KKO:2019:2

OK 17 luku 1 §
OK 17 luku 3 §
RL 50 luku 1 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Vantaan käräjäoikeuden tuomio 5.10.2016 (nro 16/140768) ja Helsingin hovioikeuden tuomio 15.11.2017 (nro 17/145915) kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Juho Heiskala ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Olli Mäkinen, Ari Kyllönen ja Satu Saarensola.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä, onko A syyllistynyt syytekohdassa 1 tarkoitettuun huumausainerikokseen.

A vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan syytekohdan 1 osalta ja syyte hylätään.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Suullinen käsittely

Korkein oikeus toimitti asiassa suullisen käsittelyn.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Syyttäjä on käräjäoikeudessa vaatinut A:lle rangaistusta 14.9.2015 tehdystä huumausainerikoksesta syytekohdassa 1 ja 12.12.2015 tehdystä huumausaineen käyttörikoksesta syytekohdassa 2. Syytekohdan 1 teonkuvauksen mukaan A oli tuonut laittomasti maahan huumausainetta eli 250 kappaletta 25C-NBOMe:tä sisältäneitä lappuja, jotka oli ainakin pääosin tarkoitettu levitykseen. Tulli oli takavarikoinut huumausainelähetyksen, joka oli osoitettu A:lle hänen kotiosoitteeseensa.

2. A on kiistänyt syytteen huumausainerikoksesta (syytekohta 1), koska hän ei ollut tilannut huumausainetta tai tiennyt muutoinkaan lähetyksestä mitään. Syytteen huumausaineen käyttörikoksesta (syytekohta 2) A on myöntänyt oikeaksi.

3. Käräjäoikeuden mukaan oikeuskäytännössä oli yleisesti pidetty epäuskottavana sitä, että huumausainetilaus tehtäisiin henkilön nimellä hänen kotiosoitteeseensa ilman, että henkilö itse olisi tästä tietoinen. Tämä oli poikkeuksellista etenkin, jos posti jaettiin asunnon ovessa olevasta luukusta suoraan asuntoon. Käräjäoikeus ei myöskään ole pitänyt A:n kertomusta yleisesti uskottavana. Myös A:n harjoittama maksuliikenne virtuaalivaluuttaa välittävän yhtiön kanssa tuki syytettä. Lisäksi syytekohdassa 2 kuvattu A:n tunnustama huumausaineen käyttörikos osoitti, että A oli ollut tekemisissä erilaisten huumausaineiden kanssa kolme kuukautta huumausainelappujen maahantuonnin jälkeen. Koska A:n syyllisyydestä ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä, käräjäoikeus on katsonut A:n syyllistyneen myös syytekohdassa 1 tarkoitettuun huumausainerikokseen.

4. Käräjäoikeus on tuominnut A:lle yhteisen vankeusrangaistuksen hänen syykseen lukemistaan huumausainerikoksesta (syytekohta 1) ja huumausaineen käyttörikoksesta (syytekohta 2) sekä osaksi täytäntöönpantavaksi määräämästään jäännösrangaistuksesta.

5. A on valittanut hovioikeuteen siltä osin kuin hänet oli tuomittu huumausainerikoksesta syytekohdassa 1. Hovioikeus on hylännyt A:n valituksen.

6. A:n valituksen johdosta Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko A:n näytetty tuoneen maahan huumausainetta tilaamalla postitse 250 kappaletta 25C-NBOMe:tä sisältäneitä lappuja.

Näytön harkinnan lähtökohdat

7. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen on esitettyjä todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä. Tuomioistuimen on perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttöarvo vapaalla todistusharkinnalla, jollei laissa toisin säädetä. Lainkohdan esitöissä on todettu, että tuomioistuimen tulee perehtyä kuhunkin todisteeseen erikseen ja arvioida niiden merkitys myös kokonaisuutena. Todistusharkinta on tehtävä objektiivisesti ja kriittisen arvioinnin kestävällä tavalla (HE 46/2014 vp s. 45).

8. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rikosasiassa kantajan on näytettävä ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuu. Pykälän 2 momentin mukaan tuomion, jossa vastaaja tuomitaan syylliseksi, edellytyksenä on, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.

9. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2018:3 katsonut, että postilähetyksen vastaanottajamerkinnällä on merkittävä näyttöarvo sen osoittamisessa, kuka lähetyksen on tilannut. Tällainen lähtökohtaiseen todennäköisyyteen nojautuva näyttö ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi rikosasiassa yksinään riittää osoittamaan henkilön syyllistyneen kiellettyjen aineiden tai tavaroiden maahantuontiin. Syyttäjän tulee siten yleensä pystyä esittämään muita syyllisyyttä tukevia seikkoja, jotta syyksilukemisen edellytykset täyttyisivät (kohta 14).

10. Mainitussa ratkaisussaan Korkein oikeus on todennut, että rikosasian vastaajalla ei ole velvollisuutta lausua asiassa mitään. Syyttäjän todistustaakasta huolimatta voi kuitenkin syntyä tilanteita, joissa rikosasian vastaajan voidaan edellyttää puolestaan selvittävän niitä seikkoja, joihin hän on puolustuksekseen vedonnut. Vastaajan kertomalla voi olla merkitystä muun muassa arvioitaessa hänen kertomuksensa uskottavuutta tai vaihtoehtoisten tapahtumainkulkujen mahdollisuutta (kohta 15 ja siinä mainitut ratkaisut).

Korkeimman oikeuden arviointi

Vastaanottajatiedot ja asumisolosuhteet

11. Riidatonta on, että kysymyksessä oleva huumausaine oli lähetetty A:n nimellä hänen asunto-osoitteeseensa. A oli asunut yksin kerrostaloasunnossa, jonne posti jaettiin suoraan asunnon ovessa olevasta postiluukusta. A oli muuttanut asuntoon syyskuun alussa 2015 eli vain vähän aikaa ennen kysymyksessä olevan huumausainelähetyksen leimaamista 10.9.2015 Espanjassa ja takavarikoimista Suomessa 14.9.2015. A:lla oli aikaisemmin ollut turvakielto, joka oli estänyt hänen kotikunta- ja osoitetietojensa luovuttamisen väestötietojärjestelmästä muille kuin eräille viranomaisille. A oli kuitenkin muutettuaan sanottuun asuntoon luopunut turvakiellosta 4.9.2015.

12. Korkein oikeus katsoo, että asiassa esitetty selvitys postilähetyksen vastaanottajan tiedoista ja vastaanottajan olosuhteista muodostaa sellaisen lähtökohtaisesti vahvan näytön, joka antaa perusteen edellyttää vastaajan konkretisoivan kiistämisensä perusteet ja kertovan postilähetykseen liittyvistä olosuhteista. Lisäksi Korkein oikeus toteaa, että A:n muutto uuteen asuntoon vain vähän ennen huumausaineen tilausajankohtaa vähentää sen todennäköisyyttä, että joku olisi vastoin A:n tahtoa saanut tietoonsa hänen uuden osoitteensa tilauksen tekemistä varten. Vaikka turvakiellosta luopuminen on mahdollistanut 4.9.2015 alkaen osoitetiedon saamisen väestötietojärjestelmästä, tiedon hankkiminen tätä kautta huumausainetilauksen tekemistä varten olisi edellyttänyt, että tilaaja olisi osannut tiedustella osoitetta heti kiellon päättymisen jälkeen. Korkein oikeus katsoo, että lyhyt aika asuntoon muuton sekä turvakiellosta luopumisen ja huumausaineen tilaamisen välillä on vähentänyt merkittävästi sen vaihtoehdon todennäköisyyttä, että joku olisi ilman A:n myötävaikutusta tilannut huumausaineen A:n nimellä ja osoitteella.

Virtuaalivaluutan käyttäminen

13. Asiassa on selvitetty, että A:n pankkitilin ja virtuaalivaluuttaa välittävän yhtiön tilin välillä oli ollut joitakin rahasiirtoja. Kolme päivää ennen huumausainelähetyksen postittamista Espanjasta Suomeen A:n pankkitililtä oli tehty 160 euron tilisiirto sanotun yhtiön tilille. Asiassa on riidatonta, että 160 euroa olisi juuri riittänyt A:n nimellä tilatun huumausaine-erän maksamiseen.

14. Korkein oikeus toteaa olevan yleisesti tiedossa, että virtuaalivaluuttaa käytetään huumausaineiden hankkimiseen internetin kautta. Virtuaalivaluuttaa käytetään kuitenkin myös moniin muihin tarkoituksiin, ja on selvää, ettei virtuaalivaluutan käyttämistä itsessään voida pitää näyttönä rikokseen syyllistymisestä. Huomioon ottaen kuitenkin edellä todetun ajallisen ja huumausaine-erän hintaan liittyvän yhteyden virtuaalivaluutan käytön ja huumausainetilauksen välillä Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa virtuaalivaluutan käytöllä on syytettä tukeva merkitys näyttönä.

