KKO:2025:12

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 17.5.2021 nro 21/121540

Taksinkuljettajien A:n ja B:n välillä oli ollut erimielisyyttä taksiautojen järjestyksestä taksijonossa. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli rikkonut B:n taksiauton tuulilasin ja palannut takaisin taksiautoonsa. B oli tullut seisomaan A:n auton eteen pysäyttääkseen tämän asian selvittämiseksi. Tällöin A oli lähtenyt autollaan hitaasti liikkeelle, ja B oli kiivennyt auton konepellille. A oli kuljettanut autoa 30–40 kilometrin tuntinopeudella noin 100 metriä ja lopuksi kääntynyt oikealle B:n maatessa konepellillä.

Käräjäoikeus katsoi, että ajaminen hitaasti B:tä päin ja ajaminen siten, että B oli konepellillä, oli ruumiillista väkivaltaa. Kun A oli kiihdyttänyt autolla B:n ollessa auton konepellillä, A oli voinut mieltää varsin todennäköiseksi, että B:lle voi aiheutua vaikea ruumiinvamma tai hengenvaarallinen tila. Kun nopeus oli kiihtynyt ja kun A oli alkanut kääntyä autolla, oli ollut ilmeinen riski, että B:n ote voisi irrota ja B pudota konepelliltä. Koska teossa oli käytetty tekovälineenä autoa ja A oli kiihdyttänyt nopeutta ja kääntynyt risteyksestä, tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä, ja A oli syytekohdassa 2 syyllistynyt syyttäjän ensisijaisen syytteen mukaiseen törkeän pahoinpitelyn yritykseen.

Käräjäoikeus katsoi lisäksi, että A oli tahallisesti laiminlyönyt liikenneturvallisuuden vaatiman pysähtymisvelvollisuuden tai muulla siihen rinnastettavalla tavalla rikkonut liikennesääntöjä, kun hän oli lähtenyt ajamaan päin B:tä ja kuljettanut autoa tämän ollessa konepellillä. A:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. A oli siten syyllistynyt menettelyllään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syytekohdassa 3.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n syytekohdan 1 vahingonteosta, syytekohdan 2 törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja syytekohdan 3 törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta yhteiseen 1 vuoden 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Hanna Holst ja lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 14.11.2023 nro 23/145167

A valitti hovioikeuteen vaatien, että syyte kohdassa 2 törkeän pahoinpitelyn yrityksestä hylätään.

Hovioikeus hylkäsi syytekohdan 2 ensisijaisen syytteen törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja toissijaisen syytteen pahoinpitelystä, mutta luki A:n syyksi viimesijaisen syytteen vaaran aiheuttamisesta (kohta 2.3). Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että A oli ensin ryömittänyt ajoneuvoa eteenpäin hyvin alhaisella nopeudella B:n ollessa ajoneuvon edessä ajoradalla. A ei kuitenkaan ollut ajanut B:tä päin, ja B oli itse noussut ajoneuvon konepellille. Hovioikeus katsoi A:n menetelleen huolimattomasti lähtiessään ajamaan B:n ollessa konepellillä. Tällä menettelyllä sekä erityisesti mutkaan ajamalla A oli saanut aikaan konkreettisen vaaran siitä, että B putoaa konepelliltä, ja B:n terveys oli ollut vakavassa vaarassa.

Hovioikeus tuomitsi A:n vaaran aiheuttamisesta sekä käräjäoikeuden tuomiolla A:n syyksi lainvoimaisesti luetuista vahingonteosta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta yhteiseen 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Tarja Raiskinen ja Saini Siitarinen (eri mieltä) sekä asessori Pekka Pöyhönen.

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Siitarinen katsoi, että lainvoimaisesti A:n syyksi luetun törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi hänen syykseen ei voitu lukea myös vaaran aiheuttamista samalle asianomistajalle, minkä vuoksi sitä koskeva syyte oli hylättävä.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna kysymykseen siitä, voitiinko A tuomita kohdassa 3 hänen syykseen käräjäoikeudessa lainvoimaisesti luetun törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi kohdassa 2.3 vaaran aiheuttamisesta.

