KKO:2019:85

OK 25 luku 3 §
OK 25 luku 5 §
OK 31 luku 17 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Alempien oikeuksien ratkaisut

Kainuun käräjäoikeuden tuomio 15.3.2018 nro 18/1394, menetetyn määräajan palauttamista koskeva hakemus Rovaniemen hovioikeudessa ja hovioikeuden päätös 3.5.2018 nro 151 selostetaan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Mirja Seppänen ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Auli Vähätörmä, Maarit Tukiainen ja Timo Lahdenperä.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Yhtiölle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan.

Kuntayhtymä vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Yhtiö on 8.11.2017 vireille tulleessa kanteessaan vaatinut vahvistettavaksi, että sillä on taksi- ja muihin kuljetuskustannuksiin perustuva saatava kuntayhtymältä, sekä että kuntayhtymä velvoitetaan maksamaan yhtiön saatavan mukainen pääoma korkoineen.

2. Kuntayhtymä on 21.11.2017 vastannut kanteeseen vaatien sen hylkäämistä. Kuntayhtymä on ilmoittanut asiamiehekseen kuntayhtymän palveluksessa väliaikaisena hallintojohtajana toimineen varatuomarin.

3. Käräjäoikeus on 9.2.2018 laatinut asiassa yhteenvedon, jossa on ilmoitettu, että asiassa annetaan ratkaisu 15.3.2018, mikäli kukaan asiaan osallisista ei vastusta asian käsittelyä kirjallisessa menettelyssä.

4. Asia on 15.3.2018 ratkaistu kirjallisessa menettelyssä yhtiön kanteessa esittämien vaatimusten mukaisesti. Tuomion kohdassa ˮMUUTOKSENHAKUˮ on ollut merkintä ˮMuutoksenhakuohjausˮ. Tuomiossa on siten ollut maininta muutoksenhakuohjauksesta, mutta ohjausta ei ole ollut tuomiossa eikä siihen liitettynä.

5. Kuntayhtymä ei ole ilmoittanut tyytymättömyyttä määräajassa, viimeistään 22.3.2018, eikä valittanut käräjäoikeuden tuomiosta, joten se on tullut lainvoimaiseksi. Kuntayhtymä on kuitenkin 4.4.2018 hovioikeuteen saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että sille palautetaan määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista varten. Se on perustellut vaatimustaan sillä, että sille ei ollut lähetetty muutoksenhakuohjeita käräjäoikeuden tuomion liitteenä tai muutenkaan, eikä ohjeiden antaminen kuntayhtymälle ollut ollut ilmeisen tarpeetonta. Kuntayhtymän lakimies ei ollut asianajaja, joka säännöllisesti toimisi yleisissä tuomioistuimissa, vaan hallintolakimies, jonka pääasiallinen tehtävä oli huolehtia kuntayhtymän sisäisen hallinnon lainmukaisuudesta.

6. Hovioikeus on ratkaissut kuntayhtymän menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksen kirjallisesti varaamatta yhtiölle tilaisuutta lausua hakemuksesta. Hovioikeus on oikeuttanut kuntayhtymän puhevallan menettämisen uhalla viimeistään neljäntenätoista päivänä hovioikeuden päätöksen antamispäivästä ilmoittamaan tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Hovioikeus on perustellut päätöstään sillä, että kuntayhtymälle ei ollut ilmoitettu muutoksenhausta eikä siitä, miten sen suhteen on meneteltävä. Tyytymättömyyden ilmoittamatta jättäminen määräajassa oli siten johtunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitetusta syystä, ja sen vuoksi hakemus määräajan palauttamisesta on tullut hyväksyä. Muutoksenhakuohjeiden antamista ei muutoinkaan ole voinut pitää asiassa ilmeisen tarpeettomana.

7. Korkeimmassa oikeudessa kysymys on yhtiön valituksen johdosta siitä, onko kuntayhtymälle palautettava määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista varten, kun sille ei ole ilmoitettu, saako käräjäoikeuden tuomioon hakea muutosta ja mitä muutoksenhaussa on noudatettava.

Sovellettavat säännökset ja oikeuskäytäntö

8. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n mukaan sille, joka laillisen esteen vuoksi ei ole voinut määräajassa ilmoittaa tyytymättömyyttään tahi hakea muutosta tai takaisinsaantia taikka ryhtyä muuhun toimeen oikeudenkäynnissä taikka joka muutoin esittää anomuksensa tueksi erittäin painavia syitä, voidaan hakemuksesta palauttaa menetetty sellainen määräaika.

9. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n mukaan muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan hovioikeudelta valittamalla. Käräjäoikeuden tuomioon on luvun 5 §:n 1 momentin mukaisesti ilmoitettava tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla. Pykälän 2 momentin mukaan tyytymättömyyttä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin.

