KKO:2025:67
Syyttäjä oli vaatinut rangaistusta A:lle törkeästä huumausainerikoksesta ja B:lle kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta, jotka olivat kaikki koskeneet amfetamiinia. Käräjäoikeus oli hylännyt syytteen A:n osalta ja B:n osalta yhden syytekohdan katsoen B:n syyllistyneen yhteen törkeään huumausainerikokseen. Syyttäjä valitti hovioikeuteen vaatien A:n ja B:n tuomitsemista myös hylätyistä syytekohdista sekä rangaistuksen korottamista. B vaati hänen syykseen luetun syytteen hylkäämistä.
Syyttäjä ilmoitti hovioikeuskäsittelyn aikana tarkistavansa syytteitä siten, että ne koskivat amfetamiinin ohella myös Subutex-tabletteja, joista ei ollut vaadittu rangaistusta käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että kyse oli kielletystä syytteen muuttamisesta ja jätti syytteen tutkimatta näiltä osin.
Korkein oikeus katsoi, että hovioikeudessa esitetyissä syytteen teonkuvauksissa tarkoitetut huumausaineet koskivat syytteen mukaan samaa huumausaineiden toimituserää kuin alkuperäisissä teonkuvauksissa tarkoitetut huumausaineet. Tekoaika, tekopaikka ja muut teko-olosuhteet huomioon ottaen kysymys oli yhtenäisestä tekokokonaisuudesta, johon myös alkuperäisessä syytteessä kuvattu menettely kuului, eikä myös toisen huumausaineen sisältyminen tekoon muuttanut tekoa toiseksi. Syyttäjällä oli oikeus tarkistaa syytettä tällä tavalla. Asia palautettiin tältä osin hovioikeuteen.
ROL 5 luku 17 §
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Syyte ja vastaukset Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta syytekohdissa 1 ja 3 törkeistä huumausainerikoksista. Syytekohdan 1 mukaan A oli 12.6.–13.9.2020 pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen amfetamiinia noin 4 000 grammaa. Syytekohdan 3 mukaan A oli 15.9.–17.11.2020 välittänyt levitystarkoituksessa tai ainakin yrittänyt välittää levitystarkoitukseen amfetamiinia noin 8 000 grammaa.
Syyttäjä vaati B:lle rangaistusta syytekohdissa 2, 4 ja 5 törkeistä huumausainerikoksista. Syytekohdan 2 mukaan B oli 12.6.–31.12.2020 pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen amfetamiinia noin 4 000 grammaa. Syytekohdan 4 mukaan B oli 15.9.–17.11.2020 pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen amfetamiinia noin 8 000 grammaa. Syytekohdan 5 mukaan B oli 16.11.2020–16.4.2021 pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen amfetamiinia noin 2 000 grammaa.
A tunnusti osittain syytekohdan 1, mutta kiisti kohdan 3 syytteen törkeästä huumausainerikoksesta. B kiisti syytteen kokonaisuudessaan.
Käräjäoikeuden tuomio 19.9.2022 no 22/133551
Käräjäoikeus katsoi asiassa tulleen selvitetyksi, että A oli syytekohdassa 1 pitänyt hallussaan tai ainakin pyrkinyt hankkimaan haltuunsa 1 000 grammaa amfetamiinia. B oli puolestaan syytekohdassa 2 ollut tietoinen hänelle luovutetun repun sisältävän 1 000 grammaa amfetamiinia. A oli syyllistynyt kohdassa 1 ja B kohdassa 2 törkeisiin huumausainerikoksiin.
Syytekohtien 3 ja 4 osalta käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat syyllistyneet syytteen mukaiseen menettelyyn ja hylkäsi syytteen näiltä osin. Syytekohdan 5 osalta käräjäoikeus katsoi asiassa tulleen näytetyksi, että B oli saanut haltuunsa 2 000 grammaa amfetamiinia ja että B oli levittänyt tämän erän.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n syytteen kohdan 1 törkeästä huumausainerikoksesta rangaistuksen lieventämisperusteen soveltaminen huomioon ottaen 1 vuoden 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, ja B:n kohtien 2 ja 5 törkeistä huumausainerikoksista yhteiseen 6 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Johanna Sallinen ja lautamiehet.
