KKO:2024:36

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Asian tausta

A oli tehnyt urheiluseura B ry:n kanssa valmentajasopimukseksi otsikoidun työsopimuksen. Työsuhteen oli sovittu alkavan 7.1.2019 ja päättyvän 31.10.2020. Palkaksi oli sovittu 2 200 euroa kuukaudessa. A:n työtehtävänä oli ollut miesten jalkapallon edustusjoukkueen valmentaminen. Edustusjoukkue oli pelannut pelikauden 2019 Miesten Ykkösessä.

A oli 31.5.2019 vapautettu edustusjoukkueen valmentajan tehtävistä siten, että palkanmaksu kuitenkin jatkui 31.10.2019 saakka.

Kanne ja vastaus Kainuun käräjäoikeudessa

A vaati kanteessaan, että B ry velvoitetaan suorittamaan hänelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja odotuspäivien palkkaa.

B ry vaati ensisijaisesti kanteen jättämistä tutkimatta. Työsopimukseen sisältyvän ehdon mukaan mahdolliset erimielisyydet, joita ei neuvotteluteitse saada ratkaistua, käsitellään välimiesmenettelyssä Urheilun oikeusturvalautakunnassa. Välityslausekkeen sisältänyt ehto ei ollut kohtuuton eikä sen soveltaminen johtanut kohtuuttomuuteen.

A vaati prosessiväitteen hylkäämistä. Välityslauseke tuli jättää kohtuuttomana huomioon ottamatta.

Käräjäoikeuden päätös 10.9.2020 nro 20/882 ja tuomio 15.2.2021 nro 21/94

Käräjäoikeus katsoi prosessiväitettä koskevassa päätöksessään, ettei välityslausekkeen merkitystä ollut sopimusta tehtäessä selvitetty A:lle. A ei ollut aiemmin toiminut päätoimisena valmentajana, eikä hän ollut joutunut tekemisiin tämänkaltaisten sopimusten kanssa. Asiassa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että A:n asema olisi eronnut tavanomaisesta työntekijästä valmentajan johtaja-aseman vuoksi.

Se, että urheilussa käytettävät vakiosopimukset olivat kollektiivisesti laadittuja, ei sinällään estänyt välityslausekkeen sovittelua. Vakiosopimukset oli laadittu lähinnä huipputason liigaa varten, mikä puolsi välityslausekkeen kohtuullistamista.

B ry ei ollut edes väittänyt olevansa valmis suorittamaan välimiesten vaatimaa ennakkoa tai vakuutta. Tämä tosiasiallisesti esti A:ta saamasta kanteensa tutkittavaksi välimiesmenettelyssä. A:n taloudellinen tilanne oli tiukka, eikä A:n oikeusturvavakuutus riittänyt kattamaan edes asiamiehen palkkiota.

Käräjäoikeus katsoi, että A tuskin saisi kannettaan tutkituksi välimiesmenettelyssä. Välityslausekkeen soveltaminen johtaisi A:n osalta kohtuuttomuuteen ja estäisi häntä saavuttamasta oikeuksiaan. Näin ollen välityslauseke oli jätettävä oikeustoimilain 36 §:n nojalla huomioon ottamatta. Käräjäoikeus otti kanteen tutkittavaksi.

Pääasiaa koskevassa tuomiossa käräjäoikeus velvoitti B ry:n maksamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja odotuspäivien palkkaa.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Minna Kemppainen.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio 27.9.2022 nro 262

B ry:n valituksen johdosta hovioikeus totesi, että A:lla oli ollut mahdollisuus tutustua valmentajasopimukseen etukäteen. Sopimus oli laadittu Suomen jalkapallovalmentajat ry:n hyväksymälle ja suosittelemalle valmentajasopimuspohjalle. A oli ollut sopimusta laadittaessa työsuhteessa muualla, eikä hän siten ollut allekirjoitushetkellä ollut taloudellisesti riippuvainen B ry:stä. Sanotut seikat eivät puoltaneet välityslausekkeen sovittelua.