A vaati valituksessaan, että syyte vaaran aiheuttamisesta hylätään.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

B ei vastannut valitukseen.

Välitoimi

Korkein oikeus varasi asianosaisille tilaisuuden lausua tuomittavasta rangaistuksesta siinä tapauksessa, että syyte vaaran aiheuttamisesta hylätään.

A ja syyttäjä antoivat pyydetyt lausumat.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. Taksinkuljettajien A:n ja B:n välillä oli ollut erimielisyyttä taksiautojen järjestyksestä taksijonossa. B oli tullut seisomaan A:n auton eteen pysäyttääkseen tämän. Tällöin A oli lähtenyt autollaan hitaasti liikkeelle, ja B oli kiivennyt auton konepellille. A oli kuljettanut henkilöautoa 30–40 kilometrin tuntinopeudella noin 100 metriä ja lopuksi kääntynyt oikealle B:n maatessa ajoneuvon konepellillä.

2. Käräjäoikeus on lukenut A:n syyksi muun ohessa törkeän pahoinpitelyn yrityksen ja törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen. Hovioikeus on lukenut A:n syyksi vaaran aiheuttamisen törkeän pahoinpitelyn yrityksen asemesta.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko A hovioikeuden selvitetyksi katsomalla menettelyllään syyllistynyt käräjäoikeudessa lainvoimaisesti hänen syykseen luetun törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi vaaran aiheuttamiseen.

Sovellettavat säännökset ja oikeuskäytäntö

4. Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitaan rikoslain 23 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka tienkäyttäjänä tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai ajoneuvolakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Saman luvun 2 §:n 1 momentin mukaan jos liikenneturvallisuuden vaarantamisessa moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta huomattavasti ylittää sallitun enimmäisnopeuden, ryhtyy ohittamaan näkyvyyden ollessa turvalliseen ohitukseen riittämätön taikka ohituksen ollessa muutoin kielletty, laiminlyö liikenneturvallisuuden vaatiman pysähtymisvelvollisuuden tai väistämisvelvollisuuden, taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla rikkoo liikennesääntöjä siten, että rikos on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, hänet on tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vähintään 30 päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

5. Vaaran aiheuttamisesta tuomitaan rikoslain 21 luvun 13 §:n mukaan se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta. Vaaran aiheuttamisen rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

6. Korkein oikeus on useassa ratkaisussaan arvioinut rikosten yhtymistä tilanteessa, jossa vastaajan syyksi luetun teon on katsottu täyttävän kahden eri rikoksen tunnusmerkistön ja toinen säännös on sisältänyt toissijaisuuslausekkeen. Korkein oikeus on ratkaisuissaan tarkastellut tilannetta kokonaisuutena ja ottanut huomioon tunnusmerkistöjen yhtenevyyden, rangaistussäännösten suojelukohteet sekä käsillä olevan tapauksen tosiseikat (ks. esim. KKO 2014:7, kohdat 49–50 ja KKO 2017:57, kohta 10). Tällaisina tosiseikkoina on otettu huomioon esimerkiksi, onko kyse yhdestä tapahtumien kulun kokonaisuudesta ja onko tekijän toiminta perustunut samaan tahtotilaan (KKO 2014:7, kohta 51, KKO 2019:31, kohta 13 ja KKO 2021:7, kohta 15) tai onko rikokset toteutettu samalla teolla ja yhtenevin tarkoituksin (KKO 2017:57, kohta 12) sekä ovatko rikokset kohdistuneet samaan henkilöön (KKO 2003:115 ja KKO 2017:57, kohta 13).

