KKO:2019:80

OK 13 luku 7 § 3 mom

Hakemus Korkeimman oikeuden päätöksen poistamiseksi

Yhtiö vaati hakemuksessaan, että Korkeimman oikeuden 10.8.2018 antama päätös nro 1479 markkinaoikeuden välituomioon 16.3.2018 nro 154/18 kohdistuneen valituslupahakemuksen hylkäämisestä poistetaan. Yhtiön mukaan asian esitellyt määräaikainen oikeussihteeri oli ollut esteellinen esittelemään asian, koska hänellä oli vakinainen markkinaoikeustuomarin virka.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Korkein oikeus on hakemuksen kohteena olevalla päätöksellään hylännyt yhtiön hakemuksen valitusluvan saamiseksi markkinaoikeuden välituomiosta valittamista varten. Markkinaoikeus oli välituomiollaan hylännyt yhtiön kanteen sen rekisteröityjen tavaramerkkien loukkausta koskevassa asiassa.

2. Valituslupahakemuksen on Korkeimmassa oikeudessa esitellyt määräaikainen oikeussihteeri (myöhemmin myös esittelijä), joka oli virkavapaalla markkinaoikeustuomarin virasta. Yhtiö on tässä asiassa esittämässään tuomiovirhekantelussa katsonut, että oikeussihteeri oli ollut esteellinen käsittelemään asiaa. Yhtiön mukaan vakinainen virka pienessä erityistuomioistuimessa, siitä aiheutuva työtoveruus ja se, että yhtiö oli valituslupahakemuksessaan voimakkaasti arvostellut markkinaoikeuden ratkaisua, antoivat perustellun aiheen epäillä esittelijän puolueettomuutta.

3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko asian esitellyt määräaikainen oikeussihteeri ollut esteellinen.

Esteellisyyttä koskevat säännökset

4. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan tuomarin esteellisyyttä koskevia säännöksiä sovelletaan myös tuomioistuimen esittelijään.

5. Laissa ei ole tuomarin esteellisyyttä koskevaa säännöstä, jota sanamuotonsa perusteella voitaisiin soveltaa nyt esillä olevassa tilanteessa, jossa esteellisyysepäily perustuu muutoksenhakutuomioistuimessa työskentelevän esittelijän tai tuomarin taustavirkaan siinä tuomioistuimessa, jonka ratkaisusta tehtyä muutoksenhakua hän käsittelee. Tällaista esteellisyysepäilyä on mahdollista arvioida lähinnä oikeusaste-esteellisyyttä koskevan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentin perusteella yhdessä saman pykälän 3 momentin yleissäännöksen kanssa.

6. Mainitun 7 §:n 1 momentin säännöksen mukaan tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan läheisiä ovat tuomarin puoliso sekä tuomarin lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja tuomarille muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso.

7. Tuomari on oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin yleissäännöksen mukaan esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Lähtökohtana yleissäännöstä sovellettaessa voidaan pitää, että tuomarin puolueettomuuden vaarantava seikka on riittävästi yksilöitävissä ja objektiivisesti arvioiden hyväksyttävissä, jotta säännöksen tarkoittama esteellisyysperuste olisi käsillä. Tuomari on esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua hänen puolueettomuudestaan toimia tuomarina asiassa (HE 78/2000 vp s. 20 ja 47).

8. Arvioitaessa tuomarin esteellisyyttä esillä olevassa tilanteessa huomiota voidaan kiinnittää myös oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun, tuomarin suhdetta asianosaiseen koskevaan esteellisyysperusteeseen ja sitä koskevaan ratkaisukäytäntöön. Tuomari on lainkohdan mukaan esteellinen, jos hänellä on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

9. Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ilmenevät periaatteet, jotka koskevat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitettua tuomioistuimen riippumattomuutta ja puolueettomuutta sekä erityisesti puolueettomuuden objektiivista arviointia. Arvioinnissa selvitetään, onko osapuolilla ulkonaisten seikkojen johdosta perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta. Ratkaisevia eivät ole osapuolten omat käsitykset, vaan perustelluilta epäilyiltä edellytetään objektiivista aiheellisuutta. Epäilyjen on siis oltava valistuneen tarkkailijan näkökannalta perusteltuja. Laajemmasta näkökulmasta kysymys on siitä, ovatko epäilyt omiaan horjuttamaan sitä luottamusta, joka kohdistuu demokraattisen yhteiskunnan tuomioistuimiin. Tuomarin tulisi käsitellä ja ratkaista asia kaikista sivuvaikutteista vapaana (KKO 2015:39, kohta 11).

Esteellisyyttä koskevasta oikeuskäytännöstä

10. Korkein oikeus on ratkaisuissaan KKO 2015:39 ja 2015:73 arvioinut Korkeimman oikeuden esittelijän esteellisyyttä rikosasioissa. Kummassakin tapauksessa esittelijällä oli vakinainen virka kihlakunnansyyttäjänä ja esteellisyyttä arvioitiin tuomarin suhdetta asianosaiseen sääntelevän oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla.

