KKO:2019:78

Todistelu - Näytön arviointi
Seksuaalirikos - Raiskaus

Diaarinumero: R2018/84
Taltionumero: 1505
Antopäivä: 17.9.2019 ECLI:FI:KKO:2019:78

A oli syytteen teonkuvauksen mukaan ollut sukupuoliyhteydessä B:n kanssa käyttämällä hyväkseen B:n humalatilasta johtunutta tiedottomuutta tai muuta avutonta tilaa, jonka takia B oli ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Syyttäjä ja B vaativat A:lle rangaistusta raiskauksesta.

Kysymys näytön arvioinnista ja siitä, oliko B tapahtuma-aikana ollut rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin tarkoittamassa tiedottomassa tai muussa avuttomassa tilassa.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Espoon käräjäoikeuden tuomio 12.9.2016 (nro 16/136522) ja Helsingin hovioikeuden tuomio 5.12.2017 (nro 17/149362) kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian on ratkaissut käräjäoikeudessa käräjätuomari Juha Lehto ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Seppo Ovaskainen, Juha Saarenvirta ja Pirjo Keisu.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta.

Syyttäjä ja B vaativat, että valitus hylätään.

Suullinen käsittely

Korkein oikeus toimitti asiassa suullisen käsittelyn.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Syyte ja asian käsittely alemmissa oikeuksissa

1. Syyttäjä on käräjäoikeudessa vaatinut A:lle rangaistusta 18.5.2014 tehdystä raiskauksesta. Syytteen teonkuvauksen mukaan A oli ollut sukupuoliyhteydessä B:n kanssa käyttämällä hyväkseen tämän humalatilasta johtunutta tiedottomuutta tai muuta avutonta tilaa, jonka takia tämä oli ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. B on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut korvausta teon aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta ja kärsimyksestä.

2. A on kiistänyt syytteen. Sukupuoliyhteys B:n kanssa oli tapahtunut yhteisymmärryksessä. B ei ollut ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. A ei ainakaan ollut voinut tietää mahdollisesta puutteesta B:n tahdonmuodostuksessa.

3. Käräjäoikeus on hylännyt syytteen. Käräjäoikeuden mukaan ei ollut syytä epäillä B:n kertomusta siitä, että hän ei muistanut päihtymystilansa takia sukupuoliyhteyttä. A oli käräjäoikeuden arvion mukaan sukupuoliyhteyden aikana myös käsittänyt, että B oli selvästi päihtynyt. Käräjäoikeus katsoi, että asiassa ei kuitenkaan voitu riittävässä määrin sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että päihtynyt B ei muistamattomuudestaan huolimatta ollut ollut tiedoton, puolustuskyvytön tai muutoin kyvytön muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan sukupuoliyhteyden toteuttamiseen tai että A ei ainakaan ollut voinut havaita tällaista puutetta B:n tahdonmuodostuksessa tai -ilmaisussa. A:n syyllisyydestä oli siten jäänyt varteenotettava epäily, ja syyte oli tämän vuoksi hylättävä.

4. Syyttäjä ja B ovat valittaneet hovioikeuteen ja vaatineet, että A:n syyksi luetaan syytteen mukainen raiskaus. Hovioikeus on katsonut esitetyn selvityksen tukevan vahvasti sitä johtopäätöstä, että B oli syytteessä tarkoitetussa tilanteessa ollut humalatilansa seurauksena tiedottomassa tai avuttomassa tilassa. Hovioikeuden mukaan on voitu riittävällä varmuudella sulkea pois A:n kertoma lähtökohtaisesti mahdollinen vaihtoehtoinen tapahtumainkulku, että B olisi itse ollut asiassa aloitteellinen, kun otettiin huomioon olosuhteiden poikkeuksellisuus ja B:n tilasta esitetty selvitys.

5. Hovioikeus on katsonut näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, että A:n oli täytynyt pitää ainakin varsin todennäköisenä, että B oli ollut humalatilasta johtuneen tiedottomuuden tai muun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. A oli käyttäen tätä B:n tilaa hyväkseen ollut hänen kanssaan sukupuoliyhteydessä. Hovioikeus on tuominnut A:n syytteen mukaisesta raiskauksesta vankeuteen sekä maksamaan korvauksia B:lle ja valtiolle.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

6. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, osoittaako esitetty näyttö riittävällä varmuudella A:n syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn raiskaukseen vai jääkö hänen syyllisyydestään vähintäänkin varteenotettava epäily. Erityisesti kysymys on siitä, oliko B ollut humalatilasta johtuen kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.