Hovioikeus otti huomioon A:n työtehtävät ja toiminnan seuran johdon ja valvonnan alaisena, hänen palkkauksensa ja asemansa työntekijänä sekä sen, että A:lle päätoimisena valmentajana toimiminen ja sitä koskeva valmentajasopimus oli ollut ensimmäinen laatuaan, ja katsoi, että osapuolet eivät olleet olleet keskenään tasaveroisessa asemassa sopimusta tehdessään. Sopimuksen tekemisen yhteydessä A:lle ei ollut selostettu välityslausekkeen sisältöä ja merkitystä eikä hänellä ollut ollut käytettävissään oikeudellista asiantuntemusta. A:n mahdollisuudet arvioida välityslausekkeen sisältävän ehdon merkitystä olivat sopimuksen syntyolosuhteista esitetyn selvityksen perusteella olleet puutteelliset. Hovioikeus katsoi, että vaikka urheilussa käytettävät vakiosopimukset olisivatkin kollektiivisesti laadittuja, se ei sinällään estänyt välityslausekkeen sovittelua.

B ry oli varoittamatta vapauttanut A:n valmentajatehtävistä kesken sopimuskauden ja lakkauttanut tämän palkanmaksun. A:n taloudelliset olot muutoinkin huomioon ottaen oli todennäköistä, ettei hän pystyisi suorittamaan välimiesten häneltä todennäköisesti vaatimaa ennakkoa tai vakuutta, eikä B ry ollut edes väittänyt olevansa valmis suorittamaan niitä A:n puolesta. A ei siten todennäköisesti saisi kannettaan tutkituksi välimiesmenettelyssä. A ei myöskään todennäköisesti kykenisi valvomaan etuaan ja oikeuttaan välimiesmenettelyssä ilman ammattitaitoista avustajaa, eikä hänellä ollut taloudellisia mahdollisuuksia kustantaa itselleen avustajaa välimiesmenettelyssä.

Pääasiassa oli kyse työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja siitä mahdollisesti maksettavaksi määrättävistä korvauksista. Kyseessä oli taloudelliselta intressiltään tavanomainen ja rutiinityyppinen työoikeudellinen asia, jonka käsittelyn oli luontevinta tapahtua yleisessä tuomioistuimessa.

Kokonaisuutena hovioikeus katsoi, että välityslausekkeen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Sen vuoksi välityslauseke tuli oikeustoimilain 36 §:n nojalla jättää huomioon ottamatta ja kanne voitiin tutkia. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden päätöksen eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Maarit Tukiainen, Virve Salo ja Kirsi Erkkilä. Esittelijä Sanna Selkälä.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

B ry:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä siitä, oliko valmentajasopimuksen välityslausekkeen sisältänyt sopimusehto kohtuuton ja oliko yleinen tuomioistuin toimivaltainen tutkimaan asian.

Valituksessaan B ry vaati, että välityslauseke otetaan huomioon ja kanne jätetään tutkimatta.

Vastauksessaan A vaati valituksen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. A on tehnyt valmentajasopimukseksi otsikoidun työsopimuksen urheiluseura B ry:n kanssa. Sopimukseen sisältyy ehto, jonka mukaan sopimuksen tulkinnasta ja mahdollisista erimielisyyksistä on välittömästi neuvoteltava seuran ja valmentajan kesken. Ehdon mukaan mahdolliset erimielisyydet, joita ei neuvotteluteitse saatu ratkaistua, käsitellään välimiesmenettelyssä Urheilun oikeusturvalautakunnassa.

2. B ry:n päätettyä A:n työsopimuksen A on nostanut käräjäoikeudessa kanteen vaatien B ry:ltä korvausta muun ohella työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. B ry on katsonut, että välityslausekkeen johdosta yleinen tuomioistuin ei ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa, sekä tällä perusteella vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta. A on vaatinut prosessiväitteen hylkäämistä katsoen, että välityslauseke tuli jättää kohtuuttomana huomioon ottamatta. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat jättäneet välityslausekkeen huomioon ottamatta ja tutkineet kanteen.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

3. Korkeimman oikeuden arvioitavana on kysymys siitä, onko B ry:n ja A:n väliseen työsopimukseen sisältyvän välityslausekkeen soveltaminen kohtuutonta ja onko se tämän vuoksi jätettävä huomioon ottamatta. Vastauksesta kysymykseen riippuu, onko yleinen tuomioistuin ollut toimivaltainen tutkimaan kanteen.

Sovellettavat säännökset ja oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat

4. Työsopimuslain 10 luvun 2 §:ssä säädetään, että jos työsopimuksen ehdon soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Lain esitöiden mukaan työsopimuslain sovittelusäännös vastaa yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita (HE 157/2000 vp s. 114).