Itä-Suomen hovioikeuden päätökset 13.6.2023 nro 344 ja 14.6.2023 nro 347 sekä tuomio 18.7.2023 nro 23/128432
Syytteiden teonkuvausten täydentäminen
Syyttäjä valitti hovioikeuteen ja vaati valituksessaan muun ohella A:n ja B:n tuomitsemista rangaistukseen käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti syytekohtien 3 ja 4 törkeistä huumausainerikoksista sekä A:lle ja B:lle tuomittujen vankeusrangaistusten korottamista.
B valitti hovioikeuteen ja vaati valituksessaan muun ohella, että syyte kohdassa 5 törkeästä huumausainerikoksesta hylätään tai että hänen katsotaan syyllistyneen enintään huumausainerikokseen ja että hänelle tuomittua rangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja lievennetään.
Syyttäjä ilmoitti hovioikeuskäsittelyn aikana tarkistavansa syytettä kohdissa 3, 4 ja 5. Hovioikeudessa syytteen tarkistamisena esitetyn syytteen kohdan 3 teonkuvauksen mukaan A oli laittomasti välittänyt levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt välittää levitystarkoitukseen noin 8 000 grammaa amfetamiinia ja myös noin 2 000 kappaletta buprenorfiinia sisältäneitä Subutex-tabletteja.
Hovioikeudessa esitetyn syytteen kohdan 4 teonkuvauksen mukaan B oli laittomasti pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen noin 8 000 grammaa amfetamiinia ja myös noin 2 000 kappaletta buprenorfiinia sisältäneitä Subutex-tabletteja. Lisäksi syyttäjä vaati, että B tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 50 000 euroa.
Hovioikeudessa esitetyn syytteen kohdan 5 teonkuvauksen mukaan B oli laittomasti pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen noin 2 000 grammaa amfetamiinia ja myös noin 1 000 kappaletta buprenorfiinia sisältäneitä Subutex-tabletteja. Lisäksi syyttäjä vaati, että B tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 25 000 euroa.
A vaati ensisijaisesti, että syyttäjän esittämä muutos syytteen kohdan 3 teonkuvaukseen jätetään tutkimatta, ja toissijaisesti, että asia palautetaan näiltä osin käräjäoikeuteen.
B vaati ensisijaisesti, että syyttäjän esittämät muutokset kohtien 4 ja 5 teonkuvauksiin ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset jätetään tutkimatta, ja toissijaisesti, että asia palautetaan näiltä osin käräjäoikeuteen.
Hovioikeus jätti tutkimatta syyttäjän hovioikeudessa esittämän syytteen muutokset kohdissa 3, 4 ja 5 Subutex-tablettien sekä menettämisseuraamusta koskevien vaatimusten osalta. Hovioikeus totesi syyttäjän lisänneen syytteen teonkuvauksiin huomattavan määrän sellaista huumausainetta, josta ei ollut vaadittu rangaistusta käräjäoikeudessa. Tämä muutti alun perin kuvattuja tekoja toteutus- tai ilmenemistavaltaan muunlaiseksi toiminnaksi. Kyse ei ollut sallitusta syytteen tarkistamisesta, vaan kielletystä syytteen muuttamisesta.
Pääasiaa koskeva tuomio
Hovioikeus katsoi tuomiossaan, että syytekohtien 1, 2 ja 5 osalta aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut.
Syytekohtien 3 ja 4 osalta hovioikeus katsoi selvitetyksi, että B oli ottanut vastaan A:n järjestämän kahdeksan kilon amfetamiinierän kuljetuksen. Huumausaineen määrä huomioon ottaen se oli tarkoitettu levitettäväksi. A ja B olivat syyllistyneet törkeisiin huumausainerikoksiin.
