KKO:2026:35

Tekoaikaan 18-vuotias A oli saanut käydyn viestienvaihdon jälkeen itselleen tuntemattomalta taholta toimeksiannon noutaa eräältä hotellilta matkalaukku ja luovuttaa se eteenpäin, mistä A:lle oli luvattu palkkio. Poliisi oli takavarikoinut hotellilta kaksi huumausaineita sisältänyttä matkalaukkua ennen kuin A oli saapunut hotellille ja ottanut A:n kiinni tämän mentyä hotelliin. A kiisti tienneensä matkalaukun sisältäneen huumausaineita tai huumausaineiden suurta määrää.

Kysymys tahallisuuden arvioinnista.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 18.1.2024 nro 24/102517

Käräjäoikeus katsoi asiassa olevan riidatonta, että A oli saamiensa ohjeiden mukaisesti mennyt eräälle hotellille tarkoituksenaan noutaa sieltä yksi matkalaukku ja luovuttaa se eteenpäin 400 euron palkkiota vastaan. Poliisi oli ottanut A:n kiinni tämän mentyä hotelliin. A ei ollut saanut matkalaukkua haltuunsa.

Käräjäoikeus totesi, että poliisi oli takavarikoinut hotellista kaksi matkalaukkua, jotka olivat sisältäneet 24,35 kilogrammaa amfetamiinia ja 9,95 kilogrammaa kidemäistä MDMA:ta. A oli kiistänyt olleensa tietoinen matkalaukun sisällöstä.

Tahallisuutta koskevan arvioinnin osalta käräjäoikeus totesi, että A oli käsillä olevissa olosuhteissa tiennyt tai ainakin pitänyt varsin todennäköisenä, että tarkoitus oli noutaa huumausaineita ja siirtää niitä eteenpäin. Huumausaineiden levitystarkoitus oli näissä olosuhteissa ilmeinen. Asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin sen vuoksi, että A oli 18-vuotias lukiolainen.

A ei ollut kuitenkaan saanut tietoa huumausaineiden laadusta ja määristä. A:n toimeksianto oli tullut selvitetyksi vain yhden matkalaukun osalta. Asiassa selvitettyjen seikkojen perusteella A oli tiennyt tai ainakin pitänyt varsin todennäköisenä, että matkalaukussa oli varsin suuri määrä huumausainetta. Näyttämättä oli sitä vastoin jäänyt, että A:n tahallisuus olisi kattanut huumausaineen laadun.

Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen, koska tämä oli laittomasti levitystarkoituksessa yrittänyt hankkia suuren määrän huumausainetta ja tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Käräjäoikeus tuomitsi A:n tämän kuriirin roolin ja rikoksen selvittämiseen liittyvän lieventämisperusteen huomioon ottaen 2 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Aaron Fagerholm ja Elina Ahtela sekä käräjänotaari Laura Kovalainen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 12.11.2024 nro 24/138883

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus, joka hyväksyi käräjäoikeuden perustelut muun muassa tahallisuuden osalta, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pirjo Aaltonen, Outi Mikkola ja Mari Köngäs.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä, oliko A:n menettely ollut hovioikeuden selvitetyksi katsomien seikkojen perusteella tahallista.

A vaati valituksessaan, että syyte törkeästä huumausainerikoksesta hylätään tai että hänen katsotaan syyllistyneen törkeän huumausainerikoksen asemesta huumausainerikokseen.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Asiassa on katsottu selvitetyksi, että A on tuntemattomaksi jääneeltä toimeksiantajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti mennyt eräälle hotellille tarkoituksenaan noutaa sieltä matkalaukku ja luovuttaa se eteenpäin palkkiota vastaan. Hotellilta on takavarikoitu kaksi matkalaukkua, joista toisessa on ollut 24,35 kilogrammaa amfetamiinia ja toisessa 9,95 kilogrammaa kidemäistä MDMA:ta. Kumpikin laukuista on siten sisältänyt suuren määrän huumausainetta. A ei ole saanut matkalaukkua ja huumausainetta haltuunsa, koska poliisi on ottanut hänet kiinni hänen mennessään sisään hotelliin.