11. Ratkaisussa KKO 2015:39 määräaikainen esittelijäneuvos katsottiin esteelliseksi esittelemään rikosasiaa, jossa syyttäjänä toimi apulaisvaltakunnansyyttäjä, joka oli esittelijäneuvoksen esimies kihlakunnansyyttäjän tehtävässä. Korkein oikeus piti merkityksellisenä sitä, että valtakunnansyyttäjällä ja hänen sijaisellaan apulaisvaltakunnansyyttäjällä on oikeus päättää syyttäjän virka-aseman olennaisista seikoista, kuten virkanimityksistä (kohta 23). Korkein oikeus katsoi, että ulkopuolinen tarkastelija saattoi perustellusti epäillä, että esittelijän mainittu suhde apulaisvaltakunnansyyttäjään saattaisi vaikuttaa siihen, millä tavoin hän esittelee asian (kohta 27).

12. Ratkaisussa KKO 2015:73 määräaikainen oikeussihteeri katsottiin esteelliseksi rikosasiassa, jossa syyttäjänä oli hänen entinen työtoverinsa. Esteellisyysperusteen muodosti se, että esittelijä oli lähettänyt syyttäjälle sähköpostin, joka antoi aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa (kohta 29). Korkein oikeus kuitenkin katsoi, ettei taustavirkaa ja siihen liittyvää tavanomaista työtoveruutta yksin, ilman tapauskohtaisia erityisolosuhteita, voitu pitää sellaisena erityisen tärkeänä ja merkityksellisenä suhteena, joka antaisi perustellun aiheen epäillä esittelijän puolueettomuutta käsitellä rikosasiaa (kohta 18). Myöskään se, että valtakunnansyyttäjä syyttäjälaitoksesta annetun lain 10 §:n nojalla osallistuu asian käsittelyyn päättämällä valituslupahakemuksen jättämisestä Korkeimpaan oikeuteen ja syyttäjien edustamisesta Korkeimmassa oikeudessa, ei aiheuttanut esteellisyyttä (kohta 27).

13. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisuissaan KHO 2018:116 ja 117 arvioinut Maahanmuuttoviraston ylitarkastajan virasta virkavapaana olleiden hallinto-oikeuden esittelijöiden esteellisyyttä toimia esittelijänä kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa. Korkein hallinto-oikeus arvioi esteellisyyttä oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Ratkaisussa KHO 2018:116 esittelijä katsottiin esteelliseksi, kun hän oli aikaisemmassa työssään Maahanmuuttovirastossa ratkaissut myös kansainvälistä suojelua koskevia asioita. Sen sijaan ratkaisussa KHO 2018:117 esittelijää ei katsottu esteelliseksi, kun hän ei ollut Maahanmuuttovirastossa ratkaissut noita asioita.

14. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä tuomarin asemassa olevan henkilön riippumattomuuden on katsottu vaarantuneen sellaisissa tilanteissa, joissa hänen yhteytensä asianosaiseen on ollut ulkopuolisen tarkkailijan silmin organisatorisesti selvä esimerkiksi siten, että asianosaisella on ollut muissa yhteyksissä mahdollisuus vaikuttaa tuomariin, vaikka käsiteltävässä asiassa vaikutusta ei olisikaan todettu (ks. esimerkiksi Piersack v. Belgia 1.10.1982, Sramek v. Itävalta 22.10.1984 ja Belilos v. Sveitsi 29.4.1988; ks. myös KKO 2015:39, kohdat 12–15).

Korkeimman oikeuden arviointi

15. Edellä kohdassa 2 mainittujen, yhtiön esittämien perusteiden lisäksi Korkein oikeus on ottanut arvioinnissaan huomioon sen seikan, että yksi asian markkinaoikeudessa ratkaisseista tuomareista toimii hallinnollisessa esimiesasemassa osaston johtajana.

16. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2015:73 ilmenee, että kun epäily esteellisyydestä perustuu tuomarin ja asianosaisen väliseen palvelussuhteeseen tai esimiehen ja alaisen väliseen asemaan virkasuhteessa, esteellisyysepäilyn taustalla on näkemys siitä, ettei tuomari palvelussuhteeseen perustuvasta taloudellisesta sidoksesta tai esimiehen päätösvallasta johtuen kykene käsittelemään asiaa tasapuolisesti ja kaikista sivuvaikutteista vapaana. Työtoveruuteen ei liity vastaavanlaisia sidoksia. Oletus siitä, että työtoveruus tekisi tuomarista esteellisen, perustuu ennemminkin näkemykseen siitä, että tuomari on mahdollisesti keskustellut asiasta epävirallisesti asianosaisena olevan työtoverinsa kanssa, tuntee tätä kohtaan lojaalisuutta tai hänellä muutoin on jonkinlainen työtoveruudesta johtuva ennakkoasenne niin, että hänen puolueettomuutensa voidaan perustellusti epäillä vaarantuneen (kohta 10). Korkein oikeus toteaa, että esteellisyysepäilyjen taustalla olevia oletuksia on aiheellista arvioida samoin, kun epäily perustuu muutoksenhakutuomioistuimessa asiaa käsitelleen tuomarin vakinaiseen tuomarinvirkaan muutoksenhaun kohteena olevan asian ratkaisseessa tuomioistuimessa.

