KKO:2026:36

Maanmittauslaitoksen keskushallinto esitti lohkomistoimituksen purkamista sillä perusteella, että lohkominen oli suoritettu vastoin toimituksen perusteena ollutta määräalan kauppakirjaa ja sen liitekarttaa, minkä seurauksena osa määräalasta oli virheellisesti jäänyt kuulumaan kantakiinteistöön.

Korkein oikeus jätti esityksen tutkimatta, koska kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muukaan yleinen etu ei vaatinut toimituksen purkamista. (Ään.) Ks. KKO:2021:67 KKO:2023:81 KKO:2024:17

KML 31 § 1 mom
KML 278 § 2 mom

Lohkomistoimitus 27.11.2008 nro 2008-292763

Lohkomistoimitus pidettiin kauppakirjalla 28.5.2008 luovutetun määräalan muodostamiseksi eri kiinteistöksi. Uudet rajat käytiin lohkomistoimituksen perusteena olevan kauppakirjan mukaisesti, ja määräala paalutettiin maastoon putkipyykein.

Toimituksessa muodostettiin lohkokiinteistö, jonka pinta-alaksi mitattiin 0,3105 hehtaaria. Pöytäkirjan mukaan koko määräala muodostettiin kiinteistöksi.

Lohkomistoimitus on merkitty kiinteistörekisteriin 10.1.2009.

Purkuesitys Korkeimmassa oikeudessa

Maanmittauslaitoksen keskushallinto esitti kiinteistönmuodostamislain 278 §:n 2 momentin nojalla, että Korkein oikeus purkaa lohkomistoimituksen siltä osin kuin siinä on virheellisesti jätetty lohkomatta saantokirjassa määräalaan kuuluvaksi merkitty, tonttiin nro 1 rajautuva puistoalue.

Arkistotutkimuksissa oli käynyt ilmi, että lohkomisen perusteena olevan kauppakirjan kohteena oli ollut rakennuskaavan korttelin 140 tonttia nro 1 vastaavan noin 2 900 neliömetrin suuruisen määräalan lisäksi puistoalue tontin pohjoispäässä. Tämä ilmeni myös kauppakirjan liitekartalta. Puistoalue oli kuitenkin jäänyt lohkomatta ja siten jäänyt virheellisesti kuulumaan osaksi kantakiinteistöä.

Lohkomistoimituksessa oli menetelty vastoin kiinteistönmuodostamislain 31 §:n 1 momenttia, jossa ilmaistun pääsäännön mukaan lohkottavan määräalan rajojen käymisen tulee perustua saantokirjaan ja muuhun saatavissa olevaan selvitykseen. Näin ei tässä asiassa ollut kaikilta osin tapahtunut.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto katsoi, että sillä oli toimivalta purkuesityksen tekemiseen, koska kysymyksessä oleva epäselvyys ja ristiriita toimitusratkaisun ja palstan tosiasiallisen omistuksen sekä nautinnan välillä oli omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä kiinteistöjärjestelmään sekä heikentämään järjestelmän luotettavuutta.

Purkuesitystä koskevassa asiassa pidetyssä kuulemiskokouksessa lohkokiinteistön omistaja pyysi virheen korjaamista ja kunnan edustaja hyväksyi virheen korjaamisen. Kantakiinteistön omistajat eivät olleet läsnä kuulemisessa.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto varasi tilaisuuden esittää käsityksensä purkuesityksestä niille asianosaisille, joita asia koskee. Kantakiinteistön määräosan omistaja ilmoitti suostuvansa toimitusratkaisun purkamiseen. Kantakiinteistön toinen omistaja ei antanut lausuntoa. Lohkokiinteistön omistaja puolsi purkuesitystä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Korkeimman oikeuden arvioitavana on ensin kysymys siitä, onko Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla kiinteistönmuodostamislain 278 §:n 2 momentin mukainen oikeus purkuesityksen tekemiseen.

Sovellettava säännös ja sitä koskevat tuoreet ennakkopäätökset

2. Kiinteistönmuodostamislain 278 §:n 1 momentin mukaan lainvoiman saaneessa toimituksessa tehdyn päätöksen muuttamiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta riita-asiassa. Pykälän 2 momentin mukaan Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla on oikeus tehdä Korkeimmalle oikeudelle esitys kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen tai lainvoimaisen päätöksen purkamisesta sellaisen virheen johdosta, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatii. Esitys voidaan tehdä sen estämättä, mitä laissa säädetään tuomion tai päätöksen purkamisen määräajasta.

