KKO:2019:32

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pohjanmaan käräjäoikeuden päätös 9.3.2018 nro 18/2595 ja Vaasan hovioikeuden päätös 21.6.2018 nro 285 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Anette Enbacka sekä hovioikeudessa hovioikeudenjäsenet Harri Kurkinen, Tapio Kaarniemi ja Linda Taivassalo. Esittelijä Mari Tikkala.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A Oy:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A Oy vaati, että B Ltd:n turvaamistoimihakemus hylätään.

B Ltd vaati vastauksessaan, että muutoksenhakemus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. A Oy on vuonna 2006 B Ltd:n kanssa tekemässään rakennussopimuksessa sitoutunut valmistamaan B Ltd:lle purjealuksen. Alus on luovutettu tilaajalle elokuussa 2011.

2. B Ltd on helmikuussa 2014 käynnistänyt rakennussopimuksen välityslausekkeessa tarkoitetun välimiesmenettelyn ja vaatinut, että A Oy velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvausta aluksen virheiden korjauskuluista yhteensä noin 22,4 miljoonaa euroa korkoineen. A Oy on kesäkuussa 2014 kanteeseen vastatessaan kiistänyt B Ltd:n vaatimukset kokonaisuudessaan ja esittänyt sitä kohtaan vastakanteen. Asianosaisten ilmoitusten mukaan asian käsittely välimiesmenettelyssä on edelleen kesken.

Turvaamistoimihakemus ja asian käsittely alemmissa tuomioistuimissa

3. B Ltd on 6.11.2017 käräjäoikeudelle tekemässään hakemuksessa vaatinut, että A Oy:n omaisuutta määrätään pantavaksi takavarikkoon noin 22,4 miljoonan euron arvosta yhtiön vahingonkorvaussaatavan turvaamiseksi. Määrästä on hakemuksen mukaan vähennettävä miljoona euroa, jonka B Ltd oli saanut A Oy:n antaman pankkitakauksen perusteella.

4. B Ltd on perustellut hukkaamisvaaraa koskevan edellytyksen täyttymistä sillä, että korvausvaatimus oli aluksen virheiden suurten korjauskustannusten vuoksi erittäin merkittävä. Vaatimusten esittämisen jälkeen, asian ollessa edelleen vireillä välimiesmenettelyssä, B Ltd:n sekä A Oy:n hallituksen jäsenen ja suurimman osakkeenomistajan edustajan välisissä keskusteluissa oli tullut ilmi seikkoja, jotka antoivat perustellun syyn epäillä A Oy:n harkitsevan sellaisia toimia, jotka vaarantaisivat tai tekisivät tyhjäksi B Ltd:n saamisoikeuden. Lisäksi hakemuksessa on vedottu siihen, että mainittu henkilö on A Oy:n hallituksen ainoa jäsen ja käyttää määräysvaltaa yhtiöstä 80 prosenttia omistavassa saksalaisessa yhtiössä, sekä siihen, että A Oy:n omaisuus on laadultaan sellaista, että se on helposti siirrettävissä tai luovutettavissa.

5. A Oy on käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa todennut, että se ei ollut ryhtynyt eikä sen ole ollut tarkoitus ryhtyä mihinkään toimiin, joilla vaarannettaisiin B Ltd:n riitaisen saatavan täytäntöönpanoa tulevaisuudessa. Yhtiön pääomistajalla ei ollut aikomusta tehdä B Ltd:n väittämiä hukkaamistekoja. A Oy:n pääomistaja ei myöskään voi hukata tai siirtää yhtiön varoja ilman muiden osakkeenomistajien suostumusta syyllistymättä laittomaan varojen jakoon. A Oy:n pääomistaja oli päinvastoin rahoittanut yhtiötä huomattavilla pääomalainoilla tilikauden 2016 loppuun mennessä. Yhtiöllä on 60 miljoonan euron tilauskanta, ja se työllistää 280 henkilöä. Yhtiön alas ajamiseen ei ole taloudellisia perusteita riidanalaisen saatavan perusteella.

