KKO:2025:98
Vapaa-ajan käytössä ollut rakennus oli tuhoutunut korjauskelvottomaksi.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla vahingonkorvaus tuhoutuneesta rakennuksesta määrättiin uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannusten perusteella ja ottamalla vähennyksenä huomioon tasonparannuksesta ja rakennuksen osien käyttöiän pidentymisestä aiheutuva hyöty, vaikka näin määrätty korvaus ylitti tuhoutuneen rakennuksen arvioidun myyntihinnan.
VahL 5 luku 5 §
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Kanne ja vastaus Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa
A omisti omassa vapaa-ajan käytössään olleen rakennuksen, johon oli tulvinut jätevettä kunnan vesihuoltolaitoksen viemärijärjestelmään tulleen vian takia. Rakennus oli tuhoutunut käyttökelvottomaksi.
A vaati, että kunta velvoitetaan korvaamaan hänelle tuhoutuneen rakennuksen arvona uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannuksiin perustuvat 160 000 euroa korkoineen.
Kunta vaati kanteen hylkäämistä. Korvauksen määrän osalta kunta esitti, että tuhoutuneen rakennuksen markkina-arvoon perustuva käypä arvo oli korkeintaan 45 000 euroa.
Käräjäoikeuden tuomio 21.1.2022 nro 22/51
Käräjäoikeus katsoi, että kunta oli vesihuoltolain 28 §:n sekä osapuolten väliseen vesihuoltoa koskevaan sopimukseen liittyvien yleisten toimitusehtojen perusteella vastuussa A:n kiinteistölle tulvan vuoksi aiheutuneesta vahingosta.
Käräjäoikeus totesi, että lähtökohtana korvauksen määrittämisessä oli täyden korvauksen periaate. Korvausta oli suoritettava niin suuri määrä, että vahinkoa kärsinyt korvauksen johdosta pääsee siihen asemaan, jossa hän olisi, ellei vahinkotapahtumaa olisi sattunut.
Käräjäoikeus totesi, että tuhoutunut rakennus oli ollut A:n hallussa jo 15 vuoden ajan. Rakennusta oli myös itse tehden remontoitu uutterasti. Siten rakennuksella lienee ollut tunnearvoa sen omistajalle. Mikäli ratkaisu perustuisi pelkästään käyvän arvon korvaamiseen, A ei pääsisi siihen asemaan, jossa hän oli ollut vahinkohetkellä, koska tuhoutuneella rakennuksella ja sen sijaintipaikalla oli epäilemättä muutakin kuin rahallista arvoa omistajalleen. Mikäli korvaus taas perustuisi täyteen uudisrakennusarvoon, A saisi perusteetonta etua rakennuksen tasonparannuksen, pidentyneen teknisen käyttöiän ja ajanmukaistumisen myötä.
Käräjäoikeus katsoi, että korvaus oli perusteltua määrätä ensisijaisesti uudisrakentamisen kustannusten perusteella ottaen kuitenkin jossain määrin huomioon rakennuksen arvioitu käypä myyntihinta.
Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että uuden vastaavan rakennuksen rakentaminen maksaisi vähintään 165 000 euroa. Korvauksesta oli kuitenkin vähennettävä tasonparannushyöty, koska kokonaan uuden rakennuksen rakentaminen oli katsottava merkittäväksi tasonparannukseksi ennen vahinkotapahtumaa vallinneeseen tilanteeseen nähden. Käräjäoikeus arvioi tasonparannuksen määräksi kolmanneksen uudisrakentamisen kustannuksista.
Käräjäoikeus velvoitti kunnan suorittamaan A:lle tuhoutuneen rakennuksen arvona 105 000 euroa korkoineen.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Kimmo Kajander.
Turun hovioikeuden tuomio 28.2.2024 nro 146
Kunta valitti hovioikeuteen ja vaati, että korvaus tuhoutuneesta rakennuksesta alennetaan 45 000 euroon.
Hovioikeus totesi, että A:n omistama rakennus oli tuhoutunut korjauskelvottomaksi. Jotta A voitaisiin saattaa samaan asemaan kuin ennen vahinkotapahtumaa, tuli rakentaa uusi vastaava rakennus. Vahingonkorvauksen määrä oli siten perustettava rakennuksen uudelleenhankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. A:n uudesta rakennuksesta hyväkseen saama tasoparannus tuli kuitenkin ottaa huomioon vähennyksenä korvauksen määrää laskettaessa. Toisin kuin käräjäoikeus oli katsonut, rakennukseen liittyvällä tunnearvolla ei ollut vaikutusta korvauksen määräämiseen.
Näillä lisäyksillä ja tarkennuksilla hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset koskien korvausmäärän laskentaperusteita.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Laaksonen, Anne Laine ja Valtteri Kartio.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Kunnalle myönnettiin valituslupa.
Kunta vaati valituksessaan, että korvaus alennetaan 45 000 euroon.
A vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
1. A:n omistama hänen omassa vapaa-ajan käytössään ollut rakennus on tuhoutunut käyttökelvottomaksi, kun sinne oli tulvinut jätevettä kunnan vesihuoltolaitoksen viemärijärjestelmään tulleen vian takia. Korkeimmassa oikeudessa on riidatonta, että kunta on vastuussa vahingosta.
2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko vahingonkorvaus tuhoutuneesta rakennuksesta tässä tapauksessa määritettävä rakennuksen tuhoutumista edeltäneen arvioidun myyntihinnan vai uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannusten perusteella.
