KKO:2024:26

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kanne ja vastaukset Keski-Suomen käräjäoikeudessa

A Oy:n konkurssipesä vaati kanteessaan, että kullekin vastaajalle B Oy, C Oy, D Oy, E, F Oy ja G Oy 29.6.2018 tehty pääomalainojen korkojen maksu 6 600 euroa sekä vastaaja H:lle samana päivänä maksetut pääomalainan pääoman palautus ja korot, yhteensä 62 684,93 euroa, peräytetään takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (takaisinsaantilaki) 10 §:n nojalla ja vastaajat velvoitetaan palauttamaan konkurssipesälle määrät korkoineen.

Kanteen mukaan A Oy:n vastaajille 29.6.2018 tekemät maksut olivat olleet takaisinsaantilain 10 §:ssä tarkoitetusti ennenaikaisia, koska A Oy:n taloudellinen tila ei ollut maksupäätöksen ja maksun hetkellä mahdollistanut viimesijaisten pääomalainan pääoman palautusten ja korkojen maksamista. Viimesijaisille saataville osakeyhtiölain vastaisesti suoritetut sopimattomat ja velkojaa suosivat pääoman palautus ja koron maksu oli tehty alle kolme kuukautta A Oy:n saneeraushakemuksen vireilletulosta eivätkä maksut olleet olleet takaisinsaantilaissa tarkoitetulla tavalla tavanomaisia.

Vastaajat vaativat, että kanne hylätään.

Vastaajien mukaan maksut eivät olleet olleet takaisinsaantilain 10 §:ssä tarkoitetusti ennenaikaisia. Maksut olivat lisäksi olleet pesän varojen määrään nähden sekä A Oy:n aiemmat vaihtovelkakirjakoronmaksusuoritukset huomioon ottaen tavanomaisia. Pääomalainat olivat erääntyneet maksettaviksi, ja A Oy oli maksanut ne osakeyhtiölain edellytysten täytyttyä.

Käräjäoikeuden tuomio 26.3.2021 nro 21/720

Käräjäoikeus katsoi, että vaikka maksuedellytysten arviointia ei ole voitu tehdä 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun tilinpäätöksen nojalla, A Oy:llä ei ollut ollut velvollisuutta odottaa tilinpäätöksen 28.2.2018 vahvistamista, vaan maksut oli voitu tehdä tätä aiemmin tilinpäätökseen rinnastuvien laskelmien perusteella. Vastaajille suoritetut maksut olivat kuitenkin olleet osakeyhtiölain vastaisia, koska maksuedellytysten olemassaoloa ei ollut arvioitu riittävän varovasti, kun muun ohella yhtiön taseeseen aktivoituja ylisuuria kehittämismenoja ei ollut otettu huomioon. Osakeyhtiölain vastaisuus ei takaisinsaantilain 10 §:n perusteluihinkaan nähden silti voinut merkitä lainkohdan tarkoittamaa ennenaikaisuutta, kun pääsäännön mukaan alkuperäisen sopimuksen mukaisesti erääntyneen maksun suorittaminen ei olisi ennenaikaista ja muissa tapauksissa edellytettäisiin velkojan toimenpiteitä ja/tai velkojan aikaisemmasta käytännöstä poikkeamista edun saamiseksi muiden velkojien kustannuksella, jollaisesta menettelystä ei tässä tapauksessa ollut ollut kysymys. Käräjäoikeus piti maksuja myös tavanomaisina, kun lainojen korkoja oli aiemminkin maksettu niiden eräännyttyä, maksujen saajilla ei ollut läheistä yhteyttä velalliseen, eivätkä maksut olleet huomattavan suuria. Näin ollen maksut eivät olleet peräytettävissä takaisinsaantilain 10 §:n nojalla.

Käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Harri Heikkilä ja käräjänotaari Anna Sahavirta.

Vaasan hovioikeuden tuomio 7.2.2022 nro 27

Konkurssipesä toisti valituksessaan hovioikeudelle käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset perusteineen. Vastapuolet vaativat vastauksissaan valituksen hylkäämistä.

