KKO:2018:82

Rasitetoimituksessa oli perustettu ajoneuvojen pitämis-, venevalkama- ja laiturirasitteet. Toimituksesta ei ollut tiedotettu rasitealueeseen rajoittuvan kiinteistön omistajalle A:lle. Maaoikeus oli A:n tuomiovirhekantelun johdosta kumonnut toimituspäätöksen.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla A:n katsottiin olevan rasitetoimituksen asianosainen. Maaoikeuden päätöstä ei muutettu.

KML 17 § 1 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Rasitetoimituksen nro 2016-536003 päätös 16.11.2016

Rasitetoimituksessa oli perustettu ajoneuvojen pitämis-, venevalkama- ja laiturirasitteet neljäntoista eri kiinteistön hyväksi kiinteistön X alueelle osapuolten väliseen rasitesopimukseen perustuen.

Asian on ratkaissut toimitusinsinööri Mika Heikkilä.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden maaoikeutena 4.9.2017 antama päätös nro 17/8411

A oli vaatinut tuomiovirhekantelussaan rasitetoimituksen poistamista. Toissijaisesti A oli vaatinut menetetyn määräajan palauttamista muutoksen hakemiselle rasitetoimitukseen. A omisti kiinteistön Y, johon rasitealue rajoittui. A:lle ei ollut tiedotettu toimituskokouksesta. Hän oli kantelussaan katsonut olevansa asiassa asianosainen rasitteesta hänen kiinteistölleen aiheutuvien haittavaikutusten vuoksi.

Maaoikeus katsoi, että asianosaisuutta koskeva kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentti antaa harkintavaltaa toimitukseen kutsujalle eikä sitä tule tulkita siten, että asianosaispiiri rajataan niin pieneksi kuin mahdollista. Maaoikeus totesi lisäksi, että rasitteesta aiheutuvat haitat ympäristölle tuli kiinteistönmuodostamislain 156 §:n ja 157 §:n nojalla arvioida ja että vaikutukset voivat ulottua myös naapurikiinteistölle. Maaoikeus katsoi A:n olevan asiassa asianosainen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Jari Kirmo, maaoikeusinsinööri Jukka Lahtinen ja lautamiehet.

Eri mieltä ollut lautamies olisi hyväksynyt toimitusinsinöörin ratkaisun katsoen, ettei kiinteistönmuodostamislain 17 § pidä rajanaapuria asianosaisena eikä rasitteen perustaminen koske A:n oikeutta kysymyksessä olevan säännöksen tarkoittamalla tavalla.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

B:lle myötäpuolineen myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan B myötäpuolineen vaati, että maaoikeuden päätös kumotaan.

A vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Rasitetoimituksessa on perustettu ajoneuvojen pitämis-, venevalkama- ja laiturirasitteet 14 eri kiinteistön hyväksi kiinteistön X alueelle kiinteistöjen omistajien väliseen rasitesopimukseen perustuen. Toimitus on lopetettu 16.11.2016 ja rekisteröity 17.11.2016.

2. Rasitealueeseen rajoittuvan kiinteistön Y omistaja A on 26.1.2017 vireille tulleessa kantelussaan maaoikeudelle vaatinut toimituksen poistamista. Toimituksesta ei ollut tiedotettu A:lle.

3. A on katsonut olevansa asiassa asianosainen, sillä asia koskee välittömästi hänen oikeuttaan. Rasitealue sijoittuu A:n kiinteistön ja sillä olevien asuin- ja talousrakennusten välittömään läheisyyteen. Rasitteesta aiheutuu hänen kiinteistölleen haittaa.

4. Maaoikeus on katsonut, että A on asiassa asianosainen. Maaoikeus on todennut, että rasitetta perustettaessa tulee arvioida rasitteen ympäristölliset vaikutukset, jotka voivat kyseessä olevan kaltaisen laajan ja merkittävän rasitteen kohdalla ulottua myös naapurikiinteistölle. Kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentin ja lakiesityksen sanamuotoa ei maaoikeuden mukaan voida tulkita siten, että tarkoituksena olisi rajata asianosaisten piiri mahdollisimman suppeaksi. A ei maaoikeuden mukaan myöskään ole voinut aiemmin reagoida muiden kiinteistönomistajien väliseen sopimukseen. Maaoikeus on hyväksynyt kantelun, kumonnut rasitetoimituksen ja palauttanut asian toimitukseen.