Hovioikeus tuomitsi A:n kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta yhteiseen 6 vuoden vankeusrangaistukseen ja B:n kolmesta törkeästä huumausainerikoksesta sekä samalla kertaa täytäntöönpannusta jäännösrangaistuksesta yhteiseen 8 vuoden vankeusrangaistukseen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Eero Antikainen, Virpi Pääkkönen ja Juha Palkamo.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Syyttäjälle myönnettiin valituslupa.
Syyttäjä vaati valituksessaan, että hovioikeuden päätökset kumotaan, syyttäjän hovioikeudessa tarkistamat syytekohtien 3–5 teonkuvaukset buprenorfiinia sisältävien Subutex-tablettien ja niistä saatua rikoshyötyä koskevien menettämisseuraamusvaatimusten sekä rangaistusten osalta tutkitaan ja että asia näiltä osin palautetaan käräjäoikeuteen.
A ja B vaativat vastauksissaan, että syyttäjän valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
1. Käräjäoikeus on katsonut A:n syyllistyneen syytekohdassa 1 törkeään huumausainerikokseen, mutta hylännyt syytteen kohdan 3 törkeästä huumausainerikoksesta, jossa A:n väitettiin välittäneen tai ainakin yrittäneen levittää välitystarkoituksessa amfetamiinia noin 8 000 grammaa.
2. Käräjäoikeus on katsonut B:n syyllistyneen syytekohdissa 2 ja 5 törkeisiin huumausainerikoksiin, mutta hylännyt syytteen kohdan 4 törkeästä huumausainerikoksesta, jossa B:n väitettiin pitäneen hallussaan tai ainakin yrittäneen hankkia levitystarkoitukseen amfetamiinia noin 8 000 grammaa.
3. Syyttäjä on valituksessaan hovioikeudelle muun ohella toistanut A:han ja B:hen kohdistuneet rangaistusvaatimukset kohdissa 3 ja 4 sekä vaatinut, että A:lle ja B:lle tuomittuja vankeusrangaistuksia korotetaan. B on valituksessaan hovioikeudelle muun ohella vaatinut, että syyte kohdan 5 törkeästä huumausainerikoksesta hylätään tai että hänen katsotaan syyllistyneen enintään huumausainerikokseen.
4. Syyttäjä on ilmoittanut hovioikeuskäsittelyn aikana tarkistavansa syytteen kohtien 3, 4 ja 5 teonkuvauksia sekä esittänyt B:hen kohdistuneen uuden rikoshyötyä koskevan menettämisseuraamusvaatimuksen. Syyttäjän hovioikeudelle toimittamien haastehakemuksen täydennysten mukaan syytekohdassa 3 A oli amfetamiinin lisäksi välittänyt levitystarkoituksessa tai yrittänyt välittää levitystarkoitukseen noin 2 000 Subutex-tablettia ja syytekohdassa 4 B oli pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen amfetamiinin lisäksi noin 2 000 Subutex-tablettia. Syytekohtaa 5 koskevan täydennyksen mukaan B oli pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen käräjäoikeuden syyksi lukeman 2 kilogramman amfetamiinia lisäksi noin 1 000 Subutex-tablettia. Syyttäjä on syytekohtien 4 ja 5 täydennysten perusteella kohdistanut B:hen myös Subutex-tabletteihin perustuneen menettämisseuraamusvaatimuksen. A ja B ovat ensisijaisesti vaatineet, että syyttäjän esittämät syytteen muutokset jätetään tutkimatta. Toissijaisesti he ovat vaatineet, että asia palautetaan näiltä osin käräjäoikeuteen.
5. Hovioikeus on päätöksissään katsonut, että syyttäjä oli lisännyt syytteiden teonkuvauksiin huomattavan määrän sellaista huumausainetta, josta ei ollut vaadittu rangaistusta käräjäoikeudessa. Kysymys oli kielletystä syytteen muuttamisesta. Hovioikeus jätti syytteiden täydennykset ja menettämisseuraamusvaatimukset näiltä osin tutkimatta.