Hovioikeuden mukaan pääomalainojen palautuksen ja korkojen maksun edellytyksiä tuli arvioida maksuhetken 29.6.2018 mukaan, ja ne oli voitu maksaa tilinpäätösten 31.12.2016 ja 28.2.2018 perusteella. Kehittämismenojen hyväksyttävänä pidettävää määrää ei ollut mahdollista arvioida takaisinsaantiasian yhteydessä, sillä konkurssissa tapahtunut realisointi ei välttämättä osoittanut niiden todellista arvoa. Hovioikeuden mukaan asiassa ei ollut ilmennyt, että laaditut tilinpäätökset olisivat olleet virheellisiä tai lainvastaisia, eikä asiassa ollut näytetty, että maksut olisi suoritettu vastoin osakeyhtiölakia. Tästä syystä maksuja ei voitu pitää ennenaikaisina eikä maksuja voitu peräyttää takaisinsaantilain 10 §:n nojalla.

Hovioikeus hylkäsi konkurssipesän valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Petteri Korhonen, Jukka Mäkelä ja Sandra Wallin.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Konkurssipesälle myönnettiin valituslupa.

Konkurssipesä vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja että A Oy:n 29.6.2018 tekemät maksusuoritukset määrätään takaisinsaantilain 10 §:n nojalla peräytymään ja vastaajat velvoitetaan palauttamaan konkurssipesälle kanteessa vaaditut määrät korkoineen.

Vastaajat vaativat vastauksissaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. A Oy (yhtiö) oli yhtiökokouksen 6.11.2015 päätöksen mukaisesti suunnannut tietyille sijoittajille pääomalainaehtoisen vaihtovelkakirjalainan, jonka kokonaismäärä oli 550 000 euroa jakautuen kymmeneen 55 000 euron velkakirjaan. Sijoittajat olivat tämän perusteella myöntäneet yhtiölle pääomalainaa. Laina-aikaa oli sittemmin sovittu jatkettavaksi 30.4.2018 saakka, jolloin myös lainojen korot olivat erääntyneet.

2. Yhtiö oli 29.6.2018 maksanut B Oy:lle, C Oy:lle, D Oy:lle, F Oy:lle, G Oy:lle ja E:lle kullekin pääomalainan korkoa 6 600 euroa. Lisäksi yhtiö oli samana päivänä maksanut H:lle 55 000 euroa pääomalainan pääoman palautusta ja 7 684,93 euroa pääomalainan korkoa.

3. Yhtiö oli 17.9.2018 hakenut yrityksen saneerausmenettelyn aloittamista. Saneerausmenettely oli aloitettu 19.9.2018. Yhtiö oli 10.10.2018 asetettu konkurssiin omasta 8.10.2018 vireille tulleesta hakemuksestaan.

4. Konkurssipesä on nostanut käräjäoikeudessa takaisinsaantikanteen kohdassa 2 todettujen maksujen peräyttämiseksi. Käräjä- ja hovioikeus ovat kumpikin hylänneet kanteen.

Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana olevat kysymykset

5. Korkeimmassa oikeudessa on ratkaistavana ensin kysymys siitä, ovatko osakeyhtiölain vastaisesti maksetut pääomalainan palautukset ja korkojen maksut peräytettävissä konkurssipesään takaisinsaantilain 10 §:n nojalla ennenaikaisina velan maksuina. Jos ovat, sen jälkeen ratkaistavana on, ovatko 29.6.2018 tehdyt pääomalainaan liittyneet maksut olleet osakeyhtiölain vastaisia ja ennenaikaisia, ja jos ovat, ovatko ne kuitenkin olleet takaisinsaantilain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisia.

Osakeyhtiölain vastaisesti maksettujen pääomalainan palautusten ja korkojen maksujen ennenaikaisuus

Sovellettavat oikeusohjeet

6. Takaisinsaantilain 10 §:n mukaan velan maksu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää peräytyy muun ohella, jos velka on maksettu ennenaikaisesti. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena.