Sovellettavat säännökset ja oikeusohjeet
3. Kunnan korvausvastuu perustuu vesihuoltolain 28 §:ään ja osapuolten välisen sopimuksen ehtoihin. Vesihuoltolaissa ei ole tarkempia säännöksiä eikä sopimuksessa määräyksiä siitä, miten korvaus vahingoittuneesta omaisuudesta tulee määrätä. Korvausta määrättäessä voidaan siten noudattaa, mitä vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:ssä säädetään esinevahingon korvaamisesta.
4. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
5. Vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaan vahingonkorvauksen tulee olla täysi korvaus niin, että vahingon aiheuttajan on korvattava vahinkoa kärsineelle vahingosta aiheutunut menetys kokonaisuudessaan (ns. täyden korvauksen periaate). Vahingonkorvauksella vahinkoa kärsinyt pyritään näin asettamaan siihen asemaan, jossa hän olisi, jos vahinkoa ei olisi tapahtunut. (KKO 2023:24, kohta 29 ja siinä viitatut ratkaisut.)
6. Korvauksen määrittämisen ei tule johtaa siihen, että vahinkoa kärsinyt saa etua korvauksesta ja päätyy vahinkotapahtuman korvaamisen kautta parempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut ilman aiheutunutta vahinkoa (ns. rikastumiskielto). Vahinkoa kärsineelle mahdollisesti tullut varallisuuden lisäys tai aiheutunut säästö on siten otettava huomioon vähennyksenä täyden korvauksen määrää laskettaessa. (KKO 2023:24, kohta 30 ja siinä viitatut ratkaisut.)
Korkeimman oikeuden arviointi
7. Korkein oikeus toteaa, että tuhoutuneen rakennuksen arvon määrittäminen niin, että vahinkoa kärsineelle aiheutunut menetys tulee korvatuksi kokonaisuudessaan ja että vahinkoa kärsinyt saatetaan myös tosiasiallisesti samanlaiseen asemaan kuin se, jossa hän olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa, on riippuvainen tapauskohtaisista olosuhteista. Arvioitaessa sitä, onko tuhoutuneesta rakennuksesta tuomittavan korvauksen määrittämisessä perusteltua ottaa lähtökohdaksi myyntihinta vai vastaavan uuden rakennuksen rakennuskustannukset, rakennuksen käyttötarkoitukselle on annettava erityistä merkitystä. Jos omistajan on ollut tarkoitus jatkaa rakennuksen omaa käyttöä tulevaisuudessa, korvauksen määräämistä rakentamiskustannusten perusteella voidaan lähtökohtaisesti pitää perusteltuna. Sen sijaan jos rakennuksen omistaja on ollut luopumassa rakennuksen omistuksesta lähitulevaisuudessa, arvon määrittäminen voidaan perustaa arvioituun myyntihintaan. Kumpikaan vaihtoehto ei saa kuitenkaan lopulta johtaa rikastumiskiellon vastaiseen liiallisen korvauksen määräämiseen. Toisaalta esimerkiksi rakennukseen liittyvällä tunnearvolla ei ole korvausta korottavaa vaikutusta.
8. Tässä asiassa rakennus on tuhoutunut korjauskelvottomaksi. Kyse on ollut omistajan omassa vapaa-ajan käytössä olleesta asuinrakennuksesta, jota omistajan on ollut tarkoitus itse käyttää myös jatkossa samalla tavoin.
9. Korkein oikeus katsoo, että nyt kyseessä olevassa tilanteessa rakennuksen arvoon perustuvaa korvausta ei ole perusteltua määrittää tuhoutumista edeltäneen arvioidun myyntihinnan perustella. Vahinkoa kärsinyt ei saisi myyntiarvoa vastaavalla korvauksella itselleen tuhoutuneen tilalle samanlaatuista ja -kuntoista rakennusta eikä hän siten pääsisi siihen asemaan, jossa hän olisi, jos vahinkotapahtumaa ei olisi sattunut. Vahinkoa kärsinyt voidaan saattaa tuohon asemaan korvaamalla hänelle samanlaatuinen, -ikäinen ja -kuntoinen rakennus. Kun tällaista täysin samanlaista rakennusta ei ole mahdollista hankkia, korvaus on määritettävä uuden tuhoutunutta rakennusta vastaavan rakennuksen rakentamiskustannusten perusteella.
10. Uuden rakennuksen omistaminen verrattuna tuhoutumista edeltävän vanhan rakennuksen omistamiseen saattaa vahinkoa kärsineen parempaan asemaan kuin missä tämä olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa. Jotta vahinkoa kärsinyt ei saa etua korvauksesta, korvausta määrättäessä on otettava vähennyksenä huomioon hyöty, jonka hän saa omistamansa rakennuksen tasonparannuksesta ja rakennuksen osien käyttöiän pidentymisestä.
11. Korkeimmassa oikeudessa on riidatonta, että uuden tuhoutunutta rakennusta vastaavan rakennuksen rakentaminen maksaa 165 000 euroa. Tästä määrästä on vähennettävä edellä kuvattu hyöty, jonka vaikutukseksi alemmat tuomioistuimet ovat arvioineet 60 000 euroa, mitä määrää ei Korkeimmassa oikeudessa ole riitautettu.
12. Korkein oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, että kunta on velvollinen suorittamaan A:lle tuhoutuneen rakennuksen arvoon perustuvana korvauksena uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannukset, joista vähennetään tasonparannuksesta ja rakennuksen osien käyttöiän pidentymisestä aiheutuva hyöty. Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei ole syytä muuttaa.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Huovila, Tuomo Antila, Mika Ilveskero, Kaarlo Hakamies ja Heli Melander. Esittelijä Lalli Castrén.