6. Käräjäoikeus on määrännyt hakemuksen mukaisen takavarikon. Käräjäoikeus on katsonut hakijan saattaneen todennäköiseksi, että sillä on hakemuksen perusteena oleva saaminen. Käräjäoikeuden mukaan hukkaamisvaaran voitiin katsoa olevan olemassa, jos hukkaamisvaara esillä olevissa olosuhteissa ei ollut varsin epätodennäköinen. Käräjäoikeus on todennut B Ltd:n välimiesmenettelyssä A Oy:ltä vaatiman saatavan olevan varsin merkittävä ja ylittävän vastaajayhtiön vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaisen taseen loppusumman yli 6,6 miljoonalla eurolla. Käräjäoikeus on näillä perusteilla katsonut, että hukkaamisvaaraa koskeva turvaamistoimen edellytys täyttyi.

7. A Oy on valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen katsoen, että hukkaamisvaaraa koskeva turvaamistoimen edellytys ei täyttynyt. Hovioikeus on päätöksessään katsonut, että A Oy:n taloudellinen tilanne ei ollut muuttunut olennaisesti vuoden 2016 jälkeen ja että riitaista saamista oli A Oy:n taseeseen nähden pidettävä erittäin suurena. Hovioikeus on edelleen todennut, että vaaraedellytystä arvioitaessa huomioon oli otettava hakijan väitetyn saamisen suuruus kokonaisuudessaan, vaikka hakija oli rajoittanut turvaamistoimen täytäntöönpanon kahteen miljoonaan euroon. Lisäksi hovioikeus on katsonut, että saamisen suuruuteen nähden hukkaamisvaaraa ei voitu pitää varsin epätodennäköisenä, vaikka yhtiön pääomistaja oli sijoittanut yhtiöön lisää varallisuutta ja vaikka omaisuutta ei ollut hukattu neljä vuotta vireillä olleen pääasiariidan aikana. Muilta osin hovioikeus on hyväksynyt käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja lopputuloksen.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

8. A Oy:n valituksen johdosta Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, täyttyykö asiassa turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:n mukaan oleva vaara siitä, että A Oy ilman takavarikkoa kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla.

Sovellettava säännös

9. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:n mukaan, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on saaminen, joka voidaan määrätä maksettavaksi ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara, että vastapuoli kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, tuomioistuin voi määrätä pantavaksi vastapuolen irtainta tai kiinteätä omaisuutta takavarikkoon niin paljon, että saaminen tulee turvatuksi.

Hukkaamisvaaraa koskevan arvioinnin lähtökohdat

10. Edellä mainitun säännöksen mukaan turvaamistoimen myöntäminen edellyttää, että hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on saaminen (niin sanottu vaade-edellytys), ja että on olemassa säännöksessä tarkoitettu hukkaamisvaara (vaaraedellytys). Korkeimmassa oikeudessa ei ole tutkittavana vaade-edellytyksen täyttyminen, vaan sen arviointi on jäänyt käräjäoikeuden päätöksen varaan.

11. Hukkaamisvaara merkitsee vaaraa siitä, että oikeudenkäynnissä mahdollisesti vahvistettavaa saatavaa ei saataisi perittyä sen seurauksena, että vastaaja pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin aikana tai sitä ennen hukkaa omaisuuttaan tai muutoin menettelee tavalla, joka vaarantaa saatavan perinnän. Takavarikon tarkoituksena on antaa tällaisessa tilanteessa kiireellistä ja väliaikaista ennakkoturvaa saatavan perimisen turvaamiseksi.

12. Kiireellisyysvaatimuksen vuoksi turvaamistoimimenettely on luonteeltaan summaarisempaa kuin pääasiaa koskeva oikeudenkäynti. Turvaamistoimi ei myöskään saa sitovaa vaikutusta, vaan tuomioistuimen on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 8 §:n mukaan määrättävä se peruutettavaksi, jos syytä, jonka vuoksi turvaamistoimi on määrätty, ei enää ole. Turvaamistoimen hakijan on myös yleensä asetettava ulosottomiehelle vakuus vastapuolelle mahdollisesti syntyvästä vahingosta. Hakija on tuottamuksestaan riippumatta korvausvastuussa, jos osoittautuu, että turvaamistoimi on hankittu tarpeettomasti.