7. Takaisinsaantilain 10 §:n perustelujen (HE 102/1990 vp s. 14–15 ja 54–55) mukaan sääntelyn pyrkimyksenä on ollut, että vain objektiivisesti arvostellen epänormaalit maksut peräytyvät. Tämä ilmenee erityisesti siinä, että merkitystä ei anneta velan muodolliselle erääntymispäivälle vaan sille, onko maksua pidettävä ennenaikaisena. Periaatteena on, että maksu peräytyy, jos se on suoritettu ennen sitä ajankohtaa, jota voidaan pitää normaalina silloin, kun velallinen on maksukykyinen. Maksun takaisinsaantia koskevien säännösten tarkoituksena on rauhoittaa konkurssia välittömästi edeltävä aika niin, ettei kukaan velkoja siinä tilanteessa pääse hyötymään muiden velkojien kustannuksella. Ennenaikaisuutta arvioitaessa ratkaisevaa on, onko maksu suoritettu aikaisemmin kuin asianomaisella alalla ja asianomaisten noudattama käytäntö huomioon ottaen on pidettävä normaalina. Maksun ennenaikaisuutta arvioidaan maksun ajankohdan mukaan.

8. Osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan pääomalainan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Momentin 2 kohdan mukaan pääomalainan pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Luvun 2 §:n 2 momentin mukaan jos pääomalainalle tulevaa korkoa ei voida maksaa, korko siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 2 momentin ja 13 luvun 4 §:n mukaan yhtiöstä vastoin osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momenttia saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen osakeyhtiölain vastaisesti.

Korkeimman oikeuden arviointi

9. B Oy on vastauksessaan katsonut, että osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan vastaisesti tehtyjä maksuja ei voitaisi peräyttää takaisinsaantilain 10 §:n nojalla, vaan niihin sovelletaan vain osakeyhtiölain 13 luvun 4 §:n mukaista varojen palauttamisvelvollisuutta.

10. Korkein oikeus toteaa tältä osin, että velan ennenaikaisen maksun takaisinsaannin ja osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin vastaisesti saatujen varojen palauttamisvelvollisuuden edellytykset poikkeavat edellä todetulla tavalla toisistaan. Takaisinsaanti on konkurssivelkojien suojaksi säädetty erillinen sääntely, joka tarjoaa velkojille lisäsuojaa konkurssitilanteessa. Se seikka, että kanteen perusteena olevien maksujen palauttamiselle yhtiöoikeudellisella perusteella ei ole edellytyksiä, ei siten merkitse sitä, että palautusvelvollisuus ei voisi tulla kyseeseen takaisinsaantilain 10 §:n nojalla, jos maksut voidaan katsoa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla ennenaikaisiksi. Tästä kysymyksestä Korkein oikeus toteaa seuraavaa.

11. Osakeyhtiölaissa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa pääomalainan saa maksaa takaisin tai pääomalle saa maksaa korkoa. Maksun saa suorittaa lainan erääntymisen jälkeen vain, jos nämä maksun edellytykset täyttyvät. Jos edellytykset eivät täyty, pääomalainan pääoman palautukset ja korkojen maksut siirtyvät maksettavaksi siihen asti, kunnes edellytykset täyttyvät.

12. Korkein oikeus toteaa, että osapuolet voivat lähtökohtaisesti sopimusvapautensa nojalla sopia pääomalainan ehdoista, kuten lainan ja korkojen erääntymisen ajankohdasta. Sopimusehdoilla ei kuitenkaan voida sivuuttaa osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan pakottavaa säännöstä (HE 109/2015 vp s. 120), jonka tarkoituksena on turvata osakeyhtiön pääoman pysyvyyttä ja suojata muita velkojia. Pääomalainan takaisinmaksut, jotka tehdään osakeyhtiön heikon taloudellisen tilanteen aikana osakeyhtiölain vastaisesti, ovat omiaan vaarantamaan parempisijaisten velkojien oikeuksia. Maksua, joka on suoritettu ennen kuin sen suorittamiselle laissa asetetut edellytykset ovat täyttyneet, ei voida pitää oikea-aikaisena. Korkein oikeus katsoo, että sellainen pääomalainan pääoman palautus tai koron maksu, joka on tehty pääomalainan erääntymisen jälkeen mutta ilman osakeyhtiölain mukaisten maksuedellytysten täyttymistä, on takaisinsaantilain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennenaikainen.