5. Yleissäännös kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelusta sisältyy varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (oikeustoimilaki) 36 §:n 1 momenttiin. Sen mukaan oikeustoimen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

6. Välimiesmenettelystä annetun lain (välimiesmenettelylaki) 2 §:n mukaan yksityisoikeudellinen riitakysymys, josta voidaan tehdä sovinto, saadaan määrätä asianosaisten välisin sopimuksin välimiesten lopullisesti ratkaistavaksi. Samalla tavoin ratkaistavaksi voidaan määrätä myös sopimuksessa ilmaistusta oikeussuhteesta vastaisuudessa aiheutuvat mainitunlaiset riitakysymykset, jollei laissa ole toisin säädetty. Välimiesmenettelylain 5 §:n 1 momentin mukaan kannetta kysymyksestä, joka on välimiesten ratkaistava, ei saa ottaa tuomioistuimessa tutkittavaksi, jos vastapuoli tekee siitä väitteen ennen kuin hän vastaa pääasiaan. Välimiesmenettelylain esitöissä (HE 202/1991 vp s. 3) yksittäisistä työsopimuksista johtuvat riitaisuudet on esitetty esimerkkinä asioista, joissa välimiesmenettelyä ei usein voida pitää soveliaana.

7. Välimiesmenettelyn käyttämistä on lainsäädännössä rajoitettu useissa laeissa heikommassa asemassa olevan osapuolen suojaamiseksi. Kuluttajansuojalain 12 luvun 1 d §:n 1 momentin mukaan ennen riidan syntymistä tehdyn sopimuksen ehto, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välinen riita-asia on ratkaistava välimiesmenettelyssä, ei sido kuluttajaa. Vastaavasti säädetään kuluttajan suojaksi myös asuntokauppalain 7 luvun 3 §:ssä sekä yksityistakaajan suojaksi takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 37 §:ssä. Työsopimusten osalta välityslausekkeiden käyttöä ei ole työsopimuslaissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu, joten työsopimuksessa olevan välityslausekkeen kohtuuttomuus tulee arvioitavaksi työsopimuslain 10 luvun 2 §:n sovittelusäännöksen nojalla.

8. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on arvioitu vain elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa olevien välityslausekkeiden kohtuuttomuutta oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Vaikka arviointitilanne on näissä tapauksissa lähtökohdiltaan erilainen kuin työsopimukseen sisältyvän välityslausekkeen osalta, ratkaisuissa esitettyihin näkökohtiin voidaan kiinnittää huomiota myös työsopimuksessa olevan välityslausekkeen kohtuuttomuutta arvioitaessa.

9. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2003:60 jättänyt sijoituspalvelusopimukseen sisältyneen välityslausekkeen oikeustoimilain 36 §:n nojalla huomioon ottamatta. Tapauksessa vastakanteen nostaneella A:lla, joka harjoitti elinkeinotoimintaa toiminimellä, ei ollut varoja eikä ansiotuloja, minkä vuoksi hän ei todennäköisesti kykenisi suorittamaan välimiehen vaatimaa ennakkoa tai vakuutta välimiehelle tulevasta korvauksesta. Kun toinen asianosainen ei ollut edes väittänyt olevansa valmis suorittamaan A:n osuutta ennakosta tai antamaan siitä vakuutta, Korkein oikeus katsoi, että A tuskin saisi kannettaan tutkituksi välimiesmenettelyssä. Korkein oikeus kiinnitti lisäksi huomiota siihen, että A:lle oli yleisessä tuomioistuimessa myönnetty maksuton oikeudenkäynti ja määrätty avustaja mutta vastaavaa etua ei voitaisi myöntää välimiesmenettelyssä.

