosmitata maksukiellon saajalta määrän, joka on maksamatta ulosottomiehelle. Ulosmittaus edellyttää, että maksukiellon saajan maksuvelvollisuus on selvä.

6. Viimeksi mainitun lainkohdan säätämiseen johtaneissa esitöissä todetaan, että vaatimus maksukiellon saajan maksuvelvollisuuden selvyydestä koskee myös maksettavaa määrää. Lisäksi esitöissä korostetaan ulosottomiehen neuvontavelvollisuuden tärkeyttä ja kehotetaan noudattamaan lainkohdan soveltamisessa varovaisuutta erityisesti silloin, kun ulosmittaus koskee yhtiön tai muun oikeushenkilön toistuvaa elinkeinotuloa (HE 13/2005 vp s. 97, LaVM 5/2006 vp s. 8).

Arviointi tässä asiassa

7. Yhtiölle on 11.8.2014, 13.12.2015 ja 17.12.2016 annettu maksukielto koskien yhtiön työntekijälle maksettavaa palkkaa. Maksukieltojen mukaan yhtiön on tullut sanotun ulosottovelallisena olleen työntekijän palkan maksajana tilittää ulosottoon maksukiellossa määritelty osuus velallisen palkasta. Maksukielloissa on ilmoitettu sen suojaosuuden suuruus, joka on ollut jätettävä ulosmittaamatta velallisen palkasta. Kussakin maksukiellossa on todettu, että se korvaa mahdolliset aiemmat samannumeroiset maksukiellot.

8. Yhtiölle on lisäksi 2.12.2015 ja 17.12.2016 toimitettu Valtakunnanvoudinviraston tiedote maksukiellon saajille. Tiedotteet ovat koskeneet seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan tulevia muutoksia velallisen suojaosuuden määrissä palkan ulosmittauksessa. Tiedotteissa on todettu, että ulosotossa olevalle velalliselle jää jatkossa suojaosuutena tiedotteessa ilmoitettu euromäärä päivää kohti, ja lausuttu, että lisäksi velalliselle on jätettävä ilmoitettu euromäärä päivässä kutakin hänen elatuksensa varassa olevaa perheenjäsentä kohden.

9. Yhtiö on vuoden 2016 alusta lähtien menetellyt siten, että se on lisännyt työntekijälle jätettävään suojaosuuteen määrän niistä velallisen elatuksen varassa olevasta neljästä lapsesta, joille tämä on velvoitettu maksamaan elatusapua. Suojaosuutta laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon sellaista lasta, joka asuu muualla kuin velallisen luona ja jolle velallinen on velvoitettu maksamaan elatusapua (KKO 1987:10 ja HE 13/2005 vp s. 79). Yhtiö on siten pidättänyt ja tilittänyt ulosottomiehelle liian pienen osan työntekijänsä palkasta noin puolentoista vuoden ajan. Yhtiö on asiassa vedonnut siihen, että se oli menetellyt näin Valtakunnanvoudinviraston tiedotteen velvoittavasta sanamuodosta muodostamansa käsityksen perusteella.

10. Korkein oikeus toteaa, että jokaisessa yhtiölle annetussa maksukiellossa yhtiö on määrätty toimittamaan palkan pidätys maksukiellon mukaisesti. Yhtiö on ollut velvollinen noudattamaan sitovaa maksukieltoa. Maksukielloissa on ilmoitettu velalliselle jätettävän suojaosuuden euromäärä päivää kohti. Tämä määrä on ollut vailla huollettavia olevan velallisen suojaosuuden mukainen. Vuonna 2014 annetussa maksukiellossa on muissa määräyksissä ollut merkintä, että velalliselle on lisäksi jätettävä 0,00 euroa/kuukausi. Muissa maksukielloissa on lausuttu vain edellä mainitusta suojaosuudesta. Yhtiö on siten ollut velvollinen tilittämään maksamastaan palkasta maksukiellon mukaisesti lasketun määrän, jossa palkasta on vähennetty vain maksukielloissa ilmoitettu suojaosuus.

11. Yhtiö on vedonnut asiassa siihen, että Valtakunnanvoudinviraston tiedotteissa annetun ristiriitaisen informaation vuoksi maksukiellon sisältö on muuttunut kiellon saajan kannalta epäselväksi. Yhtiö on myös kertonut toimineensa hyvässä uskossa muuttaessaan käytäntöään 2.12.2015 saamansa tiedotteen jälkeen. Asiassa on siten arvioitava, onko yhtiön näkemys ollut perusteltu.