Pääomalainan pääoman palautuksen ja koron maksun edellytykset

Sovellettavat oikeusohjeet

13. Pääomalainan pääoma saadaan edellä todetusti osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän.

14. Lainkohdan perusteluissa (HE 109/2005 vp s. 121) todetaan, että kun maksuedellytykset kytketään maksuhetken eikä tilinpäätöksen mukaiseen oman pääoman määrään, pääomalainan maksuun käytettävissä olevia varoja vähentää esimerkiksi aikaisemmin tilikauden aikana tapahtunut osingonjako, pääomalainan pääoman palautus tai koron maksu, jollei yhtiön vapaa oma pääoma tai pääomalainojen määrä ole kasvanut vastaavalla määrällä.

15. Sovellettavan säännöksen perusteluista ilmenee edelleen, että nykyinen muotoilu on etupäässä selvennys aiempaan oikeustilaan (HE 109/2005 vp s. 121). Näin ollen säännöksen tulkinnassa huomioon voidaan ottaa myös aiempi vastaava sääntely.

16. Aiemman osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan (145/1997) mukaan pääomalainan pääoma saatiin muutoin kuin yhtiön purkautuessa tai konkurssissa palauttaa vain, jos yhtiön ja, jos yhtiö oli emoyhtiö, sen konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jäi täysi kate.

17. Tämän lainkohdan perusteluissa (HE 89/1996 vp s. 85–86) todettiin, että pääomalainaa tai sen osaa ei saa maksaa ennen tilinpäätöksen vahvistamista, vaikka maksettava määrä olisikin siirretty alustavan taseen perusteella vieraaseen pääomaan. Jos yhtiön tila on viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen huonontunut ja yhtiön hallituksella on tilinpäätöstä vahvistettaessa perusteltu syy olettaa, ettei sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täyttä katetta pääomalainan palauttamisen jälkeen, lainaa ei saa palauttaa. Tällaisessa tilanteessa hallitus ei sille kuuluvan huolellisuusvelvoitteen perusteella voi esittää pääomalainan palauttamista.

Korkeimman oikeuden arviointi

18. Korkein oikeus toteaa, että osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan pääomalainan palautuksen ja koron maksun edellytysten on täytyttävä maksuhetkellä. Yhtiön hallituksen on siten tuolloin huolellisuusvelvoitteensa mukaisesti arvioitava edellytysten olemassaolo laatimalla riittäviin laskelmiin perustuva selvitys, joka osoittaa, että pääomalainan palautuksen ja koron maksun edellytykset täyttyvät. Tällaisiin laskelmiin perustuvan selvityksen sisällölle ja tarkkuudelle asetettavat vaatimukset on arvioitava tapauskohtaisesti. Mitä epäselvempää edellytysten täyttyminen lähtökohtaisesti on, sitä tarkempiin, yhtiön ajankohtaista tilannetta kuvaaviin laskelmiin selvityksen on perustuttava, jotta maksuedellytysten olemassaolo voidaan maksuhetkellä todentaa.

19. Kun pääoman palautuksen ja koron maksun edellytysten tulee täyttyä maksuhetkellä, edellytysten olemassaolon arvioinnissa on otettava huomioon kaikki niihin vaikuttavat tekijät, kuten lisäykset sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, varojen jako, yhtiön liiketoiminnan tappio ja arvonalennukset. Selvityksessä on noudatettava lähtökohtaisesti tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, jotta voidaan varmistua siitä, että pääomalainojen pääomaa ei tarvita yhtiön tappion kattamiseen.

Korkeimman oikeuden arviointi tässä asiassa

20. Konkurssipesä on vedonnut siihen, että yhtiön tosiasiallinen taloudellinen tila ei ole maksupäätöksen ja maksun hetkellä mahdollistanut viimesijaisten pääomalainan pääoman palautusten ja korkojen maksamista, joten maksut ovat olleet ennenaikaisia ja ne tulee peräyttää konkurssipesään. Konkurssipesän mukaan asiassa on erityisesti otettava huomioon, että yhtiön aktivoiduille kehittämismenoille ei ollut ollut tulonodotuksia 28.2.2018 alkaen.

