KKO:2024:6

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden päätös 20.4.2022 nro 22/23458 ja Helsingin hovioikeuden päätös 25.10.2022 nro 1434 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Anders Isotalo ja hovioikeudessa hovioikeudenneuvokset Heikki Rautiola ja Jaakko Hirsto sekä assessori Annika Pasanen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A Ky:lle myönnettiin valituslupa.

Yhtiö vaati valituksessaan, että hovioikeuden päätös kumotaan, jatkokäsittelylupa myönnetään ja velkomuskanne hyväksytään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A Ky on toimittanut käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa on vaadittu vastaajan velvoittamista maksamaan yhtiölle 13 000 euroa korkoineen. Vaatimuksen perusteeksi on ilmoitettu uusi auto 26 000 euroa, josta oli annettu alennusta 6 000 euroa ja maksettu 10 000 euroa, ja lisäksi vakuutus- sekä käyttömaksuja 3 000 euroa. Kantajan käsityksen mukaan asia on ollut riidaton.

2. Yhtiö on toimittanut käräjäoikeudelle vastaajalle osoitetun 13 000 euron suuruisen laskun. Laskussa on autoa ja laskun määrän muodostumista koskevien tietojen lisäksi mainittu, että auto oli saatu omiin nimiin petoksella. Käräjäoikeus on tiedustellut yhtiöltä, perustuiko haastehakemuksen vaatimus postitse toimitettuun laskuun ja mihin perustui yhtiön käsitys siitä, että saatava oli riidaton.

3. Yhtiö on ilmoittanut, että velasta ei ollut riitaa ja että sitä ei vain haluttu maksaa. Viestissä on myös mainittu vastaajan varastaneen ”auton paperit” ja rekisteröineen auton omiin nimiinsä.

4. Käräjäoikeus on lähettänyt yhtiölle haastehakemuksen täydennyskehotuksen. Kehotuksen mukaan kysymys ei ollut oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta summaarisesta riita-asiasta. Täydennyskehotuksessa yhtiötä on pyydetty peruuttamaan haastehakemus. Käräjäoikeuden mukaan asia tuli laittaa vireille laajana riita-asiana oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisella laajalla haastehakemuksella.

5. Yhtiö ei ole peruuttanut haastehakemusta, vaan on toimittanut käräjäoikeudelle täydennyksen, joka on otsikoitu laajaksi haastehakemukseksi.

6. Käräjäoikeus on päätöksessään jättänyt kanteen tutkimatta katsoen, että asia ei ollut selvä ja riidaton. Käräjäoikeus on perustellut ratkaisuaan edelleen sillä, että kannetta ei täydennyskehotuksessa edellytetyin tavoin ollut peruutettu eikä asia laatunsa puolesta soveltunut summaariseen menettelyyn.

7. Yhtiö on valittanut hovioikeuteen, joka ei ole myöntänyt jatkokäsittelylupaa.

8. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, olisiko hovioikeuden pitänyt myöntää asiassa jatkokäsittelylupa.

Jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytykset

9. Korkein oikeus katsoo, että asiassa on perusteltua ensin arvioida, onko jatkokäsittelyluvan myöntämiselle ollut oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu muutosperuste.

10. Jatkokäsittelylupa on sanotun lainkohdan mukaan myönnettävä, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta. Lainkohdan sanamuodolla tarkoitetaan lain perustelujen mukaan sitä, että lupa tulisi järjestelmän soveltamisalaan kuuluvassa valitusasiassa myöntää aina jo silloin, kun syntyy epäily ratkaisun oikeellisuutta kohtaan. Luvan myöntämiselle asetettu kynnys olisi näin ollen matala. Arvioinnin perustana ovat yleensä käräjäoikeuden ratkaisun lopputulos ja siihen johtaneet perustelut (HE 105/2009 vp s. 60).

Summaarisen riita-asian haastehakemusta koskevat säännökset ja niiden tulkinta

11. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos asia koskee 1) tietyn määräistä saamista, 2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka 3) häätöä ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen (summaarinen riita-asia), haastehakemuksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa myöskään luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuja todisteita. Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa. Mainitun 3 §:n 2 momentissa on lisäksi erityisiä säännöksiä kuluttajaluottosopimukseen perustuvaa saatavaa koskevan summaarisen riita-asian haastehakemuksesta.

12. Lain esitöiden mukaan summaarinen menettely on tarkoitettu nopeaksi, joustavaksi ja helpoksi menettelyksi yksinkertaisissa asioissa (HE 15/1990 vp s. 11–12 ja 41). Velkoja, joka katsoo, että hänellä on selvä ja riidaton saatava, voi hakea saatavalleen täytäntöönpanoperusteen summaarisessa menettelyssä (ks. esim. LaVM 16/1990 vp s. 3).

13. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan jos haastehakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan hakemustaan, jos se on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavalla hakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava, ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta.

14. Luvun 6 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on jätettävä kanne tutkimatta, jollei kantaja noudata hänelle annettua 5 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja haastehakemus on niin puutteellinen, epäselvä tai sekava, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi.

15. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 1 momentissa ei ole säädetty muita edellytyksiä lainkohdassa tarkoitetun haastehakemuksen käyttämiselle tietyn määräistä saamista koskevassa asiassa kuin kantajan ilmoitus siitä, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen. Lain perustelujen (HE 15/1990 vp s. 52) mukaan tällainen ilmoitus on tarpeellinen sen vuoksi, että tuomioistuin voi harkita, onko haastehakemus riittävän täydellinen käsittelyn pohjaksi vai täytyykö hakijaa pyytää täydentämään haastehakemustaan luvun 5 §:n mukaisesti.

16. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n säännökset haastehakemuksen täydentämisestä koskevat myös summaarista riita-asiaa. Mikäli haastehakemus summaarisessa riita-asiassa ei täytä luvun 3 §:n mukaisia vaatimuksia, käräjäoikeuden on kehotettava kantajaa korjaamaan puutteellinen haastehakemus, jos se on välttämätöntä oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten. Oikeudenkäymiskaaressa tai muuallakaan laissa ei sen sijaan säädetä siitä, että käräjäoikeus voisi kehottaa kantajaa peruuttamaan haastehakemuksensa tai jättää kanteen tutkimatta, jos haastehakemusta ei peruuteta.

Korkeimman oikeuden arviointi jatkokäsittelyluvan myöntämisestä

17. Yhtiön haastehakemuksessa on vaadittu 13 000 euron suoritusta autokaupasta sekä 3 000 euroa vakuutus- ja käyttömaksuista. Kysymys on siten ollut tietyn määräisestä saatavasta. Kantaja on myös ilmoittanut, että asia kantajan käsityksen mukaan on riidaton.

18. Käräjäoikeus on toimittanut yhtiölle täydentämiskehotukseksi nimetyn pyynnön, jossa ei kuitenkaan ole kehotettu yhtiötä täydentämään haastehakemusta esimerkiksi yksilöimällä täsmällisemmin sopimus tai sitoumus, johon yhtiö vetoaa. Sen sijaan pyynnössä on ilmoitettu, ettei asia ollut selvä ja riidaton, minkä vuoksi kanne ei soveltunut käsiteltäväksi summaarisessa menettelyssä. Yhtiötä on kehotettu peruuttamaan haastehakemus ja laittamaan asia uudelleen vireille laajana riita-asiana. Yhtiön toimitettua käräjäoikeudelle haastehakemuksen täydennyksen käräjäoikeus on jättänyt kanteen tutkimatta sillä perusteella, että kannetta ei ollut peruutettu eikä asia käräjäoikeuden arvion mukaan laatunsa vuoksi soveltunut summaariseen menettelyyn.

19. Korkein oikeus toteaa, että käräjäoikeus on katsonut päätöksessään, että asia ei ole selvä ja riidaton eikä sovellu käsiteltäväksi summaarisessa menettelyssä, vaikka haastehakemus on lähtökohtaisesti täyttänyt oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Käräjäoikeus on lisäksi toimittanut yhtiölle edellä mainitun pyynnön ja jättänyt kanteen tutkimatta mainituilla perusteilla, vaikka laissa ei ole säännöstä, jonka nojalla kantajaa voitaisiin kehottaa peruuttamaan haastehakemus, eikä säännöstä kanteen tutkimatta jättämisestä sillä perusteella, että tällaista kehotusta ei ole noudatettu. Näin ollen asiassa on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta.

20. Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää yhtiölle jatkokäsittelylupa muutosperusteella. Asiaa ei ole tarpeen arvioida muiden jatkokäsittelylupaperusteiden kannalta.

Asian jatkokäsittely

21. Asian käsittelyä on oikeusastejärjestys huomioon ottaen perusteltua jatkaa hovioikeudessa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan ja yhtiölle myönnetään jatkokäsittelylupa.

Asia palautetaan Helsingin hovioikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan jatkettava valituksen käsittelyä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Huovila, Kirsti Uusitalo, Jussi Tapani, Pekka Pulkkinen ja Pasi Pölönen. Esittelijä Minna Heikinsalmi.