13. Ratkaisun KKO 1994:132 kohteena olleessa tapauksessa hovioikeus oli todennut, että hukkaamisvaara oli jo ilmoitetun saamisen erityisen suuren määrän vuoksi arvioitava merkittäväksi eikä vastaajien antamilla kirjallisilla vakuutuksilla voitu katsoa olevan merkitystä hukkaamisvaaraa arvioitaessa. Korkein oikeus on hyväksynyt hovioikeuden ratkaisun perustelut ja todennut yleisesti, että hukkaamisvaaran voidaan katsoa olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen.

14. Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 1994:133 todennut vastaavasti, että hukkaamisvaaran voidaan katsoa olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen. Kyseisessä tapauksessa hukkaamisvaaran olemassaoloa tuki se, että ilmoitettu saaminen oli erityisen suuri.

15. Mainituista Korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenevää näyttökynnystä on noudatettu Korkeimman oikeuden myöhemmässä oikeuskäytännössä (KKO 2008:92 ja KKO 2019:10). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hukkaamisvaaran voidaan siten katsoa olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen.

16. Riittävänä ei kuitenkaan voida pitää pelkän väitteen esittämistä hukkaamisvaaran olemassaolosta, vaan hakijan pitää yksilöidä hukkaamisvaaraa koskevan väitteensä tueksi sellaisia asian olosuhteisiin liittyviä seikkoja, joista hukkaamisvaaran voidaan päätellä olevan olemassa. Vastaavasti hakijan vastapuolella on tilaisuus esittää seikkoja ja selvitystä hukkaamisvaaran olemassaoloa vastaan. Hakemus on hylättävä, jos tuomioistuin kaiken asiassa esitetyn perusteella päätyy siihen, että hukkaamisvaara on varsin epätodennäköinen.

Arviointi tässä asiassa

17. B Ltd on perustellut hukkaamisvaaran täyttymistä seuraavasti. Ensinnäkin A Oy:n varallisuus on ollut pieni verrattuna turvaamistoimen perusteena olevaan, pääomaltaan noin 22,4 miljoonan euron vaateeseen. Toiseksi sama henkilö on A Oy:n hallituksen ainoa jäsen ja käyttää määräysvaltaa A Oy:n emoyhtiössä. Kolmanneksi A Oy:n omaisuus on helposti siirrettävissä tai luovutettavissa huomioon ottaen sen laatu ja yhtiön omistusrakenne. B Ltd:n esittämän mukaan hukkaamisvaara oli käynyt ilmeiseksi välimiesmenettelyn kestäessä sen ja A Oy:n mainitun pääomistajan välillä käytyjen keskustelujen kuluessa. B Ltd on tuonut esiin myös sen, että A Oy:n pääomistajalleen rakentama alus oli saatu valmiiksi ja pääomistajan alusten korjaustyöt oli saatu päätökseen kesällä 2017, mitkä tapahtumat olivat lisänneet hukkaamisvaaraa.

18. Korkein oikeus toteaa, että B Ltd on hakenut turvaamistointa välimiesmenettelyn kuluessa ja vedonnut hakemuksessaan sellaisiin seikkoihin, jotka voivat osaltaan tukea B Ltd:n esittämää väitettä siitä, että hukkaamisvaara oli oikeudenkäynnin kuluessa noussut esille.

19. Kuten kohdissa 13 ja 14 selostetuista Korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenee, vaateen suuruus voi olosuhteista riippuen jo sellaisenaan osoittaa, että hukkaamisvaara ei ole varsin epätodennäköinen. Tässä asiassa vaade on erittäin suuri verrattuna niihin tietoihin, joita A Oy:n taloudellisesta kantokyvystä on esitetty. Vaara siitä, että vastapuoli kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, on korostunut sellaisessa tilanteessa, jossa mahdollisesti tuomittavalla saatavalla olisi huomattavia vaikutuksia yhtiön toimintaedellytyksiin.

20. Myös se B Ltd:n esille tuoma seikka, että A Oy:n hallituksen ainoa jäsen käyttää määräysvaltaa yhtiön emoyhtiössä, on merkityksellinen arvioitaessa hukkaamisvaaran todennäköisyyttä. Tällainen tilanne on omiaan helpottamaan varojen siirtämiseen tai luovuttamiseen liittyviä yhtiön johdon toimintamahdollisuuksia etenkin, jos yhtiössä on nopeasti siirrettävissä olevia varoja.