21. Yhtiön hallitus on todennut, että 29.6.2018 tehtyjen maksujen edellytykset täyttyivät alustavaan tilinpäätökseen 28.2.2018 perustuvan laskelman perusteella. Alustavaan tilinpäätökseen 28.2.2018 perustuvan laskelman perusteella pääomalainan pääoman palautukselle ja korkojen maksuille on ollut edellytykset, sillä yhtiön vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä on tuolloin riidattomasti ylittänyt tilikauden tappion noin 445 000 eurolla. Lisäksi hallitus on ottanut huomioon, että yhtiö oli 28.2.2018 jälkeen saanut miljoonan euron suuruisen sijoituksen omaan pääomaan.

22. Kuten edellä kohdissa 18 ja 19 on todettu, pääomalainan pääoman palautuksen ja koron maksun edellytysten tulee täyttyä maksuhetkellä. Asiassa on siten keskeistä arvioida, onko maksuille ollut osakeyhtiölaissa tarkoitettuja edellytyksiä maksuhetkellä 29.6.2018, ja tähän nähden erityisesti, onko kaikille aktivoiduille kehittämismenoille ollut tuona hetkenä tulonodotuksia. Siten maksuedellytysten arviointi maksuajankohtaan nähden neljä kuukautta vanhan alustavan tilinpäätöksen perusteella ei ole ollut riittävää, vaan yhtiön hallituksen olisi tullut ottaa huomioon tekijät, jotka ovat vaikuttaneet maksuedellytysten arviointiin maksuhetkellä. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että maksuedellytysten arvioita ei toisaalta voida perustaa myöhemmän konkurssiin asettamisen hetken tietoihin.

23. Kehittämismenoja saa aktivoida kirjanpitolain 5 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla vain, jos niiden odotetaan tuottavan tuloa useampana tilikautena. Aktivoidut kehittämismenot on poistettava suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Luvun 13 §:n mukaan mikäli tulonodotukset arvioidaan myöhemmin poistamatonta hankintamenoa pienemmäksi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi.

24. Tilinpäätöstä 31.12.2016 koskevassa tilintarkastuskertomuksessa 30.6.2017 on todettu, että yhtiön maksuvalmiuden riittävyydellä on vaikutusta yhtiön kykyyn hyödyntää kehittämismenot. Tilintarkastuspöytäkirjassa 28.6.2017 on kiinnitetty huomiota siihen, että yhtiön pysyvät vastaavat muodostuvat suurelta osin kehittämismenoista ja että yhtiössä tulee ottaa huomioon taseen epätasapaino ja seurata aktiivisesti yhtiön taloudellista tilannetta. Yhtiön on tullut edelleen seurata aktivoitujen kehittämismenojen tulontuottamiskykyä ja tarvittaessa tehdä arvonalennuskirjauksia.

25. Yhtiön taseessa 31.12.2016 yhtiön pysyviin vastaaviin on kirjattu aktivoituja kehittämismenoja lähes 4,2 miljoonaa euroa. Alustavassa tilinpäätöksessä 28.2.2018 määrä on noussut yli 8,4 miljoonaan euroon.

26. Yhtiön alustavan tilinpäätöksen 28.2.2018 perusteella tilikausi on ollut lähes 2 miljoonaa euroa tappiollinen. Asiassa on edelleen näytetty, että yhtiön tulos 1.3.–30.6.2018 on ollut 1,5 miljoonaa euroa tappiollinen.

27. Yhtiöllä ei ole ollut taseen 28.2.2018 perusteella käytännössä lainkaan rahaa eikä kassavaroja. Yhtiön lyhytaikaiset ostovelat ovat kasvaneet edeltävän tilikauden noin 2 miljoonasta eurosta yli 5 miljoonaan euroon. Yhtiöön on toukokuussa 2018 kohdistettu yhteensä 11 trattaprotestia käsittäen yli 150 000 euron velat. Yhtiö on sijoittajakirjeessään toukokuussa 2018 todennut, että yhtiön kassatilanne ei mahdollista pääomalainan pääoman ja korkojen maksua.

28. Korkein oikeus toteaa, että yhtiön toiminta on ollut pääomalainan pääoman ja korkojen maksuhetkellä 29.6.2018 edellä kuvatulla tavalla tappiollista ja yhtiön maksuvalmius on ollut heikko. Korkein oikeus katsoo, että aktivoitujen kehittämismenojen tulonodotukset ovat maksuhetkellä riippuneet yhtiön mahdollisuuksista saada lisärahoitusta.