10. Muutoksenhakua koskeva käräjäoikeuden ohjeistus on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa asianosaiselle annetaan oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu muutoksenhakuohjaus, jossa on ilmoitettava, saako ratkaisuun hakea muutosta ja mitä muutoksenhaussa on noudatettava. Kun tuomio annetaan, kuten tässä tapauksessa, lähettämällä se asianosaisille, muutoksenhakuohjauksen sisältävät tiedot tulee toimittaa samassa yhteydessä. Luvun 3 §:n 2 momentissa ja 4 §:ssä säädetyissä tilanteissa, joista ei nyt ole kysymys, asianosaiselle on annettava säädetyn sisältöiset kirjalliset muutoksenhakuohjeet. Toisessa vaiheessa asianosaiselle pitää antaa luvun 11 §:ssä tarkoitettu valitusosoitus sen jälkeen, kun tyytymättömyyden ilmoitus on tehty ja hyväksytty (ks. KKO 2015:75, kohta 6).

11. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun muutoksenhakuohjauksen osalta ei ole säädetty tarpeellisuusharkintaan perustuvasta oikeudesta jättää muutoksenhakuohjaus antamatta. Muutoksenhakuohjaus on säännöksen mukaan aina annettava.

12. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaiselle ei ole palautettu menetettyä määräaikaa, kun asianosaisen julkinen oikeusavustaja tai asianajaja on laiminlyönyt hakea muutosta määräajassa (KKO 1971 II 96, KKO 1978 II 1 ja KKO 1979 I 2–3).

13. Määräajan palauttamista valituksen perille ajamiseksi koskeneessa ratkaisussa KKO 2005:109 (kohdat 8 ja 9) on todettu, että lainoppineelta avustajalta voidaan edellyttää, että hän on tietoinen muutoksenhakua ja valituskirjelmän täydentämistä koskevista säännöksistä ja että hän myös toimii niiden mukaisesti. Tuossa asiassa lainoppineelle avustajalle ei ollut toimitettu jäljennöstä käräjäoikeuden tuomiosta ennen valitusajan päättymistä. Avustaja ei ollut tämän havaittuaan ryhtynyt laissa säädettyihin ensisijaisiin toimenpiteisiin eli pyytänyt tilaisuutta täydentää valitusta tai oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 13 §:ssä tarkoitettua uutta määräaikaa muutoksenhakua varten. Korkein oikeus totesi, että määräajan palauttamisen edellytyksiä tulee arvioida tästä näkökulmasta, eikä sillä seikalla, että voimassa olevan lain mukaan jäljennös käräjäoikeuden tuomiosta on toimitettava muutoksenhakijalle kahden viikon kuluessa tuomion julistamisesta tai antamisesta, ole tässä suhteessa merkitystä.

14. Sen sijaan ratkaisussa KKO 1991:44 asianajotoimiston myöhässä tekemä valitus oli tullut tutkia hovioikeudessa. Raastuvanoikeus ei ollut asiassa antanut ohjeita siitä, että väitepäätökseen voitiin hakea muutosta erikseen. Kun oikeudenkäynti oli muilta osin jatkunut, virhe ei ollut ollut selvästi havaittavissa. Asianajotoimisto ei ollut oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:n 3 momentista ilmenevän periaatteen mukaan ohjeiden antamatta jättämisen vuoksi ollut velvollinen hakemaan erikseen muutosta väitepäätökseen, eikä se ollut myöskään menettänyt oikeuttaan muutoksenhakuun.

Korkeimman oikeuden arviointi

15. Kuntayhtymän asiamiehenä on käräjäoikeudessa ollut sen palveluksessa hallintojohtajana toiminut varatuomari. Käräjäoikeus on toimittanut kuntayhtymälle ennen ratkaisun antamista yhteenvedon, jossa on ilmoitettu ratkaisun antamispäivä 15.3.2018. Käräjäoikeus on ratkaissut asian yhteenvedossa ilmoitettuna ajankohtana ja toimittanut ratkaisun asianosaisille. Käräjäoikeuden tuomiossa tai siihen liitettynä ei ole ollut muutoksenhakuohjeita tai -ohjausta, vaan pelkkä maininta muutoksenhakuohjauksesta. Kuntayhtymä ei ole ilmoittanut ratkaisuun tyytymättömyyttä määräajassa viimeistään 22.3.2018. Kuntayhtymän kertoman mukaan sen asiamies on kuitenkin 20.3.2018 lähettänyt kuntayhtymän hallituksen sihteerille sähköpostin, jonka liitteenä on ollut käräjäoikeuden tuomion esittelyteksti. Kuntayhtymän hallitus ratkaisee kuntayhtymän hallintosäännön 9 §:n mukaan muutoksen hakemisen tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin.