A:n kertomus ja vaihtoehtoinen tapahtumainkulku

15. A on kertonut, ettei hän ollut tilannut kysymyksessä olevaa huumausaine-erää eikä koskaan ollut tekemisissä tällaisen tai samankaltaisenkaan huumausaineen kanssa. A on epäillyt, että joku oli mahdollisesti kiusanteko- tai kostomielessä tilannut huumausaineen hänen nimellään ja osoitteellaan. A on tässä yhteydessä viitannut siihen, että hän oli jäänyt joillekin henkilöille velkaa huumausaineista. Kukaan velkoja tai muukaan henkilö ei kuitenkaan ollut ollut häneen yhteydessä tilattuun huumausaine-erään liittyen.

16. A on edelleen kertonut, että hän oli luopunut turvakiellosta voidakseen saada pikavipin elinkustannuksia varten. Saamastaan 300 euron luotosta hän oli siirtänyt 160 euroa virtuaalivaluuttatilille turvaan huumausainevelkojilta, jotka olivat aikaisemmin saaneet haltuunsa hänen pankkitilinsä tunnusluvun. Rahavarojen säilyttäminen virtuaalivaluuttana oli myös ollut kannattavampaa kuin niiden säilyttäminen tavallisella pankkitilillä. A:lla ei ollut mahdollisuutta esittää tarkkoja tietoja virtuaalivaluuttatilin käytöstä, koska tiliä koskevat tiedot olivat menneet hänen vanhan puhelimensa mukana puhelimen vaihdon yhteydessä.

17. Arvionaan A:n kertomuksesta Korkein oikeus toteaa, että se on ollut yleisluontoinen, eikä kertomus ole juurikaan sisältänyt yksityiskohtia. Hänen vastauksensa suullisessa käsittelyssä esitettyihin kysymyksiin ovat olleet pääosin hyvin lyhyitä. Kertomus velkojista on jäänyt lähinnä maininnan varaan, eikä A muutoinkaan ole yksilöinyt kiusanteko- tai vahingoittamistarkoitusta tukevia seikkoja tai tapahtumia. Kertomus on lisäksi täydentynyt esitutkinnasta, jossa A ei ole lainkaan kertonut huumausainevelkojista, ja käräjäoikeuden pääkäsittelystä, jossa hän ei ole kertonut, että virtuaalivaluutan hankkimisella olisi ollut myös sijoitustarkoitus. A:n kertomuksessa tai hänen tavassaan kertoa asioista ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka tukisivat kertomuksen uskottavuutta.

18. A:n kertomus ei myöskään ole saanut tukea muusta näytöstä. Vaikka A:n menneisyys ja hänen hakemansa turvakielto tukevat A:n kertomusta huumausainevelkojista, velkojat eivät asiassa esitetyn selvityksen tai A:n oman kertomuksenkaan mukaan ole käyttäneet tai yrittäneet käyttää hänen pankkitiliään tai ylipäätään olleet häneen yhteydessä. Se, että A:n pankkitilillä oli ainakin ajoittain ollut rahaa, jota oli käytetty vähitellen esimerkiksi maksamalla pankkikortilla, ei myöskään tue sitä väitettä, että A olisi pelännyt velkojien saavan tilillä olleita varoja heidän hallussaan ollutta tunnuslukua käyttämällä. A:n ilmoitus varojen kannattavasta säilyttämisestä virtuaalivaluuttana ei ole erityisen uskottava senkään vuoksi, että tilisiirtoja on tehty myös virtuaalivaluuttoja välittävältä yhtiöltä A:n pankkitilille ja tilisiirrot mainitulle yhtiölle ovat olleet kokonaisuudessaan melko vähäisiä.

19. Johtopäätöksenään Korkein oikeus toteaa, ettei A:n kertomuksesta ole saatu tukea sille, että joku muu kuin A olisi tilannut huumausaineen. A ei ole esittänyt muuta vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, eikä sellaiselle löydy perusteita myöskään muusta asiassa esitetystä todistelusta.