Sovellettava rikoslain säännös

7. Tekoaikana voimassa olleen ja asiassa sovellettavaksi tulevan rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin (495/2011) mukaan raiskauksesta tuomitaan se, joka muun muassa käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Nyt voimassa oleva rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin säännös (509/2014) on samansisältöinen.

8. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin esitöiden (HE 283/2010 vp s. 11) mukaan puolustuskyvyttömyyttä osoittavilla tiloilla tarkoitetaan samaa kuin ennen lainmuutosta voimassa olleessa laissa. Aikaisemmin voimassa olleen lain esitöissä todetaan puolustuskyvyttömyyden tarkoittavan sitä, että asianomainen ei pysty henkisen tai ruumiillisen esteen takia joko lainkaan tai ainakaan merkittävästi estämään toisen menettelyä. Puolustuskyvyttömyys kattaa myös esimerkiksi lääkkeistä tai huumaavista aineista aiheutuvan tahdottomuuden, vaikka uhri ei olisikaan tiedoton. Rangaistavuuden edellytyksenä on, että toinen on todella puolustuskyvytön eikä vain esimerkiksi huumaavan aineen vaikutuksen alainen (HE 6/1997 vp s. 173 ja 180). Pelkkää estojen löystymistä ei voida pitää lainkohdassa tarkoitettuna puolustuskyvyttömyytenä tai tahdottomuutena (HE 283/2010 vp s. 11).

Näytön arvioinnin lähtökohdat

9. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen on esitettyjä todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä. Tuomioistuimen on perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttöarvo vapaalla todistusharkinnalla, jollei laissa toisin säädetä. Lainkohdan esitöiden (HE 46/2014 vp s. 45) mukaan tuomioistuimen tulee perehtyä kuhunkin todisteeseen erikseen ja arvioida niiden merkitys myös kokonaisuutena. Todistusharkinta on tehtävä objektiivisesti ja kriittisen arvioinnin kestävällä tavalla.

10. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 3 §:n mukaan rikosasiassa kantajan on näytettävä ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuu. Tuomion, jossa vastaaja tuomitaan syylliseksi, edellytyksenä on, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.

11. Korkein oikeus on todennut pakottamista sukupuoliyhteyteen koskevassa ennakkopäätöksessä KKO 2013:96, että näyttökynnys seksuaalirikoksissa ei ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa, vaikka suoran ja yksiselitteisen näytön hankkiminen jo tekojen luonteen vuoksi on usein vaikeaa (kohta 5). Näyttökysymykset vaihtelevat tapauksittain, eikä todisteiden arvottamisesta tai punnintamenetelmistä voida antaa kiinteitä ja kaavamaisia ohjeita (kohta 6).

12. Rikosasian vastaajalla ei ole velvollisuutta esittää syyttömyyttään tukevaa näyttöä. Vastaaja voi kuitenkin kertomuksellaan sekä muilla todisteilla pyrkiä horjuttamaan rangaistusvaatimuksen tueksi esitettyä todistelua tai esittää syytteessä väitettyyn nähden vaihtoehtoisen tapahtumienkulun (KKO 2016:97, kohta 7). Tällöinkin on lähtökohtana, että vastaajan ei edellytetä puolustautuakseen voivan esittää vastanäyttöä syyttäjän todistelulle tai vakuuttavaa todistelua oman kertomuksensa paikkansapitävyydestä. Vastaajan kertomusta on arvioitava sen kannalta, onko esitetty vaihtoehtoinen tapahtumienkulku olennaisilta osiltaan mahdollinen ja siinä määrin todennäköinen, ettei sen olemassaoloa voida sulkea pois riittävällä varmuudella. Lopuksi arvioitavaksi jää, riittääkö näytön todistusarvo kokonaisarvioinnissa ylittämään tuomitsemiskynnyksen (KKO 2013:96, kohta 9).

Riidattomat tapahtumatiedot

13. Lehdenjakotyössä ollut A oli kohdannut B:n tämän asuintalon luona tapahtumapäivänä noin kello 4.20–4.40 aamuyöllä. B oli palannut kotiin ravintolasta, jossa hän oli ollut viettämässä iltaa ystäviensä kanssa. B oli jossain vaiheessa illan aikana kadottanut avaimensa, minkä vuoksi hän ei ollut päässyt sisälle rappukäytävään. A oli avannut ulko-oven postinjakajan avaimella ja päästänyt B:n D-rappukäytävään.

