KKO:2018:86

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Asian tausta

Sähköyhtiö A Oy:n ja sähköverkkoyhtiö B Oy:n (jäljempänä yhteisesti Sähköyhtiöt) ja C Oy:n (jäljempänä Liikekeskus) välillä on 6.11.1969 solmittu sopimus C Oy:n liittymisestä nykyisin Sähköyhtiöiden omistamaan sähköverkkoon. Liikekeskus omistaa kiinteistön, jossa liittymissopimuksen ehtojen mukaan Sähköyhtiöiden jakeluverkkoon liitetty laitteisto sijaitsee.

Vuonna 2000 Liikekeskuksen omistamalla kiinteistöllä sijaitsevaan sähkölaitteistoon oli tehty laajennusosa. Laajennusosan kytkennät oli tehty sillä tavalla virheellisesti, että kiinteistön erään liiketilan kylmäkoneikon kuluttama sähkö oli kytkennän vuoksi kulkenut mittauslaitteiston ohitse. Virheellinen kytkentä oli havaittu 29.10.2012 sähkömittarin vaihdon yhteydessä. Sähköyhtiöt olivat sopineet kyseisen liiketilan alivuokralaisen kanssa, että hän korvaa mittarin ohi kulutetun sähkön 27.2.2011 lukien eli siitä asti, kun hän on hallinnut liikehuoneistoa ja saanut hyödyn sähkön käytöstä.

Kanne ja vastaus Vantaan käräjäoikeudessa

Sähköyhtiöt vaativat, että Liikekeskus velvoitetaan suorittamaan niille korvauksena mittauslaitteiston ohitse käytetystä sähköstä yhteensä 66 934,58 euroa korkoineen. Vaatimus koski 29.10.2002 – 26.2.2011 käytettyä sähköä. Liikekeskus oli liittymissopimuksella sähköverkkoon liittyneenä kiinteistön omistajana ja sähkölaitteiston haltijana vastuussa siitä, että sähköverkkoon liitetty sähkölaitteisto on sähköturvallisuuslain ja liittymissopimuksen ehtojen mukainen. Liikekeskus oli vastuussa myös siitä, että sen hallitsemassa laitteistossa oli mittauslaitteiston ohittava kytkentä, jonka seurauksena sähköenergiaa oli kulutettu mittaamattomana.

Liikekeskus vaati kanteen hylkäämistä. Se oli solminut Sähköyhtiöiden kanssa sopimukset sähköverkkoon liittymisestä sekä sähkön ostamisesta ja siirrosta omaa sähkönkulutustaan varten, josta se vastasi Sähköyhtiöille. Kanne ei koskenut tällaista sähköä vaan liiketilan käyttämää sähköä. Jokainen Liikekeskuksen tiloissa toimiva liikeyritys solmi omat sähkösopimuksensa ja oli vastuussa käyttämästään sähköstä. Liikekeskus ei ollut tiennyt virheellisestä asennuksesta eikä sen tekijästä. Se ei voinut olla vastuussa muiden tekemistä sähkökytkennöistä kiinteistön omistuksen ja hallinnan perusteella eikä tekemänsä liittymissopimuksen perusteella.

Käräjäoikeuden tuomio 2.10.2015 nro 15/15885

Käräjäoikeus totesi, että Liikekeskuksen olisi tullut olla tietoinen omista sähkölaitteistaan ja laitteiston tilanteesta sekä varmistua siitä, että laitteiston kytkennät ja muutostyöt ovat sen sopimusvelvoitteiden mukaisia. Muutostöistä olisi tullut ilmoittaa Sähköyhtiöille. Sähköyhtiöillä oli oikeus luottaa siihen, ettei sopijapuoli tee tai salli tehdä mittauslaitteiston ohittavia kytkentöjä. Liikekeskuksen sähkölaitteistoon 8.12.2009 tehdystä tarkastuksesta laaditun pöytäkirjan mukaan Liikekeskusta oli huomautettu kuudesta eri puutteesta ja Liikekeskukselle oli annettu ohjeet niiden korjaamiseksi. Tarkastuksessa oli muun muassa havaittu, että kylmäkoneikon nousukaavioon ei ollut lisätty jälkiasennettua kylmäkoneikkoa. Jos Liikekeskus olisi saattanut piirustukset asianmukaiseen kuntoon, olisi virheellinen kytkentä mahdollisesti havaittu. Joka tapauksessa Liikekeskus oli laiminlyönyt huolehtia tarkastuksen perusteella siitä, että sen vastuulla oleva sähkölaitteisto saatettaisiin kuntoon.