6. Hovioikeus on sittemmin antamassaan tuomiossa katsonut A:n ja B:n syyllistyneen kohdissa 3 ja 4 käräjäoikeudessa esitetyn syytteen mukaisesti törkeisiin huumausainerikoksiin ja pysyttänyt käräjäoikeuden lopputuloksen syytekohtien 1, 2 ja 5 osalta.
Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana olevat kysymykset
7. Korkeimmassa oikeudessa on ratkaistavana kysymys siitä, onko syyttäjä voinut hovioikeudessa edellä kuvatulla tavalla täydentää syytteen teonkuvauksia ja menettämisseuraamusvaatimuksia ja voidaanko syyte tutkia myös näiltä osin. Siinä tapauksessa, että syyte voidaan tutkia, asiassa tulee ratkaistavaksi kysymys syytteen jatkokäsittelystä näiltä osin.
Syytteen muuttamista koskevat oikeusohjeet
8. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan nostettua syytettä ei saa muuttaa. Syyttäjä voi kuitenkin laajentaa samaa vastaajaa koskevan syytteen käsittämään toisen teon, jos tuomioistuin esitettävään selvitykseen ja muihin seikkoihin nähden katsoo sen soveliaaksi. Lakivaliokunnan mukaan syytteen muuttamista koskevalla kiellolla pyritään keskitetyn käsittelyn toteuttamiseen ja vastaajan puolustautumismahdollisuuksien turvaamiseen. Syytteen muuttamismahdollisuuden puuttuminen ei siten tarkoita syyttämismahdollisuuden puuttumista vaan sitä, että silloin on nostettava uusi syyte. (LaVM 9/1997 vp s. 14.)
9. Pykälän 2 momentin mukaan syytteen muuttamisena ei kuitenkaan pidetä sitä, että syyttäjä vetoaa uuteen seikkaan syytteen tueksi (syytteen tarkistaminen). Uusina seikkoina pidetään sellaisia, jotka luonnehtivat alkuperäisessä syytteessä kuvattua tekoa, toimintaa tai laiminlyöntiä rikosoikeudellisesti merkityksellisessä suhteessa mutta jotka eivät kuitenkaan muuta alun perin kuvattua tekoa toteutus- tai ilmenemistavaltaan muunlaiseksi toiminnaksi tai laiminlyönniksi (LaVM 9/1997 vp s. 14).
10. Uuteen seikkaan vetoamisen mahdollisuus koko oikeudenkäynnin ajan on tärkeää sen vuoksi, että asian tultua ratkaistuksi uutta syytettä uuden seikan toteamiseksi ei voida enää nostaa (HE 82/1995 vp s. 77). Syytteen tarkistaminen onkin mahdollista vielä hovioikeudessa (KKO 2021:46, kohta 10 ja KKO 2008:6, kohta 3). Tällöin vastaajalle on kuitenkin varattava tilaisuus valmistella puolustustaan asianmukaisesti myös vedottujen uusien seikkojen osalta (KKO 2019:72, kohta 9).
11. Syytteen tarkistamisen sallimista koskevassa Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä merkitystä on annettu sille, että uudet seikat, joihin tarkistetussa syytteessä on vedottu, eivät ole muuttaneet alun perin kuvattua tekoa muuksi tapahtumaksi (KKO 2025:2, kohta 7 ja siinä viitatut ratkaisut).
12. Kysymyksellä teon samuudesta on merkitystä arvioitaessa, onko syytettä tarkistettu vai onko sitä laajennettu koskemaan toista tekoa. Tarve sallia syytteen tarkistaminen perustuu ne bis in idem -kieltoon, koska rikosasiassa annettava ratkaisu tulee lainvoiman saatuaan myös oikeusvoimaiseksi sen teon osalta, joka on ollut syytteen ja tuomion kohteena. Uutta syytettä sellaisen olosuhteen arvioimiseksi, joka liittyy samaan tekoon, ei voida ottaa tutkittavaksi. Kysymys teon samuudesta ratkaistaan sen vuoksi yhdenmukaisilla perusteilla sekä arvioitaessa oikeutta syytteen tarkistamiseen että arvioitaessa ne bis in idem -kieltoa. (KKO 2025:2, kohta 9 ja siinä viitattu ratkaisu.)