3. Kuten ratkaisuista KKO 2021:67 (kohta 5), KKO 2023:81 (kohta 2) ja KKO 2024:17 (kohta 3) ilmenee, säännös on yleisluonteinen ja antaa varsin laajan harkintavallan purkuesitystä ratkaistaessa. Yksinomaan lainvoimaiseen toimituspäätökseen sisältyvä merkittäväkään lainsoveltamisvirhe ei oikeuta Maanmittauslaitoksen keskushallintoa tekemään purkuesitystä, ellei virhe vaikuta kiinteistöjärjestelmän selvyyttä tai luotettavuutta heikentävästi tai ole muutoin sen laatuinen, että yleinen etu vaatii virheen korjaamista.

4. Korkein oikeus on arvioinut Maanmittauslaitoksen keskushallinnon esitysoikeuden edellytyksiä muun ohella edellä mainituissa ratkaisuissaan. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on useiden erilaisten ja erilaisissa kiinteistötoimituksissa tehtyjen virheiden katsottu perustaneen Maanmittauslaitoksen keskushallinnolle oikeuden purkuesityksen tekemiseen. Tyypillisimmillään esitysoikeuden voidaan katsoa olleen niissä tapauksissa, joissa eri toimituspäätökset ovat olleet keskenään ristiriitaisia siten, että sama alue on eri toimituksissa luettu kuuluvaksi eri kiinteistöihin, jolloin myös kiinteistöjärjestelmän tiedot ovat muodostuneet keskenään ristiriitaisiksi. Kiinteistöjärjestelmän selvyyden ja luotettavuuden sekä yleisen edun on katsottu edellyttävän myös sellaisen virheen korjaamista, jolla oli aiheutettu se, että yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön ei voinut saada lainhuutoa. (KKO 2021:67, kohta 6.)

5. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon puhevaltaa arvioitaessa on ratkaisukäytännössä voitu ottaa huomioon myös virheen merkityksen vähäisyys, virheellisen toimituspäätöksen kohteena olleen alueen nautinta ja toimituksesta kulunut aika (KKO 2021:67, kohta 7 ja siinä viitatut ratkaisut).

6. Maanmittauslaitoksen keskushallinnolta on tyypillisesti katsottu puuttuneen puhevalta silloin, kun virhe on saannossa tai muutoin luonteeltaan yksityisten välinen. Tällaiseksi virheeksi on katsottu esimerkiksi lohkomistoimituksessa tapahtunut virhe, jonka seurauksena lohko- ja kantatila eivät olleet vastanneet saantokirjan ehtoja (KKO 2021:67, kohta 8 ja siinä viitatut ratkaisut).

Esitystoimivallan arviointi tässä asiassa

7. Lohkomistoimituksen perusteena olevasta kauppakirjasta ja sen liitekartasta ilmenee, että kiinteistönkaupan kohteena oli ollut tonttia nro 1 vastaava noin 2 900 neliömetrin suuruinen määräala ja sen lisäksi puistokaistale tontin pohjoispäässä. Lohkomistoimitusta koskevasta toimitusasiakirjasta ilmenee, että määräalasta oli muodostettu 3 105 neliömetrin suuruinen lohkokiinteistö, jonka rajat oli toimituksessa todettu riidattomiksi. Kauppakirjassa mainittu puistoalue oli jäänyt lohkomatta ja siten kuulumaan osaksi kantakiinteistöä.

8. Korkein oikeus toteaa, että määräalasta muodostettavan kiinteistön ulottuvuus ja rajat määrätään lohkomistoimituksessa. Nyt käsiteltävässä purkuesityksessä esitetyt epäselvyydet liittyvät lohkomistoimituksessa suoritettuun määräalan kauppakirjan ja sen liitekartan tulkintaan sekä toimituksessa tehtyihin päätelmiin määräalan ulottuvuudesta. Purkuesityksessä todettu virhe ei ole johtanut tilanteeseen, jossa esimerkiksi eri toimituspäätökset olisivat keskenään ristiriitaisia siten, että sama alue olisi luettu kuuluvaksi eri kiinteistöihin, tai jossa kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka yleinen etu muutoinkaan vaatisi virheen korjaamista. Tähän arvioon ei vaikuta se, että lohkokiinteistön omistaja on käyttänyt puistoaluetta työmaakontin säilytykseen, kun huomioon otetaan tämän nautinnan kesto ja laatu. Virhe on luonteeltaan yksityisten välinen siten, ettei ole perusteltua katsoa Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla olevan oikeutta purkuesityksen tekemiseen.

9. Korkein oikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, ettei Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla ole oikeutta esittää lohkomistoimituksen purkamista.

Päätöslauselma

Maanmittauslaitoksen keskushallinnon purkuesitys jätetään tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Huovila, Lena Engstrand (eri mieltä), Alice Guimaraes-Purokoski, Tuija Turpeinen ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Heikki Heino (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeussihteeri Heino: Esittelijän mietintö oli kohtien 1–6 osalta Korkeimman oikeuden päätöksen mukainen. Tämän jälkeen Korkein oikeus lausunee seuraavaa.