14. Tämän jälkeen A oli jakanut lehdet talon muihin rappuihin ja palannut sen jälkeen vielä viimeiseksi jakovuorossa olleeseen D-rappuun. Tällöin A oli uudelleen tavannut portaikossa olleen B:n ja he olivat olleet sukupuoliyhteydessä. Tapaamisen aikana A:n ja B:n välille oli luotu Facebook-yhteys. Tapahtumien jälkeen B oli kävellyt vanhempiensa luokse, jonne hän oli saapunut noin kahdeksalta aamulla.

Selvitys B:n tilasta ja sukupuoliyhteydestä

15. B on kertonut, että hän oli 17.5.2014 aloittanut alkoholin nauttimisen kello 18–19 aikaan ja juonut ennen ravintolaan lähtöä kotonaan neljä isoa siideriä sekä ravintolassa vielä yhden siiderin ja kaksi väkevää shottia. B ei ole yksittäisiä muistikuvia lukuun ottamatta muistanut aamuyön 18.5.2014 tapahtumia. Hän oli kavereiltaan myöhemmin kuullut, että hänet oli aamuyöllä noin kello kahden aikaan autettu taksiin. Poliisilta hän oli saanut tietää, että taksinkuljettaja ei ollut saanut herätettyä häntä perille saavuttua, ja taksinkuljettaja oli tämän takia ollut yhteydessä hätäkeskukseen. B:n mukaan hänen olonsa oli ollut hyvin juopunut vielä, kun hän oli aamulla ennen kello kahdeksaa kävellyt joidenkin kilometrien matkan kotoaan vanhempiensa luokse nukkumaan. Hänen veressään on ollut alkoholia 18.5.2014 noin kello 17 suoritetussa puhalluskokeessa 0,14 promillea.

16. Todistajana kuultu X on kertonut, että hän oli tapahtumayönä tullut kotiin ravintolasta noin kello 3.20 ja tavannut tuolloin rappukäytävässä istuneen B:n. B ei ollut puhunut juuri mitään tai oli puhunut epäselvästi tai ristiriitaisesti. X:n huomiota oli kiinnittänyt B:n toiminnan sekavuus, kun tämä oli poukkoillut edestakaisin rapussa ja pihalla sekä tullut X:n asuntoonkin. B:n liikkuminen oli ollut kuitenkin terävää ja hallittua. Tapaaminen B:n kanssa oli kestänyt muutamia minuutteja.

17. A:n esimiehenä lehtien yöjakelussa toiminut Y on kertonut, että A oli yöllä soittanut hänelle ja kysynyt toimintaohjeita, kun kerrostalon edessä oli maannut nainen maassa. Epäselväksi oli jäänyt, oliko nainen nukkunut vai sammunut.

18. A on kertonut, että hän oli paikalle saavuttuaan kiinnittänyt huomiota B:hen, joka oli hakannut ja potkinut ulko-ovea sekä vaikuttanut aggressiiviselta. Hän oli päästänyt B:n D-rapun porraskäytävään sekä saattanut tämän ylös kolmanteen kerrokseen asunnon ovelle. A oli palannut noin 20–25 minuutin kuluttua takaisin D-rappuun ja mennyt hissillä ylimpään kerrokseen, josta lehtien jakaminen aina aloitetaan. Tullessaan portaita alaspäin hän oli havainnut B:n niin ikään matkalla alas portaita. B oli kovan vauhtinsa vuoksi ja kulkiessaan portaiden kapeaa puolta pitkin ollut vähällä kaatua, minkä takia A oli ottanut hänestä kiinni ja auttanut kaiteen viereen istumaan.

19. A ja B olivat ryhtyneet juttelemaan englanniksi. Keskustelua oli käyty muun muassa siitä, että B oli tulossa baarista ja että hän oli kadottanut avaimensa. B oli antanut A:lle myös puhelinnumeronsa sekä lähettänyt A:n puhelimella Facebookissa kaveripyynnön itselleen, jonka hän oli myöhemmin myös hyväksynyt. Tilanne oli yllättäen johtanut siihen, että he olivat alkaneet suudella ja halailla. B oli ollut aloitteellinen, ja hän oli kosketellut A:n sukupuolielintä, laskenut molempien housut alas sekä ohjannut kädellään A:n peniksen emättimeensä. A oli kuitenkin lopettanut yhdynnän heti yhden työnnön jälkeen, jolloin hän oli lauennut omille housuilleen. Tämä toinen tapaaminen oli kestänyt noin 20–30 minuuttia.

