KKO:2018:75

Oikeudenkäynnin julkisuus - Henkilöllisyyden julkisuus - Oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuus - Tuomioistuimen ratkaisun julkisuus
Muutoksenhaku
Pakolaisen oikeusasema

Diaarinumero: R2017/501
Taltionumero: 2232
Antopäivä: 21.11.2018 ECLI:FI:KKO:2018:75

Rikosasian vastaaja A haki muutosta käräjäoikeuden julkiseen tuomioon ja vaati, että hovioikeus määrää sen salassa pidettäväksi. Hän esitti, että käräjäoikeuden olisi tullut oma-aloitteisesti määrätä tuomionsa salassa pidettäväksi, koska siitä ilmeni hänen hakeneen Suomessa turvapaikkaa sekä hänen hakemuksensa perusteet. Hovioikeus katsoi, että se ei voinut määrätä käräjäoikeuden tuomiota salassa pidettäväksi, kun kysymys ei ollut muutoksenhausta käräjäoikeuden antamaan salassapitoa koskevaan ratkaisuun.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut A:n valituksen johdosta ratkaista kysymys käräjäoikeuden tuomion julkisuudesta.

Kysymys myös A:n henkilöllisyyden, oikeudenkäyntiasiakirjojen ja ratkaisujen julkisuudesta.

YTJulkL 4 §
YTJulkL 6 § 1 mom
YTJulkL 9 § 1 mom 2 kohta ja 3 mom
YTJulkL 10 §
YTJulkL 24 § 1 mom 1 kohta
YTJulkL 28 § 1 mom
YTJulkL 33 § 1 mom
JulkL 24 § 1 mom 24 kohta

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Vantaan käräjäoikeuden tuomio 3.3.2016 nro 16/109721

Käräjäoikeus tuomitsi A:n kahdesta valtionrajarikoksesta, väärän henkilötiedon antamisesta ja väärennyksestä yhteiseen 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Heli Pöntinen, käräjätuomari Matti Aalto ja käräjänotaari Hilla Marjoranta.

Helsingin hovioikeuden tuomio 24.4.2017 nro 17/115829

A valitti hovioikeuteen ja vaati, että syyte hylätään. Hän vaati lisäksi, että käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot sekä oikeudenkäyntiasiakirjat tarpeellisilta osin tai ainakin hänen henkilöllisyytensä määrätään pidettäväksi salassa.

Syyttäjä vaati, että valitus hylätään.

Hovioikeus hylkäsi salassapitovaatimuksen perusteettomana.

Hovioikeus totesi, että käräjäoikeudessa salassapito ei ollut ollut miltään osin esillä eikä käräjäoikeus siten ollut tehnyt asiassa päätöstä. Tämä tarkoitti sitä, että käräjäoikeuden käsittely ja tuomio sekä siellä kertyneet asiakirjat olivat kaikki olleet julkisia. Hovioikeuden pääkäsittely oli oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 15 §:n 4 kohdan nojalla määrätty toimitettavaksi yleisön läsnä olematta.

Hovioikeus katsoi, että tilanteessa, jossa käräjäoikeuden tuomio oli julkinen eikä kysymys ollut muutoksenhausta käräjäoikeuden antamaan salassapitoa koskevaan ratkaisuun, hovioikeus ei voinut edellä mainitun lain 32 §:n 1 momentin mukaan enää määrätä käräjäoikeuden tuomiota salaiseksi.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapidon osalta tuli sovellettavaksi mainitun lain 10 § ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 24 kohta. Asiakirjat sisälsivät ainakin osittain turvapaikkaa hakeneesta A:sta sellaisia tietoja, jotka voivat vaarantaa hänen turvallisuuttaan kotimaassaan. Näiden tietojen julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi A:lle merkittävää haittaa tai vahinkoa. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että asiakirjoissa ei ollut mitään sellaista A:ta mahdollisesti haittaavaa tai vahingoittavaa tietoa, joka ei jo ilmenisi käräjäoikeuden julkisesta tuomiosta. Tällaista tietoa ei myöskään ollut tullut esille hovioikeuden pääkäsittelyssä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 4 §:n mukaan oikeudenkäyntiä koskevat perustiedot kuten rikosasian vastaajan henkilöllisyys olivat julkisia. Hovioikeus katsoi, ettei sanotun lain 24 §:ssä säädettyjä edellytyksiä määrätä hovioikeuden tuomio miltään osin salaiseksi ollut.