10. Sen sijaan ratkaisussa KKO 1996:27 Korkein oikeus ei pitänyt kioskimyyntitoimintaa koskevassa franchising-sopimuksessa olevaa välityslauseketta kohtuuttomana. Korkein oikeus lausui, että välityslausekkeen sovittelu oikeustoimilain 36 §:n nojalla voi tulla kysymykseen erityisesti, jos ehdon soveltaminen välimiesmenettelyn kustannuksista johtuen kohtuuttomasti heikentäisi toisen osapuolen mahdollisuuksia saada oikeussuojaa. Näin saattaa olla erityisesti silloin, kun heikommassa asemassa oleva sopimuspuoli on verrattavissa työntekijään tai kuluttajaan. Lisäksi välityslauseketta voidaan pitää kohtuuttomana muun muassa silloin, kun riitakysymys on selvä ja yksinkertainen ja sen taloudellinen arvo on vähäinen, jolloin välimiesmenettelystä sopijapuolelle aiheutuvat kustannukset olisivat sopimussuhde kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuuttomat. Kyseistä tapausta arvioidessaan Korkein oikeus kiinnitti huomiota erityisesti yhteistoimintasopimuksen luonteeseen kaupallisena sopimuksena, sopimuksenteon olosuhteisiin sekä kioskiyrittäjän harjoittaman liiketoiminnan laajuuteen ja siihen, ettei hänen toimintansa ollut niin epäitsenäistä, että hän olisi rinnastettavissa työntekijään tai kuluttajaan. Korkein oikeus otti lisäksi huomioon asiassa esitettyjen vaatimusten määrän ja riitakysymysten laadun ja totesi, ettei tällaisten riitakysymysten ratkaiseminen välimiesmenettelyssä ollut epätavallista.

Kohtuuttomuusarvioinnin lähtökohdat tässä asiassa

11. A on vedonnut asiassa sekä työsopimuslain 10 luvun 2 §:n että oikeustoimilain 36 §:n sovittelusäännöksiin. Alemmat tuomioistuimet ovat katsoneet välityslausekkeen kohtuuttomaksi oikeustoimilain 36 §:n perusteella. Korkein oikeus toteaa, että välityslauseke on ollut A:n työsopimuksen ehtona, jolloin sovellettavaksi tulee erityissäännöksenä työsopimuslain 10 luvun 2 §. Työsopimuslain mukainen sovitteluharkinta ei kuitenkaan poikkea oikeustoimilain 36 §:n mukaisesta sovitteluharkinnasta.

12. Arvioitaessa työsopimusehdon soveltamisen kohtuuttomuutta huomioon on otettava työsopimus kokonaisuutena sekä työntekijän ja työnantajan olosuhteet muutoin (ks. KKO 2019:28, kohta 25). Nyt ratkaistavana olevassa välityslausekkeen kohtuuttomuutta koskevassa asiassa Korkein oikeus katsoo, että huomiota tulee kiinnittää erityisesti A:n asemaan työntekijänä, sopimuksenteon olosuhteisiin sekä oikeussuojan saatavuuteen ottaen huomioon erityisesti oikeudenkäynnin kustannukset.

A:n asema työntekijänä

13. A on vedonnut välityslausekkeen kohtuuttomuuden tueksi siihen, että osapuolet eivät ole olleet keskenään tasaveroisessa asemassa. B ry on sen sijaan pitänyt merkityksellisenä ja ehdon sovittelua vastaan puhuvana seikkana sitä, että A:n asema ei ole rinnastunut tavanomaiseen työntekijään vaan hän on ollut johtaja-asemassa.

14. Korkein oikeus toteaa, että A:n ja B ry:n välisen sopimuksen mukaan A on sitoutunut seuran johdon ja valvonnan alaisena toimimaan miesten edustusjoukkueen valmentajana valmennusohjelman mukaisesti sekä sopimaan seuran kanssa mahdollisista valmennusohjelmasta poikkeamisista. Työsopimus on ollut määräaikainen ja kestoltaan alle kaksi vuotta. Palkaksi on sovittu 2 200 euroa kuukaudessa. Nämä seikat huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että A:n asema ei ole rinnastunut kohtuuttomuusarvioinnin kannalta merkityksellisellä tavalla johtaja-asemaan, vaan hän on ollut tavanomaisen työntekijän asemassa, vaikka A:lla valmentajana onkin ollut päätäntävaltaa edustusjoukkueen urheilullisesta johtamisesta. Muutoinkin A:n pienehkö kuukausipalkka, työsopimuksen määräaikaisuus ja työsuhteen ennenaikainen päättyminen pääasian riitakysymyksenä puhuvat työntekijän erityisen suojantarpeen ja siten kohtuuttomuuden puolesta.