20. A on kertonut ottaneensa myöhemmin samana aamuna Facebookissa yhteyttä B:hen oltuaan hämmentynyt tapahtuneesta. Hän oli hämmästynyt, kun B oli kertonut, ettei muistanut aamuyön tapahtumista mitään.

21. Todisteina esitetyistä A:n ja B:n välisistä Facebook-viesteistä ilmenee, että B on ollut yllättynyt tapahtuneesta saatuaan tietää sukupuoliyhteydestä A:lta. Sukupuoliyhteys, sen suorittamistapa sekä -paikka on selvinnyt B:lle vasta A:n viesteistä. Lisäksi A on viesteissään kertonut, että B oli lisännyt oman nimensä ja puhelinnumeronsa A:n matkapuhelimeen sekä antanut hänelle Facebook-tunnuksensa. Viesteissä A on myös kertonut B:lle, että tämä oli ollut hyvin humalassa.

Korkeimman oikeuden arviointi

22. B:n kertomusta siitä, ettei hän muista tapahtumia aamuyöltä 18.5.2014, ei ole syytä epäillä. B on nauttinut runsaasti alkoholia, ja hänen veressään on ollut alkoholia 18.5.2014 noin kello 17 suoritetussa puhalluskokeessa 0,14 promillea. Todistaja X:n ja A:n havainnot B:n sekavuudesta ja liikkumisesta osoittavat nekin, että B on aamuyöllä noin kello kolmen–neljän aikaan ollut edelleen vahvasti päihtynyt.

23. Alkoholi vaikuttaa ihmisen keskushermostoon ja hermosoluihin lamaamalla niiden toimintaa. Alkoholin vaikutus voi ilmetä muun muassa arvostelukyvyn heikkenemisenä, muistin menetyksenä, kontrolloimattomana käyttäytymisenä, väsymyksenä tai tajunnan menetyksenä. Alkoholin vaikutukset ovat yksilöllisiä ja ilmenevät nousevan tai laskevan päihtymyksen eri vaiheissa eri tyyppisinä ja eri asteisina.

24. Alkoholin käytön takia tiedoton tai nukkuva henkilö on samalla puolustuskyvytön sekä kyvytön ilmaisemaan tahtoaan. Yksinomaan siitä, että henkilö on alkoholin käytön takia menettänyt muistinsa, ei voida kuitenkaan vielä päätellä hänen olleen myös kyvytön puolustamaan itseään tai muodostamaan mielipidettään taikka ilmaisemaan sitä. Tajuissaan ja hereillä olevan päihtyneen henkilön kyky puolustaa itseään, muodostaa oma tahtonsa ja ilmaista se vaihtelee yksilöllisesti ja vaikeasti arvioitavin tavoin.

25. Sukupuoliyhteyden tarkka ajankohta on jäänyt epäselväksi, mutta A:n kertomuksen perusteella se voidaan ajoittaa noin kello 4.50 ja 5.30 väliseen aikaan. Todistaja X:n havainnot B:n tilasta on tehty noin puolitoista tuntia ennen mainittua ajankohtaa. X:n havaintojen perusteella B:n kyky suulliseen kommunikaatioon on ollut huomiota herättävän huono. X:n mukaan B:n kyky liikkua on ollut melko normaali niin, että X:lle oli jäänyt kuva sekavuudesta, joka ei ollut johtunut ainakaan kovin voimakkaasta päihtymyksestä. X:n tekemien havaintojen jälkeen B ei ole nauttinut alkoholia, ja hänen verensä alkoholipitoisuus on siten ilmeisesti ollut tekoajankohtana jonkin verran alhaisempi kuin silloin, kun X oli tehnyt havaintonsa B:stä. B on jossakin vaiheessa ennen kello kahdeksaa kyennyt tekemään täysin rationaalisen päätöksen kävelemisestä joidenkin kilometrien päähän vanhempiensa luokse ja myös toteuttamaan päätöksensä.