12. Korkein oikeus toteaa, että maksukiellon saajan lakimääräiset velvollisuudet on yksilöity maksukieltojen määräyksillä. Yhtiön ei voida edellyttää olleen selvillä suojaosuuden laskemisen oikeudellisesta tulkinnasta elatusavun osalta. Suojaosuudesta oli kuitenkin määrätty maksukiellossa yksiselitteisesti, eikä maksukiellon saajan tehtävänä ole ollut itse muuttaa maksukiellon määräyksiä esimerkiksi velalliselta saatujen tietojen nojalla. Yhtiön saamista maksukielloista on ilmennyt, että palkan pidätys ja tilitys on toimitettava maksukiellon mukaisesti.

13. Sitä vastoin Valtakunnanvoudinviraston tiedotteet ovat olleet sisällöltään suppeita, ja ne on otsikoitu tiedotteiksi maksukiellon saajalle. Niitä ei ole yksilöity tiettyyn maksukieltoon liittyviksi, eikä niissä ole todettu, että niillä muutettaisiin jo annettuja maksukieltopäätöksiä.

14. Korkein oikeus katsoo, että Valtakunnanvoudinviraston tiedotteiden otsikointi, yksilöinti ja sisältö huomioon ottaen perusteltuna ei voida pitää yhtiön käsitystä, että tiedotteet olisivat vaikuttaneet yhtiön velvollisuuteen noudattaa sille annettua yksiselitteistä maksukieltoa tai että sen mukaisen maksuvelvollisuuden peruste tai määrä olisi tiedotteiden vuoksi tullut epäselväksi. Lisäksi Korkein oikeus toteaa, että yhtiöllä on ollut lakisääteinen oikeus saada ulosottomieheltä neuvoja maksuvelvollisuutensa selvittämiseksi, mitä mahdollisuutta yhtiö ei ole myöskään käyttänyt hyväkseen.

15. Korkein oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, että syytä hovioikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Pekka Koponen, Tatu Leppänen, Mika Ilveskero (eri mieltä) ja Jussi Tapani. Esittelijä Anna-Maija Ruohoniemi (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Esittelijäneuvos Ruohoniemi: Perustelujen kohdissa 1–12 lausutuilta osin mietintö on Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen. Tämän jälkeen Korkein oikeus lausunee seuraavaa:

Myös Valtakunnanvoudinviraston tiedote on maksukiellon tavoin kirjoitettu velvoittavaan muotoon. Sen mukaan velalliselle on jätettävä tietty rahamäärä paitsi häntä itseään varten, myös jokaista velallisen elatuksen varassa olevaa perheenjäsentä kohden. Vaikka tiedotetta ei ole yksilöity yhtiön työntekijää koskevaksi esimerkiksi maksukiellon numeron tai ulosmittausnumeron avulla, yhtiö on perustellusti voinut käsittää tiedotteen sisällön velvoittavan sitä maksukiellon saajana.

Ulosottomiehen oikeus ulosmitata maksukiellon saajalta määrä, joka on jätetty maksukiellon mukaisesti maksamatta, edellyttää, että maksuvelvollisuutta voidaan pitää selvänä paitsi perusteen, myös määrän osalta. Lainkohdassa asetettu selvyysvaatimus korottaa jo lähtökohtaisesti säännöksen soveltamiskynnystä, ja maksuvelvollisuuden selvyyttä on perusteltua arvioida nimenomaan maksukiellon saajana olevan palkan maksajan, ei ulosottoviranomaisen näkökulmasta. Lain esitöissä on katsottu, että pykälää on syytä soveltaa varovaisesti, mitä puoltaa myös säännöksen tarkoittaman vierasvelkavastuun poikkeuksellisuus suomalaisessa oikeusjärjestelmässä.

Arvioituaan ulosottoviranomaisten yhtiölle toimittamia maksukieltoja ja tiedotteita kokonaisuutena Korkein oikeus katsonee, ettei yhtiön maksuvelvollisuutta voida pitää ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n tarkoittamalla tavalla selvänä.

Edellä todetuin perustein Korkein oikeus kumonnee hovioikeuden ja ulosottomiehen päätökset sekä niiden mukaisen maksuvelvollisuuden ja hyväksynee yhtiön ulosottovalituksen.

Oikeusneuvos Ilveskero: Hyväksyn esittelijän mietinnön.


 
Julkaistu 29.10.2019