Sopimuksenteon olosuhteet

15. Kohtuuttomuusarvioinnissa voidaan yleensä antaa merkitystä muun ohella sille, kumpi osapuoli on laatinut kohtuuttomaksi väitetyn ehdon. Tässä tapauksessa A:n työsopimus on laadittu B ry:n toimittamalle sopimuspohjalle, mikä seikka voisi lähtökohtaisesti puoltaa sovittelua. Tämän näkökohdan merkitystä kuitenkin vähentää se, että kyse on ollut Suomen jalkapallovalmentajat ry:n hyväksymästä ja suosittelemasta mallisopimuksesta. Sen vuoksi Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa sillä, kumman osapuolen aloitteesta välityslauseke on sisällytetty sopimukseen, ei ole sanottavaa merkitystä kohtuuttomuusharkinnassa.

16. A on ollut sopimuksentekohetkellä työsuhteessa toiseen työnantajaan, eikä hän siten ole ollut taloudellisesti riippuvainen B ry:stä. A:n työsopimus ei ole ollut sisällöltään erityisen laaja tai monimutkainen, ja välityslausekkeen sisältänyt ehto on ollut sopimuksesta vaikeuksitta havaittavissa. A:lla on ollut ennen sopimuksen allekirjoittamista myös tosiasiallinen mahdollisuus tutustua sopimukseen etukäteen ja tarvittaessa selvittää itselleen epäselvät ehdot. Myöskään nämä seikat eivät puolla välityslausekkeen sovittelua.

17. B ry on ollut tietoinen siitä, ettei A ollut aiemmin toiminut päätoimisena valmentajana eikä hänellä siten ole ollut sitä kautta aiempaa kokemusta valmentajasopimuksissa tyypillisesti käytettävistä ehdoista. Riidatonta myös on, että sopimusta tehtäessä välityslausekkeen sisällöstä ja merkityksestä ei ole käyty osapuolten välillä minkäänlaista keskustelua. B ry työnantajana ei ole kiinnittänyt A:n huomiota hänen oikeusasemansa kannalta merkitykselliseen ja työsopimuksissa epätavanomaiseen ehtoon. Nämä seikat puoltavat välityslausekkeen sovittelua.

Oikeussuojan saatavuus

18. Edellä kohdissa 9 ja 10 selostetun mukaisesti oikeuskäytännössä on pidetty elinkeinonharjoittajien väliseen sopimukseen sisältyvän välityslausekkeen kohtuuttomuutta arvioitaessa yhtenä keskeisenä seikkana sitä, heikentääkö ehdon soveltaminen välimiesmenettelyn kustannuksista johtuen kohtuuttomasti toisen osapuolen mahdollisuuksia saada oikeussuojaa. Korkein oikeus katsoo, että tällä näkökohdalla on työsopimukseen sisältyvän välityslausekkeen kohtuuttomuutta arvioitaessa vieläkin suurempi painoarvo kuin elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa.

19. B ry on vedonnut siihen, että Urheilun oikeusturvalautakunnan välimiesmenettely on tavanomaista välimiesmenettelyä edullisempi ja että välimiesmenettelyn yksiportaisuus on omiaan pienentämään asianosaisille oikeudellisen avustajan käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi A:n oikeusturvavakuutus olisi kattanut avustajan palkkion välimiesmenettelyssä tiettyyn rajaan saakka. B ry on vedonnut myös siihen, ettei A ole ollut täysin maksukyvytön. A puolestaan on todennut, ettei hän perheensä taloudellinen tilanne huomioon ottaen olisi voinut vastata välimiesoikeuden kustannuksista.

20. Välimiesmenettelylain 46 §:n 1 momentin mukaan asianosaiset ovat yhteisvastuullisesti velvolliset suorittamaan välimiehille korvauksen heidän työstään ja kustannuksistaan, jollei muuta ole sovittu tai määrätty. Saman pykälän 3 momentin mukaan välimiehillä on oikeus vaatia asianosaisilta ennakko tai vakuus heille tulevasta korvauksesta. Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 34 §:n perusteella mainitut säännökset soveltuvat myös välimiesmenettelyyn lautakunnassa.

21. Välimiesoikeuden kokoonpano tässä tapauksessa olisi lähtökohtaisesti ollut Urheilun oikeusturvalautakunnan sääntöjen 32 §:n mukaisesti kolme välimiestä, kun osapuolet eivät olleet muusta sopineet. Lisäksi lautakunnan sihteeri toimii välimiesoikeuden sihteerinä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan lautakunta on sääntöjensä puitteissa vahvistanut kohtuulliseksi välimiesoikeuden puheenjohtajan palkkioksi 210 euroa tunnilta sekä jäsenen ja sihteerin tuntipalkkioksi enintään kaksi kolmasosaa tästä.