Käräjäoikeus velvoitti Liikekeskuksen suorittamaan Sähköyhtiöille korvausta mittauslaitteiston ohi käytetystä sähköstä.

Asian on ratkaissut laamanni Seppo Karvonen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 27.4.2017 nro 523

Liikekeskus valitti hovioikeuteen ja vaati kanteen hylkäämistä. Sopimus sähköverkkoon liittymisestä ei ollut koskenut Liikekeskukselle tai sen osakkaiden hallitsemille tiloille toimitettua sähköä, eikä kysymys siksi ollut liittymissopimukseen tai sen ehtoihin liittyvästä vahingosta.

Sähköyhtiöt vaativat valituksen hylkäämistä. Kysymys oli liittymissopimuksen rikkomisesta johtuvan vahingon korvaamisesta. Liikekeskus ei ollut noudattanut sopimuksen ehtoja, kun se oli ollut tietämätön omistamalleen sähkölaitteistolle tehdyistä asennuksista eikä ollut ilmoittanut niistä Sähköyhtiöille.

Hovioikeus katsoi, samoin kuin käräjäoikeus, että virheellinen kytkentä oli ollut sellaisessa osassa laitteistoa, joka kuului Liikekeskukselle ja oli sen vastuulla. Liittymissopimuksen ehtojen mukaan sopijapuolet olivat velvollisia pitämään sähkölaitteistonsa sähköturvallisuuslain (410/1996) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Sähköturvallisuuslain 19 §:n mukaan Liikekeskuksen olisi pitänyt tehdä ilmoitus asennuksesta Sähköyhtiölle. Liikekeskus oli laitteiston haltijana ollut velvollinen tekemään ilmoituksen riippumatta siitä, oliko asennus sen tilaama, eikä se voinut vastuunsa poistamiseksi vedota tietämättömyyteensä asennuksesta. Liikekeskus oli myös voinut valvoa sähkölaitteistolle pääsyä ja kytkentöjen suorittamista laitteistossa. Sähköyhtiö ei olisi voinut havaita ohikytkentää. Liikekeskus oli velvollinen korvaamaan ohikytkennästä aiheutuneen varallisuusvahingon.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Marjatta Möller, Jukka Lindstedt ja Tiina Isokääntä. Esittelijä Hanna Laine.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Liikekeskukselle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä siitä, onko Liikekeskus tekemänsä liittymissopimuksen perusteella vastuussa vahingosta, joka Sähköyhtiöille on aiheutunut siitä, että osa sähköstä oli kiinteistön sähkölaitteistoon tehdyn kytkennän vuoksi kulkenut mittauslaitteiston ohi.

Liikekeskus vaati valituksessaan, että kanne hylätään.

Sähköyhtiöt vaativat vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. C Oy (jäljempänä Liikekeskus) omistaa kiinteistön, jolla sijaitsevassa liikekeskuksessa on neljä liikehuoneistoa. Liikekeskuksen sekä A Oy:n ja B Oy:n (jäljempänä yhdessä Sähköyhtiöt) välillä on vuonna 1969 tehty sopimus, jossa on sovittu kiinteistön liittämisestä sähkönjakeluverkkoon. Liittymissopimuksen lisäksi Sähköyhtiöiden ja Liikekeskuksen välillä on sopimukset sähkönmyynnistä ja -siirrosta.