Hovioikeus hylkäsi syytteet valtionrajarikoksista ja väärennyksestä ja jätti A:n väärän henkilötiedon antamisesta rangaistukseen tuomitsematta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jarmo Kilpelä, Pia Sandvik ja Malla Sunell.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin siinä oli hylätty vaatimus määrätä käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot salassa pidettäviksi sekä alemmissa oikeuksissa kertyneet oikeudenkäyntiasiakirjat tarpeellisilta osin tai vähintään A:n henkilöllisyys salaiseksi.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A on tuomittu käräjäoikeudessa kahdesta valtionrajarikoksesta, väärän henkilötiedon antamisesta ja väärennyksestä yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A on syytteisiin vastatessaan tuonut esiin olevansa turvapaikanhakija sekä todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut tarkemmin tähän liittyvistä seikoista.

2. A ei ole käräjäoikeudessa esittänyt salassapitopyyntöä eikä käräjäoikeus ole viran puolesta ottanut salassapitoasiaa esille.

3. A on valittanut hovioikeuteen. Hän on valituksessaan vaatinut syytteiden hylkäämistä sekä sitä, että käräjäoikeuden tuomio tai ainakin hänen henkilöllisyytensä määrätään pidettäväksi salassa. A on lisäksi hovioikeuden pääkäsittelyssä vaatinut, että pääkäsittely toimitetaan yleisön läsnä olematta ja että käräjäoikeudessa kertyneet oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään pidettäväksi salassa.

4. Hovioikeus on toimittanut pääkäsittelyn yleisön läsnä olematta. Hovioikeus on tuomiossaan todennut, että tilanteessa, jossa käräjäoikeuden tuomio on julkinen eikä kysymys ole muutoksenhausta käräjäoikeuden antamaan salassapitoa koskevaan ratkaisuun, hovioikeus ei voi enää määrätä käräjäoikeuden tuomiota salaiseksi. Hovioikeus ei ole myöskään pitänyt oikeudenkäyntiasiakirjojen määräämistä salassa pidettäväksi tarpeellisena ottaen huomioon, ettei niissä ole mitään sellaista A:ta mahdollisesti haittaavaa tai vahingoittavaa tietoa, joka ei jo ilmenisi käräjäoikeuden julkisesta tuomiosta. Rikosasian vastaajan henkilöllisyys on julkinen tieto.

5. Hovioikeus on pääasian osalta todennut, että A oli esittänyt pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hyväksyttävän syyn Suomeen saapumiselleen ja täällä oleskelulleen. Tällä perusteella hovioikeus on hylännyt syytteet valtionrajarikoksista ja väärennyksestä. Väärän henkilötiedon antamisesta A on jätetty rangaistukseen tuomitsematta.

6. Korkeimmassa oikeudessa on A:n valituksen johdosta kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta oikeudenkäynnin julkisuutta koskevalta osalta. Arvioitavana on ensinnäkin se, onko hovioikeus menetellyt oikein katsoessaan, ettei käräjäoikeuden tuomiota ole voitu määrätä salassa pidettäväksi hovioikeudelle osoitetussa valituksessa esitetyn vaatimuksen perusteella. Lisäksi arvioitavina ovat muut A:n valitukseen sisältyvät oikeudenkäynnin julkisuuteen liittyvät kysymykset.

Sovellettavat säännökset

7. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 4 §:n mukaan asianosaisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot ovat julkisia lain 6 §:ssä säädetyin poikkeuksin. Oikeudenkäyntiasiakirja puolestaan on sanotun lain 7 §:n 1 momentin mukaan julkinen, jollei se ole lain 9 §:n mukaan salassa pidettävä tai jollei tuomioistuin lain 10 §:n nojalla määrää sitä salassa pidettäväksi. Myös tuomioistuimen ratkaisu on lain 22 §:n 1 momentin mukaan julkinen, jollei tuomioistuin lain 24 §:n nojalla määrää sitä pidettäväksi salassa.

8. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 28 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva ratkaisu tehdään pyydettäessä tai jos tuomioistuin pitää ratkaisun tekemistä tarpeellisena taikka jos sivullinen pyytää oikeudenkäyntiasiakirjan sisällöstä tietoa. Muun kuin ratkaisun sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuutta koskeva ratkaisu voidaan tehdä oikeudenkäynnin vireilläolon päätyttyäkin.

9. Edelleen lain 32 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi oikeudenkäynnin vireillä ollessa tai sen jälkeen asianosaisen vaatimuksesta tai erityisestä syystä muutoinkin päättää oikeudenkäynnin tai muun kuin ratkaisun sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta uudelleen, jos olosuhteet jo tehdyn ratkaisun jälkeen ovat muuttuneet tai siihen on muuten painavia syitä.

10. Tuomioistuimen oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain nojalla tekemään ratkaisuun saa lain 33 §:n 1 momentin mukaan hakea erikseen muutosta valittamalla samassa järjestyksessä kuin asianomaisen tuomioistuimen pääasiassa tekemään ratkaisuun.

Hovioikeuden menettelyn arviointi

11. Käräjäoikeudessa A:ta koskevan rikosasian käsittelyssä tai tuomiossa ei ole käsitelty salassapitoa koskevia kysymyksiä eikä oikeudenkäyntiä koskevia perustietoja, käräjäoikeuden tuomiota tai oikeudenkäyntiasiakirjoja ole määrätty salassa pidettäväksi.

12. A on valituksessaan hovioikeudelle vaatinut käräjäoikeuden tuomion tai ainakin hänen henkilöllisyytensä määräämistä salassa pidettäväksi sillä perusteella, että hänen turvallisuutensa vaarantuu, mikäli hänen kotimaansa viranomaisille paljastuu hänen hakeneen turvapaikkaa ja hakemuksen perusteet. Hän on katsonut, että käräjäoikeuden olisi tullut viran puolesta antaa salassapitomääräys.

13. Korkein oikeus katsoo, että A:n hovioikeudessa esittämän vaatimuksen perusteella hovioikeudessa ei ole ollut kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 32 §:n mukaisesta oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan asian uudelleen käsittelystä, kun käräjäoikeus ei ollut pitänyt oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan ratkaisun tekemistä saman lain 28 §:n perusteella tarpeellisena eikä ollut tehnyt siitä ratkaisua. Lain esitöissäkin (HE 13/2006 vp s. 76) on todettu, ettei tällaisessa tilanteessa ole kysymys asian uudelleen käsittelystä.

14. Hovioikeus on lisäksi todennut, ettei kyse ole ollut muutoksenhausta käräjäoikeuden antamaan salassapitoa koskevaan ratkaisuun, joten se ei ole voinut määrätä käräjäoikeuden tuomiota salassa pidettäväksi. Tältä osin Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain esitöissä ei ole muutoksenhakua koskevan lain 33 §:n osalta käsitelty nyt kysymyksessä olevan kaltaista tilannetta, jossa käräjäoikeus ei ole antanut salassapitoratkaisua, mutta asianosainen on hakenut määräajassa muutosta käräjäoikeuden pääasiaratkaisuun katsoen, että käräjäoikeuden olisi tullut siinä lausua myös ratkaisun salassapidosta. Säännöksessä on kuitenkin mahdollistettu laaja muutoksenhakuoikeus oikeudenkäynnin julkisuutta koskevissa kysymyksissä. Lain 28 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva ratkaisu tehdään muun ohella pyydettäessä tai jos tuomioistuin pitää ratkaisun tekemistä tarpeellisena.

15. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo olevan perusteltua tulkita lain 33 §:n 1 momenttia siten, että muutoksenhaun kohteena voi olla paitsi oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva nimenomainen ratkaisu myös sellainen muu ratkaisu, jossa tuomioistuin ei ole lausunut kyseisen ratkaisun julkisuudesta mitään pidettyään julkisuusratkaisun tekemistä tarpeettomana. Kun A oli määräajassa hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomioon käräjäoikeuden tuomion julkisuutta koskevalta osalta, hovioikeuden olisi näin ollen tullut ottaa kantaa myös siihen, oliko käräjäoikeuden tuomio joltakin osin määrättävä salassa pidettäväksi.