13. Oikeuskäytännössä kysymys asian samuudesta on ratkaistu vertaamalla uuden syytteen teonkuvausta aiemman syytteen teonkuvaukseen. Ratkaisevaa on ollut, koskevatko syytteissä esitetyt teonkuvaukset samoja tosiseikkoja, kun taas sillä, miten teko on aikaisemmassa syytteessä tai tuomiossa rikosoikeudellisesti luokiteltu, ei ole ollut tässä yhteydessä merkitystä. Lähtökohtana on siis ollut syytteiden teonkuvauksiin sisältyvien historiallisten tapahtumainkulkujen vertailu. Kysymys on ”samasta teosta”, jos syyte on koskenut viime kädessä yhtä ja samaa tosielämän tapahtumaa tai menettelyä kuin jo annettu lainvoimainen tuomio. Erityistä merkitystä on annettu tekijän, tekoajan ja tekopaikan samuudelle. Myös teon kohteelle ja sille, onko toiminta ollut jatkuvaa tai toistuvaa, on annettu arvioinnissa merkitystä. (KKO 2025:2, kohta 14 ja siinä viitatut ratkaisut.)
14. Korkein oikeus on huumausainerikosta koskevan syytteen tarkistamista koskevassa ratkaisussaan (KKO 2025:2, kohta 22) todennut, että tekojen samuuden arvioinnin kannalta olennaista ei tuossa tapauksessa ollut se, että muutettu syyte koski huomattavasti suurempia huumausainemääriä kuin alkuperäinen syyte. Tekojen samuuden arvioinnin kannalta keskeistä oli, sisältyikö alkuperäisessä syytteessä kuvattu menettely muutetun syytteen teonkuvaukseen ja muodostiko muutettu syyte yhtenäisen tekokokonaisuuden, johon alkuperäisessä syytteessä kuvattu menettely kuului, ja voitiinko alkuperäisen syytteen kohteena ollutta osaa millään selkeillä ja ennakoitavilla kriteereillä erottaa muutetun syytteen muodostamasta kokonaisuudesta.
15. Korkein oikeus on huumausainerikoksen yksiköintiä koskevassa ratkaisussaan KKO 1997:117 katsonut samaan huumausaine-erään kohdistuneen laittoman maahantuonnin, hallussapidon ja välittämisen muodostavan yhden törkeän huumausainerikoksen, koska huumausaine-erä on tekijä, joka yhdistää siihen liittyvät teot jatkuvaksi toiminnaksi ja yhdeksi kokonaisuudeksi. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2025:2 (kohta 21) katsonut, että samaan huumausaine-erään kohdistuvaa menettelyä ei ole perusteltua myöskään tekojen samuutta prosessuaaliselta kannalta arvioitaessa katsoa eri teoiksi. Lisäksi Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2021:74 ilmenevin tavoin oikeuskäytännössä on useiden eri huumausaineiden käsittämää kokonaisuutta voitu arvioida yhtenä törkeänä huumausainerikoksena.
Korkeimman oikeuden arviointi tässä tapauksessa
16. Käräjäoikeudessa esitetyn syytteen kohdan 3 teonkuvauksen mukaan A on laittomasti välittänyt levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt välittää levitystarkoitukseen noin 8 000 grammaa amfetamiinia. Syytteen kohdan 4 teonkuvauksen mukaan B on laittomasti pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt välittää levitystarkoitukseen noin 8 000 grammaa amfetamiinia. Syytteen kohdan 5 teonkuvauksen mukaan B on laittomasti pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen noin 2 000 grammaa amfetamiinia.