29. Asiassa on selvitetty, että yhtiö oli huhtikuussa 2018 saanut suunnatun osakeannin seurauksena miljoonan euron sijoituksen. Lisäsijoituksen ei voida kuitenkaan katsoa parantaneen yhtiön taloudellista asemaa kestävällä tavalla, sillä yhtiön kassatilanne ei ole sijoittajakirjeessä todetusti toukokuussa 2018 mahdollistanut esimerkiksi pääomalainan pääoman ja korkojen maksua. Vastaajat ovat vedonneet asiassa siihen, että edellä mainitun sijoittajan oli tarkoitus tehdä lisäsijoituksia yhtiöön. Asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt, että sijoittaja olisi sitoutunut sijoittamaan kesän 2018 aikana lisää varoja yhtiöön.

30. Ottaen huomioon yhtiön toiminnan tappiollisuus ja heikko maksuvalmius sekä se, että lisäsijoitusten saamisen ei ole näytetty olleen varteenotettava keino parantaa yhtiön taloudellista tilaa, taseessa oleville noin 8,4 miljoonan euron kehittämismenoille ei ole ollut kokonaisuudessaan realistisia tulonodotuksia ja ne on tullut maksuhetken maksuedellytyksiä arvioivassa laskelmassa huomioida ainakin pääosin kuluina ja siten pääomalainan ja sen korkojen maksuun käytettävissä olleiden varojen vähennyksenä.

31. Korkein oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, että maksuhetkellä 29.6.2018 vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä eivät ole ylittäneet yhtiön tappiota. Näin ollen sinänsä eräpäivän jälkeiset pääomalainan pääoman ja koron maksut on tehty osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisten maksuedellytysten vastaisesti. Maksuja on siten pidettävä takaisinsaantilain 10 §:ssä tarkoitetusti ennenaikaisina.

Maksujen tavanomaisuus

32. Ennenaikaisetkaan maksut eivät peräänny takaisinsaantilain 10 §:n nojalla, jos niitä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisina. Säännöksen perustelujen mukaan tavanomaisina voidaan yleensä pitää sellaisia maksuja, joiden ei objektiivisesti arvioiden voida olettaa olevan yhteydessä velallisen maksukyvyttömyyteen ja tulevaan konkurssiin (HE 102/1990 vp s. 56). Kuten ratkaisussa KKO 2016:82 (kohta 11) on todettu, maksujen tavanomaisuudesta ei voida antaa yksiselitteistä ja kaikkiin tilanteisiin sopivaa määritelmää.

33. Korkein oikeus toteaa, että peräytettäväksi vaaditut maksut on tehty edellä kuvatusti pakottavan osakeyhtiölain säännöksen vastaisesti. Tällöin merkitystä ei voida antaa sille, että yhtiö on aiempina vuosina suorittanut vastaavia maksuja. Näin ollen maksuja ei voida pitää tavanomaisina.

Johtopäätös

34. Asiassa on riidatonta, että maksut ovat tapahtuneet myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen takaisinsaantilain 2 §:ssä tarkoitettua määräpäivää. Kun maksut ovat olleet ennenaikaisia eikä niitä voi pitää tavanomaisina, ne peräytyvät takaisinsaantilain 10 §:n nojalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin takaisinsaantilain 10 §:ään perustuva kanne on hylätty.

A Oy:n 29.6.2018 B Oy:lle, C Oy:lle, D Oy:lle, F Oy:lle, G Oy:lle ja E:lle kullekin tehty 6 600 euron maksusuoritus ja H:lle 29.6.2018 tehty 62 684,93 euron maksusuoritus määrätään peräytymään.

B Oy, C Oy, D Oy, F Oy, G Oy ja E velvoitetaan jokainen erikseen palauttamaan A Oy:n konkurssipesälle 6 600 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.9.2019 lukien.

H velvoitetaan palauttamaan A Oy:n konkurssipesälle 62 684,93 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.9.2019 lukien.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Mika Huovila, Mika Ilveskero, Eva Tammi-Salminen ja Alice Guimaraes-Purokoski. Esittelijä Juha Pihlamaa.