A:n muut huumausainerikostuomiot

20. Syyttäjän mukaan A:n muut huumausainerikokset tukivat syytettä. A oli aikaisemmin tuomittu ekstaasitabletteja ja amfetamiinia koskevista huumausainerikoksista pitkään vankeusrangaistukseen. A oli lisäksi syytekohdassa 2 tuomittu huumausaineen käyttörikoksesta, koska hänen hallussaan oli ollut laittomasti muun muassa kannabista, ekstaasitabletteja sekä mdma-jauhetta ja -kapseleita.

21. A on kertonut, että hän oli aikaisemmin käyttänyt huumausaineita ja että hän oli pyrkinyt pääsemään niistä eroon. Syytekohdassa 2 hänen syykseen luettu huumausaineen käyttörikos oli ollut kertaluontoinen retkahdus. Korkein oikeus toteaa, että A on tältä osin esittänyt kirjallisena todisteena päihdeseulatutkimuksia koskevan listauksen, joka osoittaa, ettei 22.6. – 22.12.2017 hänestä otetuissa näytteissä ole havaittu merkkejä huumausaineiden käytöstä.

22. Korkein oikeus on aikaisemmassa oikeuskäytännössään katsonut, että rikosasian vastaajan syyllistymisellä muihin rikoksiin ei ole yleensä merkitystä harkittaessa, onko vastaaja syyllistynyt syytteessä väitettyyn rikokseen. Kuitenkin jos vastaajan syyksi aikaisemmin luetuilla rikoksilla ja hänen tekemäkseen väitetyllä rikoksella on esimerkiksi samanlainen tekotapa ja muita yhdistäviä piirteitä, aikaisemmalla tuomiolla voi olla vaikutusta myöhemmän rikoksen näytön arvioinnissa (KKO 2017:12, kohta 12 ja KKO 2017:93, kohta 11).

23. Korkein oikeus toteaa, että edellytyksenä muiden rikostuomioiden todistusvaikutukselle todistusharkinnassa on, että niillä voidaan osoittaa olevan syytteessä väitettyyn rikokseen kokemussääntöihin perustuva selvä yhteys, joka voi olla syytettä tukeva tai sitä vastaan puhuva. Rikos- ja todistusoikeuden keskeisistä lähtökohdista ja viime kädessä ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä seuraa, ettei rikoksesta epäillyn muille rikoksille voida antaa muuta merkitystä harkittaessa, onko hänen näytetty syyllistyneen syytteenalaiseen tekoon.

24. Monista seikoista, kuten esimerkiksi asian laadusta, riippuu, minkälainen todistusvaikutus aikaisemmalla tuomiolla voi olla toisessa oikeudenkäynnissä. Kun kysymys on huumausaineen tilaamisesta vastaajan osoitteeseen, vastaajan aikaisemmat tuomiot, jotka osoittavat hänen käyttäneen samanlaista huumausainetta kuin tilatussa erässä, voivat lisätä syytteenalaisen teon todennäköisyyttä esimerkiksi verrattaessa tapaukseen, jossa vastaajalla ei ole mitään aikaisempaa yhteyttä huumausaineisiin. Toisaalta syytetyn pitkäaikainen huumausaineiden käyttö voi tarkoittaa sitä, että hänellä on yhteyksiä sellaisiin henkilöihin, joilla on intressi tilata huumausainetta toisen henkilön nimellä ja osoitteella, mikä puolestaan lähtökohtaisesti lisää myös syytteelle vaihtoehtoisen tapahtumainkulun todennäköisyyttä. Rikostuomioiden mahdollinen todistusvaikutus muissa rikosasioissa tuleekin arvioida erityisellä huolellisuudella ja varovaisuudella.

25. Korkein oikeus toteaa, että A:n muissa huumausainerikoksissa ei ole ollut kysymys samasta huumausaineesta, mitä A:lle osoitettu postilähetys sisälsi. Muissa rikoksissa A:lta ei ole myöskään löydetty huumausaineita lappuihin imeytetyssä muodossa. Lähetyksen sisältämä huumausaine on rinnastettu lähinnä LSD:hen, jonka kanssa A ei ole esitetyn selvityksen mukaan ollut tekemisissä.