2. Sähköyhtiöiden suorittaman sähkömittarin vaihdon yhteydessä 29.10.2012 oli tullut ilmi, että kiinteistön sähkölaitteistoon oli vuonna 2000 tehty kytkentä, jonka vuoksi erään vuokrattuna olleen liikehuoneiston kylmäkoneikon kuluttama sähkö oli vuosina 2000 – 2012 kulkenut mittauslaitteiston ohi. Sähköyhtiöt olivat sopineet liiketilan alivuokralaisen kanssa mittauslaitteiston ohi kulkeneen sähkön korvaamisesta hänen vuokrasopimuksensa alkamisesta 27.2.2011 lukien.

3. Sähköyhtiöt ovat kanteessaan käräjäoikeudessa vaatineet, että Liikekeskus velvoitetaan maksamaan niille korvausta mittauslaitteiston ohitse käytetystä sähköstä ajalta 29.10.2002 – 26.2.2011 määrä, joka vastasi arvioidun kulutuksen hinnaston mukaisia myynti- ja siirtohintoja. Liikekeskus oli liittymissopimuksen perusteella velvollinen huolehtimaan siitä, että sen laitteisto oli sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukainen ja että siinä ei ollut mittarin ohittavia kytkentöjä. Liikekeskus oli laiminlyönyt nämä velvollisuutensa. Liikekeskuksen vastuuseen ei vaikuttanut se, kuka virheellisen kytkennän oli tehnyt tai kuka oli saanut mittaamatta jääneen sähkön hyödykseen.

4. Liikekeskus on vaatinut kanteen hylkäämistä. Se on katsonut, ettei se ollut liittymissopimuksen perusteella vastuussa muiden tahojen teettämistä sähkökytkennöistä, joista se ei ollut tiennyt, eikä muiden käyttämästä sähköstä. Liikekeskus ei ollut laiminlyönyt sähköturvallisuuslain mukaisia velvoitteitaan eikä kysymys ollut sähköturvallisuuslaissa tarkoitetusta vahingosta.

5. Käräjäoikeus on velvoittanut Liikekeskuksen maksamaan Sähköyhtiöille korvausta mittauslaitteiston ohitse käytetystä sähköstä. Käräjäoikeus on katsonut, että Liikekeskuksella oli ollut velvollisuus varmistua siitä, että sen sähkölaitteiston kytkennät ja muutostyöt olivat sen liittymissopimuksen mukaisten sopimusvelvoitteiden mukaisia, ja ilmoittaa laitteistoon tehtävistä muutostöistä Sähköyhtiöille. Sähköyhtiöillä oli ollut oikeus luottaa siihen, että Liikekeskus ei tekisi eikä sallisi tehdä mittauslaitteiston ohittavia kytkentöjä. Tietämättömyys ohikytkennästä ei poistanut Liikekeskuksen vastuuta. Sähköyhtiöillä oli oikeus saada korvaus ohikytkennän vuoksi saamatta jääneistä sähkömaksuista ja sähkönsiirtomaksuista.

6. Liikekeskuksen valitettua hovioikeuteen hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Hovioikeus on katsonut, että ohikytkentä on ollut Liikekeskukselle kuuluvissa ja sen vastuulla olevissa laitteissa. Sopimusehtojen mukaan sopijapuolet olivat velvollisia pitämään sähkölaitteistonsa sähköturvallisuuslain (410/1996) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Liikekeskuksen olisi tullut sähkölaitteiston haltijana tehdä sähköturvallisuuslain 19 §:n mukainen ilmoitus asennuksesta Sähköyhtiöille. Liikekeskuksen oli tullut olla tietoinen sähkölaitteistoonsa tehdystä kytkennästä, eikä se voinut oman vastuunsa poistamiseksi vedota tietämättömyyteensä kytkennästä ja kytkennän suorittajasta. Vaikka virheellisen kytkennän oli tehnyt joku muu kuin Liikekeskus, Liikekeskus oli velvollinen korvaamaan ohikytkennästä Sähköyhtiöille aiheutuneen vahingon.

