KKO:2024:45
A oli velvoitettu yksipuolisella tuomiolla maksusuoritukseen B Oy:lle. B Oy oli lähettänyt yksipuolisen tuomion A:lle tiedoksi salatun sähköpostin liitteenä. A oli avannut sähköpostin hänelle tekstiviestillä toimitetun salasanan avulla, jolloin B Oy oli saanut viestin avaamisesta automaattisen lukukuittauksen. A haki takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon myöhemmin kuin 30 päivän kuluessa sähköpostin lukukuittauksesta ja katsoi, että tiedoksianto ei ollut tapahtunut todisteellisesti.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että A oli saanut sähköpostilla yksipuolisesta tuomiosta tiedon oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin todisteellisesti niin, että lainkohdassa mainittu määräaika takaisinsaannin hakemiselle oli alkanut. Takaisinsaantihakemus jätettiin tutkimatta. (Ään.)
OK 12 luku 15 § 1 mom
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Asian tausta
Käräjäoikeus oli 23.12.2020 antamallaan yksipuolisella tuomiolla velvoittanut A:n suorittamaan B Oy:lle (yhtiö) kuluttajaluottosopimukseen perustuvia saatavia korkoineen.
Yhtiö oli 24.12.2020 lähettänyt yksipuolisen tuomion A:lle tiedoksi pdf-tiedostona salatun sähköpostiviestin liitteenä sekä lähettänyt sähköpostin avaamiseen tarvittavan salasanan A:lle tämän puhelimeen toimitetulla tekstiviestillä. Sähköpostin automaattisen lukukuittauksen mukaan A oli 24.12.2020 salasanan avulla avannut sähköpostin.
A oli 22.9.2021 tilannut yksipuolisen tuomion käräjäoikeudesta, ja oli 4.10.2021 vireille tulleella hakemuksellaan hakenut takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon. Yhtiö vaati käräjäoikeudessa, että A:n takaisinsaantihakemus jätetään myöhään saapuneena tutkimatta, koska A oli saanut yksipuolisen tuomion todisteellisesti tiedokseen 24.12.2020. A vastusti yhtiön vaatimusta, koska hän ei ollut antanut suostumustaan sähköiseen tiedoksiantoon eikä hän ollut pystynyt avaamaan sähköpostin liitteenä ollutta yksipuolista tuomiota.
Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomio 10.5.2022 nro 1003 4298
Käräjäoikeus totesi, että tiedoksiannon ei voitu katsoa tapahtuneen 24.12.2020, koska sähköinen tiedoksianto viranomaisasiassa edellyttää asianosaisen suostumusta ja koska A:n ei ollut edes väitetty antaneen suostumustaan yksipuolisen tuomion tiedoksi antamiseen yhtiön toteuttamalla tavalla. Kun yhtiö ei ollut väittänyt muutakaan tiedoksisaannin ajankohtaa, A:n oli katsottava hakeneen takaisinsaantia määräajassa.
Käräjäoikeus otti takaisinsaantihakemuksen tutkittavakseen, hyväksyi A:n takaisinsaantihakemuksen ja kumosi yksipuolisen tuomion.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Petri Honka.
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 16.5.2023 nro 282
Hovioikeus totesi yhtiön valituksen johdosta, että takaisinsaantimääräajan alkamisen kannalta merkityksellistä oli yksipuolisen tuomion todisteellinen tiedoksianto. Osapuoli, jonka vaatimuksesta yksipuolinen tuomio oli annettu, vastasi yksipuolisen tuomion tiedoksiannosta. Tämän osapuolen valittavissa oli myös yksipuolisen tuomion tiedoksiantotapa. Merkitystä ei siten tullut antaa sille, ettei A ollut etukäteen antanut suostumustaan sähköisenä viestinä toimitettavaan tiedoksiantoon. Yhtiön noudattamaa tiedoksiantotapaa voitiin pitää todisteellisena, kun tiedoksianto oli todennettavissa lukukuittauksesta.
Hovioikeus totesi edelleen, että kantaja oli lähtökohtaisesti velvollinen näyttämään toteen, että vastaaja oli saanut yksipuolisen tuomion tiedokseen. Kantajan todistustaakka ei kuitenkaan ollut rajoittamaton, eikä kantaja siten esimerkiksi ollut velvollinen näyttämään toteen, että vastaaja oli todella tutustunut tiedoksi saamansa ratkaisun sisältöön. Tiedoksiantotavasta riippumatta riittävää oli, että vastaajalla oli ollut halutessaan mahdollisuus tutustua ratkaisuun.
Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että A oli avattuaan saamansa sähköpostiviestin saanut tietää, mitä asia oli koskenut, missä tarkoituksessa viesti oli hänelle lähetetty ja että hänelle toimitettu yksipuolinen tuomio oli ollut luettavissa liitteestä. Kysymys oli ollut tavanomaisesta pdf-muotoisesta liitteestä, joten oli syntynyt vahva olettama, että A:lla oli ollut mahdollisuus tutustua yksipuoliseen tuomioon. Lisäksi A:lla oli ollut sähköpostiviestistä ilmenevällä tavalla viestiin vastaamalla mahdollisuus ottaa yhteyttä viestin lähettäneeseen tahoon liitetiedoston avaamiseen liittyneiden ongelmien ilmetessä siitä huolimatta, ettei viesti ollut nimenomaisesti sisältänyt yhteystietoja. Tämä huomioon ottaen ainoastaan A:n yksilöimätön väite siitä, että hän ei ollut saanut pdf-tiedostoa auki, ei riittänyt kumoamaan olettamaa tiedoksiannon tapahtumisesta.
Hovioikeus katsoi, että A oli oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentin edellytykset täyttävällä tavalla saanut yksipuolisen tuomion todisteellisesti tiedokseen 24.12.2020. A oli toimittanut takaisinsaantihakemuksen käräjäoikeudelle 4.10.2021 eli kyseisessä lainkohdassa säädetyn 30 päivän määräajan jälkeen. Takaisinsaantihakemus tuli jättää tutkimatta.
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja jätti A:n takaisinsaantihakemuksen tutkimatta. Käräjäoikeuden 23.12.2020 antama yksipuolinen tuomio jäi noudatettavaksi.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Harri Hyvärinen, Kari Puukka ja Tellervo Turunen. Esittelijä Veera Ruhanen.
Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa
A:lle myönnettiin valituslupa.
A vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja käräjäoikeuden ratkaisun lopputulos pysytetään.
Yhtiö vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu
1. B Oy (yhtiö) on toimittanut Kymenlaakson käräjäoikeuden 23.12.2020 antaman yksipuolisen tuomion A:lle tiedoksi lähettämällä tuomion hänelle pdf-tiedostona salatun sähköpostin liitteenä. A on 24.12.2020 avannut sähköpostin hänen puhelimeensa tekstiviestillä lähetetyllä salasanalla. Käräjäoikeus on katsonut, että yksipuolisen tuomion tiedoksiannon ei voitu katsoa tapahtuneen 24.12.2020, koska suostumusta kysymyksessä olevaan sähköiseen tiedoksiantoon ei ollut annettu, ja tutkinut takaisinsaantihakemuksen. Hovioikeus on katsonut, että yksipuolinen tuomio oli annettu todisteellisesti tiedoksi 24.12.2020 ja jättänyt takaisinsaantihakemuksen tutkimatta myöhässä tehtynä.
2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko A 24.12.2020 saanut yksipuolisesta tuomiosta tiedon oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin todisteellisesti niin, että lainkohdassa mainittu määräaika takaisinsaannin hakemiselle on alkanut.
Sovellettavat oikeusohjeet
3. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan asianosainen, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, ei saa valittaa siitä. Yksipuolisessa tuomiossa on tästä ilmoitettava ja samalla annettava ohjeet, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa takaisinsaantia on haettava. Saman luvun 14 §:n 1 momentin mukaan sen asianosaisen asiana, jonka vaatimuksesta yksipuolinen tuomio on annettu, on huolehtia siitä, että vastapuoli saa tiedon yksipuolisesta tuomiosta, ellei pykälän 2 momentista muuta johdu.
4. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan asianosaisella, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, joka on antanut yksipuolisen tuomion. Takaisinsaantia on haettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä lukien, kun takaisinsaannin hakija hänen läsnäollessaan toimitetussa ulosmittauksessa taikka muulla tavoin todisteellisesti on saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta.
5. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2021:2 (kohta 6) todennut, että takaisinsaantimääräajan alkamisen kannalta merkityksellistä on yksipuolisen tuomion todisteellinen tiedoksianto, eikä riittävää tältä osin ole esimerkiksi muulla tavoin osoitettu tosiasiallinen tietoisuus yksipuolisesta tuomiosta. Yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisessa ei kuitenkaan vaadita noudatettavaksi oikeudenkäymiskaaren 11 luvun säännöksiä tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä, vaan muukin todisteellinen tiedoksianto riittää.
6. Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla, kun tuomioistuin tai syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto voidaan toimittaa lähettämällä asiakirja asianosaiselle sähköisenä viestinä siten kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (asiointilaki) 18 §:ssä säädetään.
7. Asiointilain 18 §:ssä säädetään todisteellisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Pykälän 1 momentin mukaan asiakirja, joka lain mukaan toimitetaan postitse saantitodistusta vastaan tai muuten todisteellisesti, voidaan asianosaisen suostumuksella antaa tiedoksi myös sähköisenä viestinä, ei kuitenkaan telekopiona tai vastaavalla tavalla. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava, että asiakirja on asianosaisen tai tämän edustajan noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisen tai tämän edustajan on tunnistauduttava asiakirjaa noutaessaan. Tunnistautumisessa on tällöin käytettävä tunnistautumistekniikkaa, joka on tietoturvallinen ja todisteellinen. Pykälän 3 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen 1 momentin mukaisesti osoittamalta yhteydeltä. Jos asiakirjaa ei ole noudettu seitsemän päivän kuluessa viranomaisen ilmoituksesta, tiedoksiannossa noudatetaan, mitä siitä muualla laissa säädetään.
8. Asiointilain 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan hallintoasian, tuomioistuinasian, syyteasian ja ulosottoasian sähköiseen vireillepanoon, käsittelyyn ja päätöksen tiedoksiantoon, jollei muualla laissa toisin säädetä. Lakia sovelletaan soveltuvin osin myös muussa viranomaistoiminnassa.
Korkeimman oikeuden arviointi yksipuolisen tuomion sähköisen tiedoksiannon edellytyksistä
9. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentti ei edellytä yksipuolisen tuomion tiedoksiantamista oikeudenkäymiskaaren 11 luvun tiedoksiantoa koskevien säännösten tarkoittamalla tavalla. Asiointilakia puolestaan sovelletaan sen 2 §:ssä tarkemmin säädetyin tavoin ainoastaan viranomaistoimintaan. Asiointilain 18 § koskee viranomaisen suorittamaa asiakirjan todisteellista tiedoksiantoa sähköisesti, mikä edellyttää tiedoksiannon vastaanottajan suostumusta.
10. Yksipuolisen tuomion tiedoksiannosta huolehtiminen on annettu oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 14 §:ssä sen osapuolen tehtäväksi, jonka vaatimuksesta yksipuolinen tuomio on annettu. Tiedoksianto on tehtävä luvun 15 §:n 1 momentin mukaan todisteellisesti, eikä tiedoksiannolle ole säädetty muita muotovaatimuksia. Tiedoksianto voidaan siten toimittaa myös sähköisesti, kunhan se tapahtuu todistettavasti, eikä tällaisen tiedoksiantotavan käyttäminen myöskään edellytä vastaanottajan suostumusta.
11. Asianosaisen suorittaman sähköisen tiedoksiannon voidaan lähtökohtaisesti katsoa tapahtuneen oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla todisteellisesti, kun sähköisestä viestistä ilmenee, että viestissä on kyse yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisesta, yksipuolinen tuomio on liitetty viestiin tai saatavilla muulla tavoin sähköisesti ja sähköistä viestiä avattaessa käytetään sellaista tunnistautumista, jonka perusteella tiedoksiannosta voidaan varmistua.
12. Takaisinsaantioikeuden tehokkaan käyttämisen edellytyksenä on, että asianosainen, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, saa asianmukaisen tiedon paitsi yksipuolisesta tuomiosta myös siitä, milloin määräaika takaisinsaannin hakemiselle päättyy ja miten hänen on meneteltävä, jos hän haluaa hakea takaisinsaantia. Asianosaisen toimittaman todisteellisen tiedoksiannon osalta on siten pystyttävä varmistumaan siitä, että vastapuoli saa tuomiosta ja takaisinsaantiosoituksesta tiedon siten, että hänellä on todellinen mahdollisuus perehtyä asiakirjaan.
13. Sähköistä tiedoksiantotapaa käyttävän asianosaisen on siten osoitettava, että yksipuolinen tuomio takaisinsaantiosoituksineen on toimitettu vastaanottajan saataville siten, että vastaanottaja voi ottaa siitä selon. Todisteellinen tiedoksianto ja siitä alkava takaisinsaantimääräaika ei edellytä sitä, että vastaanottaja todellisuudessa ottaisi selon hänelle tiedoksiannetusta yksipuolisesta tuomiosta.