16. Asian luonteen huomioon ottaen Korkein oikeus ottaa A:n valitukseen sisältyvät salassapitovaatimukset viivytyksen välttämiseksi itse käsiteltäväkseen.

Voidaanko rikosasian vastaajan henkilöllisyys määrätä pidettäväksi salassa?

17. Kuten edeltä kohdasta 7 ilmenee, lähtökohtana on, että yleisissä tuomioistuimissa oikeudenkäynnin asianosaisen henkilöllisyys on julkinen tieto. Poikkeuksista tähän pääsääntöön säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 6 §:n 1 momentissa ja 24 §:n 2 momentissa. Näiden säännösten nojalla tuomioistuin voi määrätä salassa pidettäväksi asianomistajan henkilöllisyyden rikosasiassa, joka koskee erityisen arkaluonteista hänen yksityiselämäänsä liittyvää seikkaa, tai turvapaikanhakijan henkilöllisyyden säilöön ottamista koskevassa asiassa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna turvapaikanhakijan tai tämän läheisen turvallisuutta.

18. Mainitun lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että valmistelutyön aikana oli harkittu henkilöllisyyden suojaamisen ulottamista myös muihin kuin lain 6 §:ssä mainittuihin asiaryhmiin. Yleisissäkin tuomioistuimissa käsitellään monia sellaisia asioita, joissa saattaa olla kysymys henkilön yksityiselämään liittyvistä arkaluonteisista asioista. Henkilöllisyyden suojan laajentaminen koskemaan uusia asiaryhmiä olisi hallituksen esityksen mukaan johtanut kuitenkin siihen, että joukko oikeudenkäynneistä jäisi käytännössä salaisiksi. Oikeudenkäynnin julkisen kontrollin ja asianosaisen oikeusturvan toteutumisen kannalta tällaisen tilanteen syntymistä ei voitu pitää hyväksyttävänä. Lakiehdotuksessa lähdettiinkin siitä, että ehdotettua laajempaan oikeudenkäynnin perustietojen suojaamiseen ei ollut syytä mennä. Lisäksi hallituksen esityksessä on todettu, että oikeudenkäynnin asianosaisten yksityisyyden suojan voidaan katsoa tulevan riittävästi varmistetuksi ehdotetun lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa, 10 §:ssä ja 24 §:n 1 momentissa olevien säännösten nojalla (HE 13/2006 vp s. 17).

19. Korkein oikeus toteaa, että lain sanamuoto, jonka mukaan rikosasian vastaajan henkilöllisyys on aina julkinen tieto, on varsin yksiselitteinen. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain säännökset, joiden nojalla turvapaikanhakijan henkilöllisyys voidaan määrätä salassa pidettäväksi, koskevat vain säilöön ottamista koskevaa asiaa. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa rakentuu tältäkin osin julkisuusperiaatteelle, johon nähden salassa pidettäviä tunnistetietoja koskeva 5 § oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa on poikkeus.

20. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia sovelletaan rikosasiassa oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaan vain siltä osin kuin viimeksi mainitussa laissa ei toisin säädetä. Oikeudenkäynnin asianosaisen henkilöllisyyden julkisuudesta on säädetty viimeksi mainitussa laissa. Sen vuoksi ei ole perustetta määrätä A:n henkilöllisyyttä pidettäväksi salassa A:n vaatimalla tavalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 24 kohdan nojalla.

21. Korkein oikeus katsoo, että nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa A:n tarve salata henkilöllisyytensä hänen turvapaikkahakemukseensa liittyen tulee riittävästi turvatuksi jäljempänä selostetulla tavalla oikeudenkäyntiasiakirjojen ja tuomioiden osittaisella salassapidolla. Tässä asiassa ei sen vuoksi ole tarvetta ottaa harkittavaksi, voitaisiinko turvapaikanhakijan henkilöllisyys jossakin erityistilanteessa määrätä pidettäväksi salassa myös hänen ollessaan vastaajana rikosasiassa, vaikka lain säännökset eivät sanamuotonsa perusteella mahdollistakaan tällaisen salassapitomääräyksen antamista.