7. Korkeimman oikeuden ratkaistavana on kysymys siitä, onko Liikekeskus rikkonut liittymissopimusta Sähköyhtiöiden väittämällä tavalla. Jos vastaus on myöntävä, tulee asiassa ratkaistavaksi vielä kysymys siitä, onko Liikekeskus sopimusrikkomuksensa perusteella vastuussa sähköyhtiöille aiheutuneesta vahingosta.

Onko Liikekeskus rikkonut liittymissopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan?

8. Sähköyhtiöt ovat katsoneet Liikekeskuksen rikkoneen liittymissopimusta siten, että Liikekeskus on laiminlyönyt liittymissopimuksen ehtokohtaan 8.1 perustuvan velvollisuutensa pitää sähkölaitteistonsa sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa.

9. Sähköyhtiöiden mukaan Liikekeskuksen sähkölaitteisto ei ole ollut sähköturvallisuuslain edellyttämässä kunnossa siltä osin kuin siihen on tehty ohikytkentä sekä sähkölaitteiden tarkastuksessa 4.12.2009 todettujen puutteiden osalta. Ohikytkentä on mahdollistanut vahingon aiheutumisen. Tarkastuksessa on havaittu muun muassa, että käyttöpiirustukset ovat puuttuneet eikä nousukaavioon ole lisätty jälkikäteen asennettua kylmäkoneikkoa. Jos Liikekeskus olisi huolehtinut asianmukaisten käyttöpiirustusten ja nousukaavion laatimisesta, ohikytkentä olisi havaittu.

10. Asiassa on riidatonta, että mittarin ohittavaa kytkentää ei ole tehnyt Liikekeskus vaan tuntemattomaksi jäänyt sivullinen henkilö. Liikekeskus ei ole myöskään tiennyt kytkennästä. Samoin on riidatonta, että Liikekeskus ei ole saanut hyödykseen ohikytkennän vuoksi maksutta kulutettua sähköä, vaan kysymys on yhden Liikekeskuksen osakkeenomistajan alivuokralaisen kuluttamasta sähköstä.

11. Sähköyhtiöiden vaatimus koskee vuosina 2002 – 2011 aiheutunutta vahinkoa. Tuolloin on ollut voimassa vuoden 1996 sähköturvallisuuslaki (410/1996). Se ei ole koskenut kulutetun sähkön mittaamisen järjestämistä tai sen oikeellisuuden varmistamista. Lain 1 §:n mukaan lain säännösten tarkoituksena on sähkölaitteen ja -laitteiston käytön pitäminen turvallisena ja sähkön käytöstä aiheutuvien sähkömagneettisten häiriöiden haitallisten vaikutusten estäminen sekä sähkölaitteen tai -laitteiston sähkövirran tai magneettikentän välityksellä aiheuttamasta vahingosta kärsineen aseman turvaaminen.

12. Tapahtuma-aikaan liittymissopimuksesta ja muista sähkömarkkinoiden sopimuksista säädettiin sähkömarkkinalaissa 386/1995. Lain 25 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan liittymissopimuksella tarkoitetaan jakeluverkonhaltijan ja sähkönkäyttöpaikan omistajan tai haltijan (liittyjä) välistä sopimusta sähkönkäyttöpaikan liittämisestä jakeluverkkoon.

13. Kun sähkönkäyttöpaikka on liitetty jakeluverkkoon, sähkönkäyttöpaikkaan on mahdollista hankkia sähköä jakeluverkon välityksellä. Sähköä voivat hankkia myös muut sähkönkäyttöpaikan sähkönkäyttäjät kuin liittyjä. Sähkön hankkiminen edellyttää voimassaolevan sähkönkäyttöpaikkaa koskevan liittymissopimuksen lisäksi kunkin sähkönkäyttäjän tekemää sähköverkkosopimusta ja sähkönmyyntisopimusta.

14. Liittymissopimuksen perusteella liittyjä on velvollinen maksamaan kertaluontoisen liittymismaksun. Sähkönkäyttäjän velvollisuus maksaa kulutetusta sähköstä ja sen siirrosta taas perustuu sähkönmyynti- ja sähköverkkosopimuksiin. Sähkön mittauksen järjestäminen on sähkömarkkinalain (386/1995) 10 §:n 2 momentin mukaan verkonhaltijan tehtävä.