22. Korkein oikeus toteaa, että Urheilun oikeusturvalautakunta ei ole vahvistanut esimerkiksi riidan taloudelliseen arvoon perustuvia palkkiotaksoja, ja näin ollen osapuolten vastattavaksi tulevien välimiesoikeudelle maksettavien palkkioiden kokonaismäärä on ollut vaikeasti ennakoitavissa.

23. A:n mukaan hänen oikeusturvavakuutuksensa ei olisi kattanut välimiesoikeuden palkkioita. Myöskään oikeusapua ei ole mahdollista saada välimiesoikeuden palkkioiden maksamiseen. B ry ei ole puolestaan ottanut vastatakseen välimiesoikeuden palkkioista välimiesmenettelyn lopputuloksesta riippumatta taikka sitoutunut vastaamaan kokonaisuudessaan välimiesoikeuden mahdollisesti osapuolilta vaatimasta ennakosta tai vakuudesta.

24. Välimiesoikeudelle maksettavan palkkion lisäksi osapuolten maksettavaksi tulevat mahdollisten oikeudellisten avustajien palkkiot. Vaikka välimiesmenettelyn yksiportaisuus onkin omiaan pienentämään näitä kustannuksia yleiseen tuomioistuimeen verrattuna ja vaikka ne on voitu ainakin osin kattaa A:n oikeusturvavakuutuksesta, merkityksellistä on, että osittain maksuton julkinen oikeusapu, johon A olisi ilmoituksensa mukaan ollut oikeutettu oikeusturvavakuutuksen katon tullessa täyteen, ei olisi ollut A:n käytettävissä välimiesmenettelyssä.

25. Kun edellä mainittujen seikkojen lisäksi otetaan huomioon A:n heikko taloudellinen tilanne kanteen vireillepanovaiheessa sekä siihen johtaneet syyt eli A:n työsuhteen yllättävä päättyminen ja sitä seurannut työttömyys sekä hänen puolisonsa hoitovapaa, Korkein oikeus katsoo, että välityslauseke on tapauksen oloissa heikentänyt kohtuuttomasti A:n mahdollisuuksia saada oikeussuojaa. Tämä puoltaa vahvasti välityslausekkeen huomiotta jättämistä.

Muut seikat

26. Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa välityslausekkeen kohtuuttomuutta arvioitaessa merkityksellisiä seikkoja ovat edellä käsiteltyjen lisäksi myös Urheilun oikeusturvalautakunnan erityinen asiantuntemus ja välimiesmenettelyn nopeus tuomioistuinprosessiin verrattuna. Näillä seikoilla voi olla erityisesti urheilun ydinalueeseen liittyvissä kysymyksissä osapuolten oikeusturvan kannalta korostunut merkitys.

27. Vaikka riidan taustalla on ollut A:n tehtävä seuran valmentajana, riita on koskenut työsopimuksen perusteetonta päättämistä ja siitä mahdollisesti maksettavaksi määrättäviä korvauksia. Kyse on siis tässä tapauksessa ollut varsin tavanomaisesta työoikeudellisesta riidasta, jonka ei voida katsoa edellyttäneen erityistä urheiluoikeudellista osaamista. Myöskään välimiesmenettelyn nopeudella ei ole ollut asiassa tavanomaisesta työoikeudellisesta riidasta poikkeavaa merkitystä, koska riita on koskenut jo päättynyttä työsuhdetta. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että nämä seikat eivät merkittävästi tue ehdon kohtuullisuutta.

Johtopäätös

28. Korkein oikeus katsoo edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena punnittuaan, että välityslausekkeen soveltaminen tässä tapauksessa olisi kohtuutonta. Sen vuoksi Korkein oikeus jättää työsopimuslain 10 luvun 2 §:n nojalla välityslausekkeen huomioon ottamatta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden ratkaisua, jolla B ry:n oikeudenkäyntiväite on hylätty, ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ari Kantor, Tuomo Antila, Juha Mäkelä, Tuija Turpeinen ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Sofia Aspelund.