22. A:n henkilöllisyyttä ei näin ollen ole perusteita määrätä pidettäväksi salassa.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapito

23. Oikeudenkäyntiasiakirja on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla pidettävä salassa siltä osin kuin se sisältää arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista. Pykälän 3 momentin mukaan tällaiset tiedot eivät kuitenkaan rikosasiassa ole salassa pidettäviä siltä osin kuin ne liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin, jollei tuomioistuin lain 10 §:n nojalla määrää niitä salassa pidettäviksi.

24. Mainitussa 10 §:ssä säädetään salassapitomääräyksestä. Sen mukaan tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa, jos siihen sisältyy muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

25. A on hovioikeuden pääkäsittelyssä pyytänyt, että käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa kertyneet oikeudenkäyntiasiakirjat määrätään pidettäväksi salassa. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 28 §:n 1 momentin mukaan muun kuin ratkaisun sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuutta koskeva ratkaisu voidaan tehdä oikeudenkäynnin vireilläolon päätyttyäkin. Vaatimusta ei siten ole esitetty liian myöhään.

26. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 § sisältää luettelon lain nojalla salassa pidettävistä asiakirjoista. Lainkohtaa koskevissa hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että harkittaessa sitä, olisiko oikeudenkäyntiasiakirja pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan salassa pidettävä, huomiota olisi kiinnitettävä siihen, millaisia kielteisiä vaikutuksia oikeudenkäyntiasiakirjan sisältämien tietojen julkistamisella olisi esimerkiksi henkilön yksityis- ja perhe-elämälle tai hänen sosiaalisiin oloihinsa ja työelämäänsä (HE 13/2006 vp s. 40). Rikosasiassa arkaluonteisetkin henkilön yksityiselämää koskevat tiedot olisivat kuitenkin julkisia esimerkiksi silloin, jos ne sisältyisivät syytteen teonkuvaukseen tai olisivat tarpeen teon rikosoikeudellisen törkeysasteen määrittelyssä. Julkisia tiedot olisivat myös silloin, jos niillä olisi merkitystä teosta määrättävän seuraamuksen harkinnassa. Tietojen julkisuus ei olisi kuitenkaan ehdotonta, vaan tuomioistuin voisi määrätä ne lain 10 §:n nojalla siinä säädettyjen edellytysten täyttyessä salassa pidettäviksi (s. 43).

27. Käräjäoikeuden käsiteltävänä on ollut rikosasia, jossa on tullut ilmi, että vastaaja A on turvapaikanhakija, sekä turvapaikkahakemuksen perusteisiin liittyviä tietoja. Näitä arkaluonteisia A:n yksityiselämää koskevia tietoja sisältäviä oikeudenkäyntiasiakirjoja on siten lähtökohtaisesti käsiteltävä edellä mainitun lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla salassa pidettävinä.

28. A on syytteeseen vastatessaan vedonnut siihen, että hän on turvapaikanhakija. Tämä seikka on hovioikeudessa johtanut syytteiden hylkäämiseen väärennyksestä ja valtionrajarikoksista. Rikoslain 17 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan valtionrajarikoksesta ei tuomita ulkomaalaista, joka pakolaisuuden perusteella hakee turvapaikkaa Suomessa. Tieto A:n vireillä olleesta turvapaikkahakemuksesta on siten olennaisesti liittynyt syytteessä kuvattujen tekojen rikosoikeudelliseen arviointiin. Sen sijaan yksityiskohtaisemmat A:n turvapaikkahakemuksen sisältöä ja perusteita koskevat tiedot eivät ole liittyneet oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin. Nämä viimeksi mainitut tiedot ovat sellaisia arkaluonteisia A:n yksityiselämää koskevia tietoja, joita oikeudenkäyntiasiakirjoihin sisältyvinä on käsiteltävä lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla salassa pidettävinä. Vastaavasti tieto A:n lähtömaasta ja oikeudenkäynnin tulkkauksessa käytetystä kielestä ovat sellaisia itse turvapaikka-asiaan olennaisesti liittyviä arkaluonteisia tietoja, jotka ovat viimeksi mainitun lainkohdan nojalla salassa pidettäviä.