26. Sukupuoliyhteyteen johtaneista tapahtumista ja B:n tuolloisesta tilasta on hänen muistin menetyksen takia todisteena vain A:n kertomus. A:n kertomus sukupuoliyhteydestä sekä B:n aloitteellisuudesta ja toiminnasta välittömästi ennen sitä ja sen jälkeen on olennaisilta osiltaan ollut samanlainen niin tuomioistuinkäsittelyssä, sitä edeltäneessä esitutkinnassa kuin Facebook-viesteissäkin.

27. Korkein oikeus arvioi käräjäoikeuden tavoin, että Facebook-yhteyden luominen on edellyttänyt B:n aktiivisuutta niin, että hänen itsensä on täytynyt ilmoittaa nimensä ja Facebook-tunnuksensa. A:n puutteellisen suomen kielen taidon perusteella on uskottavaa, että B on itse kirjoittanut tietonsa A:n puhelimeen ja ollut lähettämässä kaveripyyntöä itselleen Facebookissa. Nämä seikat tukevat selvästi A:n kertomusta. A on Facebook-viesteissä kertonut heti avoimesti sukupuoliyhteydestä. Tämä ei tue sitä, että hän olisi tietoisesti toiminut vastoin B:n tahtoa ollessaan sukupuoliyhteydessä tämän kanssa. Yhteystietojen vaihtaminen ja Facebook-yhteyden luominen sekä sen käyttäminen ovat A:n näkökulmasta liittyneet pyrkimykseen tavata B uudelleen.

28. Oikeuslääketieteellisen tutkimustodistuksen 2.7.2014 mukaan tutkituissa emättimestä otetuissa näytteissä ei voitu todeta ehjiä siittiöitä. Lausunnon johtopäätöksenä on todettu, ettei tuoreita väkivallan merkkejä ole todettu ja ettei ehjien siittiöiden puuttuessa voitu todeta myöskään siemensyöksyä. Saadut esitiedot ja oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tulokset eivät ole lausunnon mukaan välttämättä ristiriidassa. Lausunto tukee siten A:n kertomusta yhdynnän lyhyestä kestosta ja hänen laukeamisestaan housuilleen.

29. A:n kertomuksessa on ristiriita Y:n kertomuksen kanssa sen osalta, millaisissa olosuhteissa A ensimmäiseksi kiinnitti huomiota B:hen tullessaan tämän asuintalolle. Ristiriita koskee kuitenkin ainoastaan yhtä väitettyyn raiskaukseen nähden erillistä yksityiskohtaa. A on muutoin kertonut B:n tilasta myös itselleen epäedullisia seikkoja, eikä hänen muuttumattomana pysynyttä ja yksityiskohtaista kertomustaan voida sanotun ristiriidan takia pitää muilta osin epäluotettavana. Lisäksi kertomus on saanut edellä kohdissa 27 ja 28 kuvatuin tavoin tukea muista seikoista.

30. Seksin harjoittaminen rappukäytävässä aiemmin tuntemattoman henkilön kanssa on poikkeuksellista mutta ei mahdotonta. Alkoholilla on tunnetusti myös estoja alentava vaikutus. Pelkkää estojen löystymistä alkoholin vaikutuksesta ei voida pitää lainkohdassa tarkoitettuna puolustuskyvyttömyyttä osoittavana tilana. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että A:n kertomusta tapahtumienkulusta on pidettävä varteenotettavalla tavalla mahdollisena.

Korkeimman oikeuden johtopäätös

31. Syyte on perustunut siihen, että A on ollut sukupuoliyhteydessä B:n kanssa käyttäen hyväkseen tämän humalatilasta johtunutta tiedottomuutta tai muuta avutonta tilaa. Syytteen tueksi esitetyt todisteet ja muut asian käsittelyssä esiin tulleet syytettä tukevat seikat eivät kuitenkaan ole riittäneet osoittamaan, että B olisi tapahtuma-aikana ollut rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin tarkoittamassa tiedottomassa tai muussa avuttomassa tilassa ja siten kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. A:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumienkulku on jäänyt asiassa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, minkä vuoksi A:n syyllistymisestä syytteessä tarkoitettuun raiskaukseen on jäänyt varteenotettava epäily. Näin ollen syyte raiskauksesta on hylättävä, eikä menettelyn tahallisuutta ole tarpeellista arvioida.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Syyte raiskauksesta hylätään ja A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Mika Huovila, Päivi Hirvelä, Kirsti Uusitalo ja Jussi Tapani. Esittelijä Essi Kinnunen.

 
Julkaistu 17.9.2019