2. Hovioikeus on käräjäoikeuden tavoin katsonut A:n ainakin täytyneen pitää varsin todennäköisenä, että matkalaukussa on ollut suuri määrä huumausainetta, ja käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen pysyttäen lukenut A:n syyksi törkeän huumausainerikoksen.

3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys A:n teon tahallisuudesta ja erityisesti siitä, kattaako hänen tahallisuutensa sen, että matkalaukussa on ollut huumausainetta ja että huumausainetta on ollut suuri määrä.

Rangaistussäännös

4. Rikoslain 50 luvun 1 §:n 5 kohdan mukaan huumausainerikokseen syyllistyy muun muassa se, joka yrittää hankkia huumausainetta. Luvun 2 §:n 1 kohdan mukaisesta huumausainerikoksen ankaroittamisperusteesta on kysymys muun muassa, jos rikoksen kohteena on suuri määrä huumausainetta.

Tahallisuuden arvioinnin lähtökohdat

5. Huumausainerikoksesta tai sen törkeästä tekomuodosta tuomitseminen edellyttää, että vastaajan menettely on ollut tahallista. Rikoslain 3 luvun 6 §:n tahallisuutta koskeva määritelmä koskee vain tahallisuutta suhteessa rikostunnusmerkistöön kuuluvan seurauksen aiheutumiseen eli niin sanottua seuraustahallisuutta. Kysymys siitä, kuinka tahallisuus muiden tunnusmerkistöön kuuluvien seikkojen suhteen eli niin sanottu olosuhdetahallisuus tulee määritellä, on lakia säädettäessä jätetty tietoisesti oikeuskäytännössä rikostunnusmerkistöittäin arvioitavaksi (LaVM 28/2002 vp s. 10). Tahallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon tunnusmerkistöerehdystä koskeva rikoslain 4 luvun 1 §, jonka mukaan teko ei ole tahallinen, jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta.

6. Korkein oikeus on kaikissa rikoslain 3 luvun 6 §:n tahallisuutta koskevan säännöksen voimaantulon 1.1.2004 jälkeen antamissaan olosuhdetahallisuutta koskevissa ennakkopäätöksissä arvioinut olosuhdetahallisuutta todennäköisyystahallisuuden perusteella (ks. esim. KKO 2025:46, kohta 8 viittauksineen). Tällä tavoin olosuhdetahallisuutta on arvioitu myös huumausainerikoksissa (esim. KKO 2006:64, KKO 2014:34 ja KKO 2017:93). Tuomitseminen tahallisesta rikoksesta edellyttää, että tekijä on joko tietoinen kaikista rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvista seikoista tai että hänen voidaan katsoa ainakin pitäneen niiden olemassaoloa varsin todennäköisenä. (KKO 2019:107, kohta 12.)

7. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 2006:64, KKO 2017:93 ja KKO 2019:107 vastaajat ovat olleet tietoisia siitä, että rikoksen kohteena on huumausainetta. Ratkaisuissa on katsottu, että arvioitaessa tällaisessa tilanteessa, kattaako vastaajan tahallisuus huumausaineen tarkemman laadun tai määrän, tarkoituksellinen tietämättömyys huumausaineen tarkemmasta laadusta tai määrästä ei poista vastaajan tahallisuutta tunnusmerkistöerehdystä koskevan rikoslain 4 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla.

Tahallisuuden arviointi tässä asiassa

8. Korkein oikeus toteaa, että olosuhdetahallisuutta koskevan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti A:n tahallisuutta on tässä tapauksessa arvioitava sen mukaan, onko hän tiennyt tai pitänyt vähintään varsin todennäköisenä, että matkalaukussa on ollut huumausainetta ja että sitä on ollut suuri määrä. Tässä arvioinnissa on perusteltua tarkastella niitä seikkoja, joiden pohjalta A on teon aikana voinut tehdä havaintoja ja päätelmiä.

9. A:n vastaanottamana toimeksiantona on ollut noutaa matkalaukku hotellilta. Asiassa ei ole edes väitetty, että A olisi liittynyt rikoskokonaisuuteen muutoin. A ei ole myöskään saanut matkalaukkua haltuunsa, joten päätelmiä tahallisuudesta ei voida perustaa A:n havaintoihin matkalaukun koosta tai painosta eikä myöskään siihen, olisiko A:lla ollut todellinen mahdollisuus esimerkiksi matkalaukun avaamalla selvittää sen sisältö.