Korkein oikeus on arvioinut Maanmittauslaitoksen keskushallinnon esitysoikeuden edellytyksiä muun ohella ennakkopäätöksissään KKO 2021:67, KKO 2023:81 ja KKO 2024:17. Mainituissa ratkaisuissa Korkein oikeus on todennut, että kiinteistönmuodostamislain säännös koskien Maanmittauslaitoksen keskushallinnon esitysoikeutta antaa varsin laajan harkintavallan purkuesitystä ratkaistaessa ja lausunut tätä koskevassa arvioinnissa huomioon otettavista kriteereistä sekä siitä, minkälaisissa tapauksissa esitysoikeuden voidaan tyypillisimmillään katsoa olevan ja minkälaisissa tapauksissa keskushallinnolta voidaan tyypillisesti katsoa puuttuvan puhevalta. Mikään edellä mainituista ennakkopäätöksistä ei ole koskenut samanlaista lohkomistoimituksessa tapahtunutta virhetilannetta kuin nyt käsiteltävänä oleva tapaus.

Korkein oikeus on lukuisissa julkaisemattomissa ratkaisuissaan arvioinut Maanmittauslaitoksen keskushallinnon oikeutta esittää purkua nyt käsiteltävän kaltaisissa lohkomistoimituksissa tapahtuneissa virhetilanteissa, joissa oli esitysten mukaan sovellettu aikaisempaa jakolain 186 §:ää tai nykyistä kiinteistönmuodostamislain 31 §:n 1 momenttia virheellisesti. Osassa ratkaisuista on päädytty ottamaan Maanmittauslaitoksen keskushallinnon purkuesitys tutkittavaksi, koska virheellistä toimitusta on pidetty sellaisena virheenä, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän luotettavuus ja joskus myös sen selvyys vaativat ja purkuesitys on hyväksytty (ks. esim. KKO 28.6.2004 nro 1514, KKO 3.11.2009 nro 2193, KKO 22.4.2020 nro 546, KKO 10.12.2020 nro 1940, KKO 18.7.2023 nro 1098, KKO 25.8.2023 nro 1169 ja KKO 5.3.2024 nro 373). Joissakin tapauksissa on katsottu, että Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla ei ole ollut puhevaltaa, mutta toimituspäätös on purettu yksityisen asianosaisen hakemuksesta (ks. esim. KKO 13.6.2006 nro 1404 ja KKO 20.10.2011 nro 2294). Ratkaisussa KKO 7.11.2006 nro 2654 Maanmittauslaitoksen keskushallinnon purkuesitys on jätetty tutkimatta puuttuvan puhevallan vuoksi.

Edellä mainituista ratkaisuista ilmenevä huomioon ottaen Korkein oikeus todennee, että Maanmittauslaitoksen keskushallinnon puhevaltaa on arvioitava tapauskohtaisesti (ks. myös HE 9/2005 vp s. 29).

Nyt käsiteltävässä asiassa Korkein oikeus todennee, että noin 584 neliömetrin suuruinen niin sanotun puistokaistaleen alue on jäänyt lohkomisessa kokonaan käsittelemättä vastoin kiinteistönmuodostamislain sääntelyä, kauppakirjan sanamuotoa ja sen liitekarttaa sekä kiinteistön kaupan osapuolten ilmeistä tarkoitusta. Virheellinen toimituspäätös on rekisteröity kiinteistörekisteriin vuonna 2009. Virheellisen toimituspäätöksen kohteena olleen alueen nautinta ei ole vastannut kiinteistörekisterimerkintää. Korkein oikeus katsonee, että virhe ei ole luonteeltaan pelkästään yksityisten välinen, virhettä ei ole pidettävä vähäisenä ja että sitä on pidettävä sellaisena virheenä, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän luotettavuus vaatii. Tämä huomioon ottaen ja kun kukaan niistä asianosaisista, joita asia koskee, ei ole vastustanut purkuesitystä, Maanmittauslaitoksen keskushallinnon purkuesitys otettaneen tutkittavaksi.

Korkein oikeus katsonee, että esityksen kohteena olevan toimituksen päätöstä voidaan pitää oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna ilmeisesti vääränä lain soveltamisena. Lohkominen ei ole kaikilta osin perustunut luovutuskirjaan, ja lohkokiinteistön ulottuvuus on ratkaistu virheellisesti. Virhe korjattaneen Maanmittaus-laitoksen keskushallinnon esityksen mukaisesti purkamalla toimitusratkaisu osittain.

Korkein oikeus purkanee kiinteistörekisteriin 10.1.2009 merkityn lohkomistoimituksen nro 2008–292763 siltä osin kuin siinä on virheellisesti jätetty käsittelemättä tonttiin nro 1 pohjoisessa rajautuva puistokaistale osana lohkomisen kohteena ollutta määräalaa.

Oikeusneuvos Engstrand: Hyväksyn esittelijän mietinnön.