16. Korkein oikeus toteaa, että käräjäoikeudella on ollut oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesti velvollisuus antaa kuntayhtymälle säännöksessä tarkoitettu muutoksenhakuohjaus. Muutoksenhakuohjauksessa on mainittava muun muassa, että valituspuhevallan säilyttämiseksi käräjäoikeuden ratkaisuun on ilmoitettava tyytymättömyyttä. Käräjäoikeus on näin ollen menetellyt tältä osin virheellisesti.

17. Kuntayhtymän selvityksen perusteella sen asiamiestä ei ole perusteltua pitää oikeudenkäyntiasioita ammatikseen hoitavana lakimiehenä. Asiamies on kuitenkin ollut lainoppinut ja varatuomari.

18. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 5 §:n nojalla on selvää, että käräjäoikeuden tuomioon on ilmoitettava tyytymättömyyttä puhevallan menettämisen uhalla seitsemäntenä päivänä käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta. Kun käräjäoikeuden tuomiossa on lisäksi ollut merkintä muutoksenhakuohjauksesta, mutta muutoksenhakuohjaus on puuttunut, myös muutoksenhakuohjauksen puuttuminen on ollut selvästi havaittavissa. Kysymys ei ole ollut ennakkoratkaisussa KKO 1991:44 tarkoitetun kaltaisesta tilanteesta, jossa virhe ei ole ollut selvästi havaittavissa.

19. Ratkaisusta KKO 2005:109 ilmenevällä tavalla lainoppineelta avustajalta voidaan edellyttää tietoisuutta valituskirjelmän täydentämistä ja uuden määräajan pyytämistä koskevista oikeudenkäymiskaaren 25 luvun säännöksistä, jotka eivät säännöllisesti tule sovellettaviksi muutoksenhaussa. Myös tähän nähden avustajan voidaan edellyttää tuntevan säännönmukaisessa muutoksenhaussa noudatettavaa tyytymättömyyden ilmoittamista koskevan muutoksenhaun perussäännöksen.

20. Korkein oikeus toteaa, että edellä esitetyillä perusteilla on voitu edellyttää, että kuntayhtymän asiamies on tietoinen tyytymättömyyden ilmoittamista koskevista oikeudenkäymiskaaren säännöksistä, tai että hän ainakin tiedustelee muutoksenhakuohjausta käräjäoikeudelta tuomion saatuaan etenkin, kun muutoksenhakuohjauksesta on tuomiossa mainittu. Kuntayhtymän ilmoitus sen lakimiehen toiminnasta sähköpostin 20.3.2018 lähettämisessä osoittaa, että kuntayhtymällä on myös ollut tosiasiallinen mahdollisuus toimia ennen tyytymättömyyden ilmoittamista koskevan määräajan päättymistä 22.3.2018.

21. Näissä olosuhteissa Korkein oikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden virheelliselle menettelylle sen jättäessä antamatta muutoksenhakuohjauksen voida antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä. Kuntayhtymän tyytymättömyyden ilmoittamatta jättäminen on ensisijaisesti johtunut sen lainoppineen asiamiehen laiminlyönnistä.

22. Kuntayhtymä on vielä vedonnut siihen, että sille on kohtuutonta, jos oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:ää tulkitaan ja asia ratkaistaan kuntayhtymän kannan vastaisesti.

23. Muutoksenhakua koskeva sääntely on selvää, ja kuntayhtymää on edustanut lainoppinut asiamies. Kuntayhtymä ei muutenkaan ole tuonut esille sellaisia kohtuuttomuutta osoittavia yksilöityjä seikkoja, joita voitaisiin pitää oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuina erittäin painavina syinä palauttaa menetetty määräaika.

Johtopäätös

24. Edellä todetuilla perusteilla se seikka, että asianmukaista muutoksenhakuohjausta ei ole annettu kuntayhtymälle, ei ole asian olosuhteissa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy palauttaa kuntayhtymälle määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista varten. Hakemuksesta ei ilmene muitakaan perusteita, joiden nojalla määräaika voitaisiin palauttaa.

25. Yhtiölle ei oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 4 §:n 2 momentin ja 18 §:n 3 momentin vastaisesti ole varattu tilaisuutta tulla kuulluksi hovioikeudessa. Korkein oikeus katsoo, että yhtiön muutoksenhaun johdosta mainittu kuulemisvirhe tulee oikaistuksi ilman, että asia on palautettava hovioikeuteen.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan. Kuntayhtymän hakemus menetetyn määräajan palauttamiseksi tyytymättömyyden ilmoittamista varten hylätään.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Pekka Koponen, Jarmo Littunen, Tatu Leppänen ja Asko Välimaa. Esittelijä Saini Siitarinen.