10. A on tekoaikaan ollut 18-vuotias lukiolainen. Hän ei käräjäoikeuden tuomioon kirjatun kertomansa mukaan ole käyttänyt huumeita, eikä niitä ole juurikaan käytetty myöskään hänen ystäväpiirissään. A:lla oli käytössään muun muassa Telegram-sovellus, jossa hän oli havainnut työtarjouksen matkalaukun siirtämisestä palkkiota vastaan. Työilmoituksen kautta hän oli päätynyt verkkosivulle, jossa hänelle oli annettu Session-sovelluksen latausohjeet ja kirjautumistiedot. Sovelluksessa oli ollut muita käyttäjätilejä valmiina. Tilin avaamisen jälkeen hän oli sovelluksen kautta saanut viestin, jossa oli ohjattu hakemaan hotellista matkalaukku. A ei ollut tarkemmin selvittänyt toimeksiannon tarkoitusta tai matkalaukun sisältöä, mutta hän oli olettanut sen liittyvän mahdollisesti tupakkatuotteisiin. A oli ottanut hotellille lähtiessään mukaansa puutarhahansikkaan tehtävää varten.

11. Hovioikeus on katsonut asiassa selvitetyksi, että työilmoituksen mukainen toimeksianto matkalaukun siirtämisestä on tullut A:lle entuudestaan tuntemattomalta henkilöltä. A on ohjattu ensin Telegram-viestintäsovelluksesta verkkosivustolle, joka yleisesti tunnetaan huumausaineiden markkinapaikkana. Siellä A:lle oli annettu ohjeet ladata Session-sovellus, jolla hänelle oli annettu tarkemmat ohjeet matkalaukun noutamisesta. A:lle oli luvattu 400 euron palkkio.

12. Korkein oikeus toteaa, että kohdissa 10 ja 11 mainituissa olosuhteissa annettu matkalaukun siirtämistä koskeva toimeksianto on viitannut varsin selvästi laittomaan toimintaan, jollaiseen A oli itsekin olettanut sen liittyvän. Asiassa selvitetyksi katsottujen seikkojen perusteella toimeksiantaja ei ole kertonut A:lle matkalaukun sisällöstä eikä A ole muutoinkaan saanut siitä tietoa. Kuvattu menettely toimeksiannon antamisessa kuitenkin osoittaa suunnitelmallisuutta sekä ilmeistä pyrkimystä osapuolten henkilöllisyyksien ja heidän välisensä viestinnän salaamiseen, mikä myös A:n on täytynyt ymmärtää.

13. Korkein oikeus katsoo kaiken edellä sanotun viittaavan siihen, että A:n on täytynyt ymmärtää toimeksiannon liittyneen mahdollisten erilaisten rikollisten toimintojen vaihtoehdoista selvimmin organisoituun huumausainerikollisuuteen. Tätä päätelmää tukee myös A:lle vähäisestä toimesta luvattu suurehko rahallinen palkkio. Korkein oikeus katsoo, että näissä olosuhteissa A:n on nuoresta iästään huolimatta täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että matkalaukku on sisältänyt huumausainetta.

14. Huumausaineen suureen määrään on edellä kuvattujen toiminnan suunnitelmallisuutta ja järjestäytyneisyyttä osoittavien seikkojen ja suurehkon palkkion lisäksi jossain määrin viitannut se, että toimeksianto on koskenut matkalaukun eli kookkaan laukun siirtämistä. Korkein oikeus katsoo, että A:n on täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä myös sitä, että matkalaukku sisältää suuren määrän huumausainetta.

15. Johtopäätöksenään Korkein oikeus toteaa, että asiassa selvitetyksi katsottujen seikkojen perusteella A:n on täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että rikoksen kohteena on suuri määrä huumausainetta. Hänen menettelynsä on siten ollut tahallista. Aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Juha Mäkelä, Timo Ojala, Pekka Pulkkinen ja Pasi Pölönen. Esittelijä Jenna Mansikkamäki.