15. Sähkömarkkinalaki (386/1995) ei sisällä säännöksiä siitä, mitä velvollisuuksia liittyjällä on liittymissopimuksen nojalla, eikä siitä, millä edellytyksillä liittyjä on velvollinen korvaamaan jakeluverkonhaltijalle tai muulle henkilölle aiheuttamansa vahingon.

16. Ainoa liittyjän sopimusrikkomuksia koskeva säännös sähkömarkkinalaissa on 27 j § (444/2003; 1.9.2003 asti 27 i § laissa 466/1999), jossa säädetään verkonhaltijan oikeudesta purkaa liittymissopimus, jos liittyjä on olennaisesti rikkonut liittymissopimukseen perustuvia velvoitteitaan. Kyseisen säännöksen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan liittyjän keskeisimmät sopimusvelvoitteet ovat liittymismaksun suorittaminen, asennusten ja laitteiden pitäminen asianmukaisessa kunnossa sekä liittymän ylläpidosta vastaaminen. Asennusten ja laitteiden kunnossapito tähtää etenkin sähköturvallisuuden ylläpitoon, mutta myös siihen, ettei asiakkaan asennuksista tai laitteista aiheudu sähköverkkoon sähkön laatua häiritseviä ilmiöitä. Esitöissä mainitaan mittaukseen tai mittariin kohdistuvat toimet esimerkkeinä sähkönkäyttäjän sähkönmyynti- ja sähköverkkosopimusten mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta (HE 162/1998 vp s. 30).

17. Korkein oikeus toteaa, että sähkön mittaamisella ei ole ollut merkitystä liittyjän liittymissopimuksen mukaisen maksuvelvollisuuden kannalta. Sähkön mittaaminen on ollut tarpeen sähkönkäyttöpaikan sähkönkäyttäjien tekemien sähkönmyynti- ja sähköverkkosopimusten mukaisten maksuvelvollisuuksien määrittämiseksi. Liittymissopimuksen voimassaoloaikana liittyjän lain mukaiset velvoitteet liittyvät sähköturvallisuuteen sekä sähköverkon häiriöiden estämiseen. Muusta ei ole Liikekeskuksen ja Sähköyhtiöiden välisessä sopimuksessakaan sovittu.

18. Liittymissopimuksen tarkoituksena on sähkönkäyttöpaikan liittäminen sähköverkkoon siten, että sähkönkäyttöpaikkaan voidaan hankkia sähköä maksua vastaan. Pelkästään sopimuksen tarkoituksen perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että liittyjällä ilman, että asiasta on nimenomaisesti sovittu, olisi velvollisuus valvoa muiden tahojen, kuten sähkönkäyttöpaikan muiden sähkönkäyttäjien, tekemien kytkentöjen asianmukaisuutta muutoin kuin liittyjän sähkölaitteiston sähköturvallisuuden kannalta.

19. Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei Liikekeskuksen voida yksin sen perusteella, että Liikekeskuksen laitteistossa on ollut tuntemattomaksi jääneen tahon tekemä mittarin ohittava kytkentä, katsoa laiminlyöneen velvollisuuttaan pitää sähkölaitteistonsa liittymissopimuksen ja sähköturvallisuuslain edellyttämässä kunnossa.

20. Asiassa todisteena esitetystä tarkastuspöytäkirjasta ilmenee, että Liikekeskuksen sähköpääkeskuksessa on 4.12.2009 tehty määräaikaistarkastus. Tarkastus on perustunut sähköturvallisuuslakiin ja sen nojalla annettuihin säännöksiin ja määräyksiin. Tarkastuspöytäkirjassa on mainittu havaittuina puutteina muun muassa, että pääkeskuksesta ja kohteesta ovat puuttuneet käyttöpiirustukset eikä nousukaavioon ole lisätty jälkiasennettua kylmäkoneikkoa. Tarkastuksen tehneen, käräjäoikeudessa todistajana kuullun X:n kertomuksen mukaan tarkastuksessa havaitut puutteet olivat normaalipuutteita vanhoissa kiinteistöissä. Sähkökytkennät oli sinänsä tehty turvallisesti.