Korkeimman oikeuden arviointi tässä tapauksessa

7. Rikoslain 21 luvun 13 §:n vaaran aiheuttamista koskevan säännöksen toissijaisuuslausekkeen mukaan vaaran aiheuttamisesta tuomitseminen edellyttää, ettei teosta ole muualla laissa säädetty yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta. Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen on ankaramman vähimmäisrangaistuksensa vuoksi ankarampi rangaistussäännös kuin vaaran aiheuttaminen. Näin ollen vaaran aiheuttamista koskeva säännös syrjäytyy, jos teko sisältyy törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

8. Sekä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen että vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistöihin sisältyy tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella vakavan vaaran aiheuttaminen toisen hengelle tai terveydelle. Törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevassa säännöksessä on tieliikenteen osalta törkeän tekomuodon tekotapoina mainittu kolme esimerkkitilannetta ja neljäntenä tekotapana liikennesääntöjen rikkominen muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vaaran aiheuttamisen tekotapa voi olla mikä tahansa vakavasti toisen henkeä tai terveyttä vaarantava menettely. Törkeässä liikenneturvallisuuden vaarantamisessa riittävää on toisen hengen tai terveyden vakava abstrakti vaarantaminen, kun vaaran aiheuttamisessa edellytetään konkreettista vakavaa toisen hengen tai terveyden vaaraa. Korkein oikeus katsoo, että tunnusmerkistöjen päällekkäisyys puoltaa sitä, että vaaran aiheuttaminen sisältyy törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

9. Liikennerikossäännösten suojelukohteena on liikenneturvallisuus, jolla liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamista koskevan hallituksen esityksen (HE 32/1997 vp s. 3) mukaan tarkoitetaan lähinnä liikenteeseen osallistuvien hengen ja terveyden suojaa. Myös vaaran aiheuttaminen on toisen henkeen tai terveyteen kohdistuva rikos. Säännöksillä suojataan siten samaa oikeushyvää. A on sekä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen että vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistöjen täyttävällä menettelyllään konkreettisesti vaarantanut kuljettamansa ajoneuvon konepellillä maanneen B:n terveyttä. Molemmissa rikoksissa teon kohteena ja loukatun oikeushyvän haltijana on lisäksi ollut sama henkilö. Nämä seikat tukevat teon arvioimista vain yhtenä rikoksena.

10. A:n menettelyssä on kyse yhdestä tapahtumien kulun kokonaisuudesta. Sekä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen että vaaran aiheuttamisen tunnusmerkistöt ovat täyttyneet samalla teolla yhtenevin tarkoituksin. Nämäkin seikat puhuvat sen puolesta, että teko tulisi lukea A:n syyksi vain yhtenä rikoksena eli törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

11. Edellä todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden Korkein oikeus katsoo, että A:n menettely tulee rikosoikeudellisesti riittävästi arvioiduksi soveltamalla pelkästään törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevaa säännöstä. Tämän vuoksi syyte vaaran aiheuttamisesta hylätään.

Rangaistuksen mittaaminen

12. Koska syyte vaaran aiheuttamisesta hylätään, A:lle tulee tuomita uusi yhteinen rangaistus käräjäoikeuden lainvoimaisesti hänen syykseen lukemista törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vahingonteosta.

13. Korkein oikeus katsoo, että A on teollaan aiheuttanut konkreettisen vaaran siitä, että B putoaa konepelliltä, kun A on lähtenyt kuljettamaan ajoneuvoa B:n ollessa konepellillä, kiihdyttänyt ajonopeuttaan ja kääntynyt oikealle. Toisaalta ajonopeus on ollut maltillinen ja ajettu noin 100 metrin matka on ollut lyhyt, tapahtuma-aika on ollut yöllä eikä tapahtumapaikalla ole ollut juurikaan muuta ajoneuvoliikennettä. Edellä todetut rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat seikat huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että oikeudenmukainen yhteinen rangaistus A:n syyksi luetuista rikoksista on 60 päivän vankeusrangaistus, joka käräjäoikeuden määräämällä tavalla on ehdollinen.

Tuomiolauselma

Muutokset hovioikeuden tuomioon:

Syyte vaaran aiheuttamisesta kohdassa 2.3 hylätään.

A tuomitaan hänen syykseen luetuista vahingonteosta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta yhteiseen 60 päivän vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koeaika on päättynyt 31.7.2023.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Mika Huovila, Lena Engstrand, Juha Mäkelä ja Tuija Turpeinen. Esittelijä Marja Reijonen-Schofield.