17. Hovioikeudessa syytteen tarkistamisena esitettyjen teonkuvausten mukaan käräjäoikeudessa esitetyn syytteen teonkuvauksen lisäksi A on kohdassa 3 välittänyt levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt välittää levitystarkoitukseen myös buprenorfiinia sisältäneitä Subutex-tabletteja noin 2 000 kappaletta. B on alkuperäisen syytteen teonkuvauksen lisäksi kohdassa 4 laittomasti pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen myös buprenorfiinia sisältäneitä Subutex-tabletteja noin 2 000 kappaletta sekä kohdassa 5 laittomasti pitänyt hallussaan levitystarkoituksessa tai ainakin laittomasti yrittänyt hankkia levitystarkoitukseen myös buprenorfiinia sisältäneitä Subutex-tabletteja noin 1 000 kappaletta. Syytteen kohtien 3, 4 ja 5 teonkuvauksiin on lisäksi lisätty buprenorfiinin hankintahintaa ja myyntihintaa koskevia mainintoja sekä kohdissa 4 ja 5 esitetty uusi rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä koskeva menettämisseuraamusvaatimus.
18. Korkein oikeus toteaa, että alkuperäisen syytteen ja hovioikeudessa esitetyn syytteen teonkuvaukset perustuvat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin. Syytteen teonkuvauksia ei ole muutettu henkilöiden, heidän menettelynsä, tekoajan tai tekopaikan osalta. Ne eroavat toisistaan vain uuden huumausaineen eli buprenorfiinin osalta. Syyttäjän ilmoituksen mukaan hovioikeudessa esitetyissä syytteen teonkuvauksissa tarkoitetut huumausaineet koskevat samaa huumausaineen toimitusta kuin alkuperäisessä syytteessä esitetty. Vetoaminen uuteen seikkaan eli uuteen huumausaineeseen samassa huumausaineen toimitusta koskevassa erässä ei ole muuttanut tekoa toteuttamistavaltaan muunlaiseksi toiminnaksi.
19. Korkein oikeus toteaa edelleen, että samaan huumausaineen toimituserään kohdistunut menettely on tämän tapauksen olosuhteissa muodostanut historiallisesti yhden tapahtumainkulun ja voi tulla arvioitavaksi yhtenä huumausainerikoksena. Alkuperäisen syytteen teonkuvauksissa kuvattu menettely sisältyy hovioikeudessa esitetyn syytteen teonkuvauksiin. Kukin hovioikeudessa esitetty syytteen teonkuvaus muodostaa yhtenäisen tekokokonaisuuden, kun otetaan huomioon tekokokonaisuuteen liittyvät henkilöt, heidän huumausaine-erään kohdistunut menettelynsä, tekoaika, tekopaikka ja muut teko-olosuhteet. Alkuperäisessä syytteessä kuvattu menettely sisältyy tähän yhtenäiseen tekokokonaisuuteen.
20. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo toisin kuin hovioikeus, että syytteen kohtien 3, 4 ja 5 teonkuvausten muuttamisessa Subutex-tablettien ja niitä koskevien menettämisseuraamusvaatimusten osalta kysymys ei ole kielletystä syytteen muuttamisesta, vaan sallitusta syytteen tarkistamisesta. Hovioikeuden ei olisi tullut jättää tutkimatta syyttäjän hovioikeudessa syytteen tarkistamisena syytekohtien 3, 4 ja 5 osalta esittämää.
Asian jatkokäsittely
21. Korkein oikeus toteaa, että hovioikeus on sittemmin antanut pääasiassa muilta osin lainvoimaiseksi tulleen tuomion. Hovioikeus ei ole tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden syyksilukemista kohtien 1, 2 ja 5 osalta. Hovioikeus on katsonut kohdassa 3 A:n ja kohdassa 4 B:n syyllistyneen niihin törkeisiin huumausainerikoksiin, joista syyttäjä oli käräjäoikeudessa vaatinut heille rangaistusta, kuitenkin siten, että näyttämättä oli jäänyt, että he olisivat tavoitelleet pitoisuudeltaan tavanomaista vahvempaa amfetamiinia. Hovioikeus on tuominnut A:lle yhteisen kuuden vuoden ja B:lle yhteisen kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksen.