29. Toisaalta, kuten edellä on todettu, oikeudenkäyntiasiakirjoihin sisältyvä tieto A:n asemasta turvapaikanhakijana liittyy olennaisesti syytteessä kuvattujen tekojen rikosoikeudelliseen arviointiin. Asiakirjojen määrääminen salassa pidettäviksi siltä osin kuin niistä ilmenee tämä tieto edellyttää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 3 momentin mukaan lain 10 §:n nojalla annettavaa salassapitomääräystä.

30. Tällaisen salassapitomääräyksen edellytyksenä on ensinnäkin, että kyse on muussa laissa salassa pidettäviksi säädetyistä tiedoista. Tässä tapauksessa tämän edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän, koska viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 24 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat viranomaisen asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta.

31. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n mukaan salassapitomääräyksen edellytyksenä on lisäksi, että oikeudenkäyntiasiakirjaan sisältyvien tietojen julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Korkein oikeus katsoo, ettei pelkkä tieto siitä, että A on turvapaikanhakija, julkiseksi tullessaan todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa tai vahinkoa hänelle. Aihetta määrätä oikeudenkäyntiasiakirjoja salassa pidettäväksi tämän tiedon osalta ei siten ole.

Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomion salassapito

32. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä ratkaisun pidettäväksi tarpeellisin osin salassa, jos ratkaisu sisältää: 1) lain 9 §:ssä salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja; 2) tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu lain 10 §:ssä tarkoitettu salassapitomääräys; taikka 3) tietoja, joiden salassa pitämiseksi asian suullinen käsittely on toimitettu yleisön läsnä olematta. Pykälän 2 momentin mukaan ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat tällöinkin julkisia.

33. Ottaen huomioon edellä kohdassa 28 oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapidosta lausuttu on perusteltua määrätä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin perusteella myös käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot pidettäväksi salassa siltä osin kuin niistä ilmenee yksityiskohtaisia, turvapaikkahakemuksen sisältöä ja perusteita koskevia tietoja. Nämä tiedot ovat mainitun lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla salassa pidettäviä.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan salassapitoratkaisun osalta seuraavasti.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla seuraavat käräjäoikeuden ja hovioikeuden oikeudenkäyntiasiakirjat ovat salassa pidettäviä:

- esitutkintapöytäkirja

- tulkkia ja tulkkauksessa käytettyä kieltä koskevat tiedot kaikissa asiakirjoissa

- A:n avustajan sähköpostiviesti 6.10.2016 hovioikeudelle liitteineen

- hovioikeudelle osoitetun valituskirjelmän sivu 3 ja sivulle 4 jatkuva ensimmäinen kappale

- syyttäjän hovioikeudelle antaman vastauksen sivulla 2 oleva viimeinen kappale ja sivulla 3 olevasta ensimmäisestä kappaleesta ensimmäisen valtion nimi

- hovioikeuden pöytäkirjasta 10.10.2016 sivulla 2 kirjallisia todisteita koskevan kappaleen toinen virke.

Korkein oikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla pidettäväksi salassa käräjäoikeuden tuomion sivulla 3 tuomion perustelujen kohdan 1 ensimmäisestä kappaleesta ensimmäisen valtion nimen, sivuille 3 – 4 kirjatun näytön ja sivulla 5 olevan toisen kappaleen.

Korkein oikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla pidettäväksi salassa hovioikeuden tuomion sivulla 1 alaotsikon "Valitus" alla olevan toisen kappaleen, sivulla 2 alaotsikon "Todistelu" alla olevan tekstin toisen virkkeen sekä sivun 3 ensimmäisen, toisen ja viidennen kappaleen.

Salassapitomääräys on voimassa 60 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa ja päättyy 22.2.2076.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Jukka Sippo, Jarmo Littunen, Tuomo Antila ja Asko Välimaa. Esittelijä Tiina-Liisa Autio.


 
Julkaistu 21.11.2018