Arviointi tiedoksiannosta tässä asiassa
14. Yhtiön kirjallisena todisteena esittämästä sähköpostiviestistä ilmenee, että yhtiö on 24.12.2020 lähettänyt A:lle salatun sähköpostin, jonka otsikossa on yksilöity tiedoksi annettava yksipuolinen tuomio ja jonka liitteenä on ollut pdf-tiedosto. Viestistä ilmenee, että yhtiö toimittaa otsikossa yksilöidyssä asiassa annetun yksipuolisen tuomion oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 14 ja 15 §:n mukaisesti A:lle tiedoksi ja että tuomio on toimitettu todisteellisesti sähköpostin liitteenä. Lisäksi viestistä ilmenee, että viestin lähettäjä on saanut sen avaamisesta automaattisen lukukuittauksen.
15. A on vastaanottanut yhtiön lähettämän sähköpostin ja avannut 24.12.2020 viestin hänelle erikseen toimitetulla salasanalla. Viestin sisällöstä on käynyt selväksi, että kysymys on yksipuolisen tuomion tiedoksiannosta, ja viestin liitteenä on ollut yksipuolinen tuomio. Tiedoksiannon tapahtumisen kannalta merkitystä ei ole sillä, onko A todellisuudessa ottanut selkoa yksipuolisesta tuomiosta.
16. A on väittänyt, että hän ei ollut saanut auki viestin liitteenä ollutta tiedostoa. Tämän johdosta Korkein oikeus toteaa, että viestin liitteenä on ollut yksipuolinen tuomio yleisesti käytetyssä pdf-muodossa. A ei ole ilmoittanut viestin lähettäjälle, että hän ei ollut saanut liitetiedostoa auki, eikä mikään muukaan asiassa esiin tullut viittaa siihen, että viestin liite, joka on A:n tieten toimitettu hänelle nimenomaan sen tiedoksiantotarkoituksessa, ei olisi tosiasiassa ollut A:n saatavilla. Näissä olosuhteissa Korkein oikeus katsoo, että A:n myöhemmin esittämä yksilöimätön väite siitä, että hän ei ollut avannut tai pystynyt avaamaan sähköpostin liitetiedostoa, ei riitä osoittamaan, ettei A:lla olisi ollut todellista mahdollisuutta perehtyä hänelle toimitettuun asiakirjaan.
17. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että A:lla on ollut todellinen mahdollisuus perehtyä myös liitetiedostoon ja että hän on siten oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta ja siihen sisältyneistä takaisinsaannin hakemista koskevista ohjeista. Yhtiö on siten näyttänyt antaneensa yksipuolisen tuomion A:lle tiedoksi 24.12.2020, jolloin on alkanut oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräaika takaisinsaannin hakemiselle.
18. A on hakenut takaisinsaantia 4.10.2021 eli lainkohdassa säädetyn määräajan päättymisen jälkeen. Takaisinsaantihakemus on siten tullut hovioikeuden katsomin tavoin jättää myöhään saapuneena tutkimatta, eikä aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ole.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Kirsti Uusitalo (eri mieltä), Mika Ilveskero, Timo Ojala ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Mikaela Lind.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Uusitalo: Olen samaa mieltä kuin enemmistö kohtien 1–15 osalta. Sen jälkeen totean seuraavan.
A on väittänyt, että hän ei ollut saanut auki salasanan avulla avaamansa sähköpostiviestin liitteenä pdf-muodossa ollutta, yksipuolisen tuomion ja takaisinsaantia koskeneet ohjeet sisältänyttä tiedostoa. Katson, että näyttötaakka myös yksipuolisen tuomion sisältäneen liitetiedoston avautumisesta on yhtiöllä. Totean, että yhtiö olisi voinut sisällyttää yksipuolisen tuomion tuomiolauselman ja takaisinsaantia koskevat ohjeet tekstinä lähettämäänsä sähköpostiin käyttämättä erikseen avattavaa liitetiedostoa. Katson, ettei yhtiö ole näyttänyt A:n saaneen todisteellista tietoa yksipuolisesta tuomiosta ja takaisinsaantia koskevista ohjeista. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräaika takaisinsaannin hakemiselle ei siten ole alkanut kulua sähköpostiviestin avaamisesta 24.12.2020. Kumoan hovioikeuden tuomion ja palautan asian hovioikeuteen takaisinsaantihakemuksen tutkimiseksi.