26. Toisaalta A on aikaisemmin tuomittu huumausaineen levittämisestä, mihin postilähetyksen sisältämä huumausaineen määrä tässäkin asiassa viittaa. A:lta on syytekohdassa 2 hänen syykseen luetun rikoksen osalta löydetty useita huumausaineita erilaisissa muodoissa, mikä viittaa siihen, että kysymyksessä ei ole ollut A:n väittämällä tavalla kertaluonteinen teko. A:n muiden rikosten liittyminen useisiin erilaisiin huumausaineisiin voi myös viitata syyttäjän toteamaan haluun tutkia ja kokeilla sellaisia uusia aineita, jollaisesta nyt on kysymys. A:n syyksi aikaisemmassa tuomiossa luetut rikokset on tehty vuonna 2014 ja hänen syykseen syytekohdassa 2 luettu huumausaineen käyttörikos on tehty noin kolme kuukautta nyt käsiteltävien tapahtumien jälkeen 12.12.2015.

27. Korkein oikeus toteaa, ettei edellisessä kohdassa selostetuilla yksittäisillä seikoilla voida katsoa olevan erikseen arvioituna näyttöarvoa asiassa. Yhdessä tarkasteltuna niiden voidaan kuitenkin rikosten ajallisen ja asiallisen yhteyden johdosta katsoa vähäisessä määrin tukevan syytettä.

Huumausaineen laatu ja määrä sekä turvakiellosta luopuminen näyttönä

28. Syyttäjä on lisäksi esittänyt huumausaineen laadun viittaavan siihen, ettei huumausainetta ollut tilattu A:n nimellä kiusanteko- tai vahingoittamistarkoituksessa, koska lappumuotoinen huumausainelähetys ei todennäköisesti paljastu tullin valvonnassa. Korkein oikeus toteaa, että mahdollisella huumausaineen laadusta johtuvalla kiinnijäämisriskillä voi olla huomattavakin merkitys arvioitaessa, kuinka todennäköisesti huumausaine on tilattu toisen henkilön nimellä syyttäjän mainitsemassa tarkoituksessa. Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, miten tilatun huumausaineen laatu tässä tapauksessa on vaikuttanut sen havaitsemisen todennäköisyyteen valvonnassa. Sen vuoksi huumausaineen laadulla ei voida katsoa olevan syyttäjän ilmoittamaa merkitystä näytön harkinnassa.

29. Syyttäjä on lisäksi katsonut huumausaineen määrän viittaavan siihen, että tilaaja oli pyrkinyt välttämään huumausainerikoksen törkeän tekomuodon tunnusmerkistön täyttymisen tilaamalla huumausainetta vain hieman tunnusmerkistön täyttymisen edellyttämää määrää vähemmän, mikä syyttäjän mukaan puhui kiusaamis- tai vahingoittamistarkoitusta vastaan ja siten A:n syyllisyyden puolesta. Edelleen syyttäjä on pitänyt todennäköisenä, että A oli luopunut turvakiellosta voidakseen kiinnijäämistilanteessa vedota siihen, että joku muu oli tilannut lähetyksen. Korkein oikeus katsoo huomioon ottaen myös asiassa esitetyn näytön, ettei näille syyttäjän esittämille seikoille voida antaa todistusharkinnassa huomioon otettavaa näyttöarvoa. Turvakiellosta luopumisen syyn osalta on uskottavampaa, että A oli luopunut siitä voidakseen saada pikalainan, kuten hän on itse kertonut.

Korkeimman oikeuden johtopäätös

30. Syyte on perustunut huumausaineita sisältäneen postilähetyksen vastaanottajatietoihin ja niiden merkittävään näyttöarvoon lähetyksen tilaajasta. Tässä tapauksessa vastaanottajatietojen näyttöarvoa ovat kohdasta 12 ilmenevin tavoin lisänneet A:n kysymyksessä olevaan asuntoon muuton ja turvakiellosta luopumisen ajankohdat vain vähän ennen huumausaineen lähettämistä. Lisäksi syytettä tukevat virtuaalivaluutan käytöstä esitetty selvitys ja vähäisessä määrin syytteenalaisen teon ajallinen ja asiallinen yhteys muihin A:n syyksi luettuihin huumausainerikoksiin. Kun vielä otetaan huomioon, ettei vaihtoehtoinen tapahtumainkulku ole saanut tukea A:n kertomuksesta tai muusta selvityksestä, Korkein oikeus katsoo, että asiassa esitetyt todisteet ja muut asian käsittelyssä ilmi tulleet seikat muodostavat vahvan ja uskottavan syytettä tukevan näytön. A:n syyllisyydestä huumausainerikokseen ei siten ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Jarmo Littunen, Mika Huovila, Tuomo Antila ja Juha Mäkelä. Esittelijä Minna Heikinsalmi.