17. Kun esteellisyysepäily kohdistuu tuomarinviran haltijaan, huomioon on otettava tuomarin riippumaton asema, joka perustuu perustuslakiin ja ilmenee myös muusta tuomareita koskevasta lainsäädännöstä. Esimerkiksi tuomarin nimittämisestä säädetään perustuslain 102 §:ssä ja viran menettäneeksi julistamisesta sekä siirtämisestä toiseen virkaan perustuslain 103 §:ssä. Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 14 §:n mukaan myös korkeimman oikeuden esittelijään ja esittelijän virkaan sovelletaan, mitä viimeksi mainitussa perustuslain pykälässä säädetään tuomarin virassapysymisoikeudesta ja tuomarin virasta. Tuomioistuinlain 1 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan tuomari on tuomiovaltaa käyttäessään riippumaton. Tuomioistuinlain esitöiden mukaan riippumattomuus tarkoittaa muun muassa sitä, että ylemmät tuomioistuimet tai tuomioistuimen päällikkötuomarit eivät voi määrätä tuomaria lainkäytössä (HE 7/2016 vp s. 69). Myös näitä säännöksiä sovelletaan Korkeimman oikeuden esittelijään ja esittelijän virkaan.

18. Oikeusaste-esteellisyyttä koskevan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tuomari on esteellinen vain hänen itsensä ja 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittujen, kaikkein läheisimpien henkilöiden toisessa tuomioistuimessa käsittelemissä asioissa. Mainitun 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään laajemmista läheispiireistä ja niitä sovelletaan tuomarin esteellisyyteen muun muassa läheisen ollessa asianosaisena asiassa. Oikeusaste-esteellisyyttä koskevan säännöksen taustalla on ajatus, ettei tuomari pysty puolueettomuuden vaarantumatta arvioimaan hänelle erittäin läheisten henkilöiden toiminnan oikeellisuutta. Tuomarille vähemmän läheisten tai kokonaan laissa tarkoitetun läheispiirin ulkopuolelle jäävien henkilöiden kuten työtovereiden käsittelemissä asioissa tällaista vaaraa ei siten katsota lähtökohtaisesti olevan. Tuomari voi kuitenkin tällöinkin olla esteellinen 7 §:n 3 momentin yleissäännöksen perusteella, jos esteellisyysepäilyn tueksi on esitettävissä muita objektiivisesti arvioiden aiheellisia perusteita.

Korkeimman oikeuden johtopäätökset

19. Hakemuksen kohteena olevan asian esitellyt oikeussihteeri on Korkeimman oikeuden esittelijänä ja markkinaoikeuden vakinaisena tuomarina ollut korostetun riippumaton myös suhteessa esimiehiinsä ja työtovereihinsa. Tähän nähden taustavirkaa markkinaoikeudessa ja työtoveruutta asian markkinaoikeudessa ratkaisseiden tuomareiden kanssa ei voida pitää sellaisena seikkana, joka antaisi perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan esittelemässään asiassa. Tätä arviota ei muuta se, että yhtiö oli kertomallaan tavalla voimakkaasti arvostellut markkinaoikeuden ratkaisua.

20. Mainittua johtopäätöstä ei anna aihetta arvioida toisin sekään, että yksi asian markkinaoikeudessa ratkaisseista tuomareista toimii osaston johtajana. Kun otetaan huomioon tuomarin nimittämistä, virassa pysymistä ja korostettua riippumattomuutta koskeva osin perustuslain tasoinen sääntely, tätä hallinnollista esimies-alaissuhdetta ei voida perustellusti rinnastaa esimerkiksi ratkaisussa KKO 2015:39 käsillä olleeseen syyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän väliseen suhteeseen.

21. Esittelijän taustavirka markkinaoikeustuomarina ei siten ole antanut perusteltua aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan markkinaoikeuden välituomiota koskevan valituslupahakemuksen käsittelyssä. Hän ei ole ollut asiassa esteellinen.

Päätöslauselma

Hakemus hylätään.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Timo Esko sekä oikeusneuvokset Juha Häyhä, Mika Huovila, Tatu Leppänen ja Lena Engstrand. Esittelijä Tiina Väisänen.