5. Rasitetoimitusta hakenut B ja hänen myötäpuolensa ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet maaoikeuden päätöksen kumoamista.

6. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, olisiko A pitänyt katsoa asianosaiseksi rasitetoimituksessa.

Sovellettavat säännökset

7. Kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentissa säädetään, että asianosainen toimituksessa on hakija ja muu henkilö, jonka oikeutta toimitus välittömästi koskee.

8. Kiinteistönmuodostamislain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 227/1994 vp s. 19) todetaan, että toimituksen laadusta ja muista toimitukseen liittyvistä seikoista riippuu, kenen oikeuksien on katsottava olevan toimituksessa tehtäviin ratkaisuihin sellaisessa suhteessa, että hänelle on annettava asianosaisen asema ja täten oikeus tehdä vaatimuksia toimituksen suhteen ja osallistua siinä tehtäviin määräämistoimiin. Tämän vuoksi pykälässä ei ole lueteltu asianosaisia, vaan ehdotettiin säädettäväksi, että hakijan ohella asianosainen on jokainen henkilö, jonka oikeutta toimitus välittömästi koskee.

Korkeimman oikeuden kannanotto

9. Korkein oikeus toteaa, että rasitteen perustaminen kiinteistönmuodostamislain nojalla edellyttää lain 156 §:ssä säädettyjen edellytysten arvioinnin ohella lain 157 §:n 1 momentissa säädettyjen niin sanottujen ympäristöllisten edellytysten arviointia. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan rasite on perustettava siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja että rasitteesta tai sen käyttämisestä ei aiheudu ympäristölle tarpeetonta haittaa eikä kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä.

10. Rasitetoimituksessa tulevat siten arvioitaviksi myös sellaiset haitat ja vahingot, joita mahdollisesti aiheutuu muille kuin rasitetulle kiinteistölle. Rasitteen perustamisen vaikutusten ulottuvuus riippuu perustettavan rasitteen tyypistä, käytön laajuudesta ja käyttäjämäärästä, sijainnista, ympäröivän maankäytön luonteesta sekä muista tapauskohtaisista seikoista.

11. Korkein oikeus toteaa, että jo kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentin sanamuoto osoittaa, että asianosaisaseman arviointi voi edellyttää tapauskohtaista harkintaa sen suhteen, kenen oikeutta toimitus välittömästi koskee. Tässä harkinnassa on otettava huomion muun muassa toimituksen laatu ja muut toimitukseen liittyvät seikat, kuten kohdassa 8 selostetuista esitöistä ilmenee.

12. Rasitetoimituksen asianosaispiiri voi ulottua tapauskohtaisesti varsinaisia rasiteosapuolia laajemmalle kiinteistönmuodostamislain 157 §:n 1 momentin edellyttämän ympäristöllisten vaikutusten arvioinnin vuoksi. Mainittu säännös suojaa myös toimituksen käsittämän alueen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen omistajien oikeuksia edellyttämällä rasitteen perustamista siten, ettei siitä aiheudu kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä. Muun muassa perustettavasta rasitteesta aiheutuvien vaikutusten ulottuvuudesta riippuu, voidaanko toimituksen katsoa koskevan välittömästi sanotunlaisten kiinteistöjen omistajien oikeuksia ja voidaanko omistajien siten katsoa olevan asianosaisia toimituksessa. Mikäli rasitteesta naapurikiinteistölle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan merkittäviksi, toimituksen voidaan yleensä katsoa koskevan välittömästi tällaisen kiinteistön omistajan oikeutta.

13. Nyt kysymyksessä oleva rasitealue sijoittuu välittömästi A:n omistaman kiinteistön rajalle ja sillä olevien rakennusten läheisyyteen. Rasiteoikeus on annettu 14 kiinteistölle ja siinä on kysymys ajoneuvojen pitämis-, venevalkama- ja laiturirasitteista. Ottaen lisäksi huomioon asiassa rasitteen käytöstä saatu selvitys, perustettavan rasitteen vaikutusten voidaan katsoa ulottuvan merkittävässä määrin A:n omistaman kiinteistön alueelle.

14. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että rasitetoimitus on koskenut A:n oikeutta kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välittömästi ja että hänet olisi sen vuoksi tullut katsoa asianosaiseksi toimituksessa.

Päätöslauselma

Maaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Pekka Koponen, Ari Kantor, Mika Huovila ja Asko Välimaa. Esittelijä Katri Nuuja.