21. Korkein oikeus katsoo, että B Ltd on esittänyt sellaisia asian olosuhteisiin liittyviä seikkoja, joiden perusteella hukkaamisvaaran voidaan päätellä olevan olemassa.

22. Asiassa on vielä arvioitava, onko A Oy esittänyt sellaista vastaselvitystä, jonka johdosta hukkaamisvaaraa on kuitenkin pidettävä varsin epätodennäköisenä. Tällöin A Oy:n esittämiä seikkoja on arvioitava siltä kannalta, horjuttavatko ne hukkaamisvaaran todennäköisyydestä esitettyä selvitystä.

23. B Ltd on pannut käräjäoikeuden määräämän turvaamistoimen täytäntöön ainoastaan kahden miljoonan euron osalta. A Oy:n mukaan tämä osoittaa, että hukkaamisvaaraa ei ole.

24. Korkein oikeus toteaa, että turvaamistoimen täytäntöönpanon rajoittaminen hakijan todennäköistä saatavaa pienempään määrään ei sellaisenaan osoita, ettei hukkaamisvaaraa olisi olemassa, eikä pienennä sen todennäköisyyttä. Täytäntöönpanon rajoittaminen vaade-edellytystä pienemmäksi voi olosuhteista riippuen olla molempien osapuolten edun mukaista esimerkiksi siitä B Ltd:n mainitsemasta syystä, että vastaajan mahdollisuudet liiketoiminnan jatkamiseen säilyvät.

25. A Oy on edelleen esittänyt, että hukkaamisvaaraa ei voida vaateen suuruudesta huolimatta katsoa olevan olemassa, koska kysymyksessä on toimiva yritys, jolla on suuri tilauskanta ja joka työllistää huomattavan määrän työntekijöitä. Mitään hukkaamistekoja ei koko välimiesmenettelyn aikana ollut tapahtunut. A Oy:n mukaan yhtiön emoyhtiön yhtiölle myöntämät huomattavat pääomalainat päinvastoin osoittavat yhtiön toiminnan jatkuvuutta ja sitä, ettei hukkaamisvaaraa ole. A Oy on edelleen esittänyt, että varojen siirto pois yhtiöstä olisi lainvastaista.

26. Korkein oikeus toteaa, että yhtiön rahoittaminen pääomalainoilla ei sellaisenaan poissulje sitä mahdollisuutta, että varoja siirrettäisiin yhtiöstä pois. Varojen siirron mahdollinen lainvastaisuus osakeyhtiölain varojenjakoa koskevien säännösten kannalta ei ole myöskään sellainen seikka, joka osoittaisi, ettei hukkaamisvaaraa todellisuudessa voi olla tai että se olisi varsin epätodennäköinen.

27. Hukkaamisvaaraa arvioitaessa ratkaisevaa ei myöskään ole sellaisenaan yhtiön toteutunut liiketoiminta ja sen kannattavuus. Arviointi kohdistuu niihin seikkoihin, jotka osoittavat mahdollista hukkaamisvaaraa oikeudenkäynnin kestäessä. Se seikka, että hukkaamistoimiin ei ole pääasiariidan kestäessä toistaiseksi ryhdytty, ei merkitse sitä, että hukkaamisvaaraa voitaisiin vastaisuudessa pitää varsin epätodennäköisenä. Niin kuin ratkaisussa KKO 1994:133 on todettu, turvaamistoimen tarve voi korostua silloin, kun lopullisen ratkaisun saaminen pääasiassa saattaa pitkittyä.

28. Korkein oikeus katsoo asiassa esitettyjä seikkoja myös kokonaisuutena arvioiden, että A Oy:n esittämät vastaseikat eivät ole riittäviä osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei olisi tai se olisi varsin epätodennäköinen. Näin ollen syytä hovioikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Tuula Pynnä, Tuomo Antila, Tatu Leppänen ja Jussi Tapani. Esittelijä Anna-Maija Ruohoniemi.