22. Edellä todetuin tavoin hovioikeuden ei olisi tullut jättää tutkimatta syyttäjän hovioikeudessa syytteen tarkistamisena syytekohtien 3, 4 ja 5 osalta esittämää. Rangaistusvaatimuksen tutkiminen edellyttää A:n ja B:n tekojen arviointia vielä näiltä osin. Asiassa on harkittava, tapahtuuko tämä soveliaimmin käräjäoikeudessa vai hovioikeudessa.
23. Korkein oikeus toteaa, että asian palauttamisesta ei ole laissa erillisiä säännöksiä ja että palauttaminen sekä sitä koskevat oikeusohjeet perustuvat oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. Asian palauttamista koskevassa arvioinnissa voi asian tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla olla tilanteen mukaan merkitystä. (KKO 2020:40, kohta 24 ja siinä viitattu ratkaisu.)
24. Oikeusastejärjestyksen periaate ja asianosaisten muutoksenhakumahdollisuuden turvaaminen puoltaisivat asian palauttamista käräjäoikeuteen.
25. Edellä kohdissa 18 ja 19 todetulla tavalla tarkistetuissa syytteen teonkuvauksissa vedottu uusi seikka eli uusi huumausaine samassa huumausaine-erässä ei ole merkittävästi muuttanut alun perin kuvattua tekoa. Tämä vähentää uuden seikan merkitystä asiassa kokonaisuutena. Asiassa on syytteen tarkistamisen yhteydessä esitetty uutta todistelua, joka ei kuitenkaan ole erityisen laajaa. Lisäksi uusi todistelu liittyy jo käräjäoikeudessa esillä olleeseen A:n ja B:n menettelyyn, ja uutta todistelua on jo otettu vastaan hovioikeudessa pääasiaa käsiteltäessä.
26. Korkein oikeus katsoo, että asian palauttaminen hovioikeuteen ei tämän tapauksen olosuhteissa merkitsisi asian käsittelyä merkittäviltä osin ensimmäisenä asteena hovioikeudessa. Sen sijaan asian palauttamisesta käräjäoikeuteen aiheutuisi huomattavaa viivästystä asian käsittelylle. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että asia on perusteltua palauttaa hovioikeuteen.
27. Korkein oikeus toteaa, että syyttäjä on hakenut Korkeimmassa oikeudessa muutosta vain siltä osin kuin tarkistettuja syytteen kohtia 3–5 sekä niitä koskevia menettämisseuraamusvaatimuksia ei ole tutkittu sekä tällä perusteella rangaistusten osalta. Korkein oikeus katsoo, että asian käsittelyä on näiltä osin jatkettava hovioikeudessa, jossa syytteen kohtia 3–5 koskevat täydennykset sekä näihin liittyvät rangaistusta ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset on tutkittava, ja A:n ja B:n syyksi jo luetuista ja mahdollisesti hovioikeudessa luettavista teoista on määrättävä yhteinen rangaistus. Muilta osin hovioikeuden tuomio on jäänyt pysyväksi.
Päätöslauselma
Itä-Suomen hovioikeuden päätös 13.6.2023 nro 344, päätös 14.6.2023 nro 347 ja tuomio 18.7.2023 nro 23/128432 kumotaan siltä osin kuin hovioikeus on jättänyt tutkimatta syyttäjän syytteen kohtia 3–5 koskevat täydennykset sekä näihin liittyvät rangaistusta ja menettämisseuraamusta koskevat vaatimukset. Asia palautetaan Itä-Suomen hovioikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia näiltä osin uudelleen käsiteltäväkseen ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä. Muilta osin hovioikeuden tuomio on jäänyt lainvoimaisena noudatettavaksi.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Tatu Leppänen sekä oikeusneuvokset Eva Tammi-Salminen, Jussi Tapani, Timo Ojala ja Pasi Pölönen. Esittelijä Marja Reijonen-Schofield.