21. Korkein oikeus toteaa, että tarkastuksessa on ollut kysymys sähköturvallisuuslain (410/1996) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnasta. Tarkastuksessa havaitut puutteet tarkoittavat siten, että Liikekeskus on laiminlyönyt liittymisehtojen kohdan 8.1 mukaisen kunnossapitovelvollisuutensa.

Sopimusrikkomuksen syy-yhteys aiheutuneeseen vahinkoon

22. Sähköyhtiöiden vahingonkorvausvaatimus koskee vahinkoa, joka niille on aiheutunut, kun ne eivät ole saaneet maksua Liikekeskuksen osakkeenomistajan alivuokralaisen kylmäkoneikon kuluttamasta sähköstä ja sen siirrosta. Kulutettu sähkö on jäänyt mittaamatta ja laskuttamatta ohikytkennän vuoksi. Sähköyhtiöt ovat katsoneet, että ohikytkentä olisi havaittu, jos Liikekeskus ei olisi laiminlyönyt sopimusvelvoitteitaan.

23. Liikekeskus on puolestaan katsonut, että se ei voi sähköturvallisuuslain noudattamista koskevan sopimusehdon perusteella olla vastuussa Sähköyhtiöiden vahingosta, joka ei ole sähköturvallisuuslaissa tarkoitettu sähkövahinko.

24. Korkein oikeus toteaa, että Liikekeskuksen laiminlyönnit ovat voineet osaltaan vaikuttaa siihen, että laitteistoon tehty ohikytkentä on jäänyt havaitsematta. Vahingonkorvausvastuun edellytyksenä on kuitenkin paitsi tosiasiallinen syy-yhteys sopimusrikkomuksen ja aiheutuneen vahingon välillä myös syy-yhteyden oikeudellinen riittävyys. Sopimusta rikkonut osapuoli ei ole velvollinen korvaamaan sopimusrikkomukseen nähden ennalta-arvaamattomia vahinkoja.

25. Rikottu sopimusehto on koskenut sähköturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Kysymys on normeista, joita Liikekeskus olisi ollut velvollinen noudattamaan myös ilman sopimuksessa olevaa viittausta. Kuten edellä kohdassa 11 on todettu, sähköturvallisuuslain tarkoituksena on sähkölaitteen ja -laitteiston käytön pitäminen turvallisena ja sähkön käytöstä aiheutuvien sähkömagneettisten häiriöiden haitallisten vaikutusten estäminen sekä sähkölaitteen tai -laitteiston sähkövirran tai magneettikentän välityksellä aiheuttamasta vahingosta kärsineen aseman turvaaminen.

26. Sähköyhtiöiden vahingonkorvausvaatimus koskee saamatta jääneitä sähkö- ja sähkönsiirtomaksuja. Kysymys on maksuista, jotka ne olisivat voineet laskuttaa sähkön hyväkseen saaneelta liikehuoneiston alivuokralaiselta, jos kulutettu sähkö ei olisi ohikytkennän vuoksi jäänyt mittaamatta.

27. Korkein oikeus toteaa, että Sähköyhtiöille aiheutunut vahinko ei liity sähköturvallisuuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä ja määräyksillä turvattuihin etuihin. Liikekeskuksen ennakoitavissa ei ole ollut, että laiminlyönti laatia kyseisten normien mukaiset piirustukset voisi myötävaikuttaa kuvatun kaltaiseen vahinkoon. Sen vuoksi Korkein oikeus katsoo, että Sähköyhtiöillä ei ole oikeutta saada korvausta vahingostaan Liikekeskuksen sopimusrikkomuksen perusteella.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Jarmo Littunen, Mika Huovila, Tuomo Antila ja Juha Mäkelä. Esittelijä Mia Hoffrén.