KKO:2024:21

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 15.10.2020 nro 20/138682

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli kasvattanut asuntonsa makuuhuoneeseen rakentamissaan kahdessa kasvatustilassa yhteensä kolme kannabiskasvia. Kasvatustilat oli varustettu suurtehovalaisimilla, ilmapumpuilla, ilmasuodattimilla ja muuntajilla. Keittiössään A:lla oli ollut neljä kannabiskasvin taimea juurrutuspaakuissa. Lisäksi A oli pitänyt hallussaan 3,5 grammaa kuivattuja marihuanan kukintoja sekä 101 grammaa tuoreita marihuanan lehtiä.

Käräjäoikeus totesi, että kasveissa, niiden taimissa ja irrallisissa kannabiskasvin lehdissä oli todettu tetrahydrokannabinolia (THC). Huumausaineen määritelmän kannalta mitään alarajaa kannabiksen THC-pitoisuudelle ei ole asetettu. Kasvatustiloissa olleiden kolmen kasvin tuotto-odotus oli ollut noin 100 grammaa huumausainetta yhtä kasvia kohden.

Käräjäoikeus katsoi, että oikeuskäytännön mukainen seuraamus A:n syyksi luetusta menettelystä oli kymmenen kuukauden vankeusrangaistus. Käräjäoikeus määräsi lisäksi täytäntöönpantavaksi A:lle aiemmin tuomitun kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen ja tuomitsi hänelle yhteisen yhden vuoden vankeusrangaistuksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Taina Niinivirta

Helsingin hovioikeuden tuomio 17.1.2022 nro 22/101572

Hovioikeus ei A:n valituksen johdosta muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Hovioikeus totesi, että syyttäjän esittämän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalausunnon mukaan tärkein marihuanan tuottoa määrittävä tekijä oli käytetty kannabiskasvilajike, joskin myös valon intensiteetti ja kasvatettujen kasvien tiheys olivat tärkeitä tekijöitä. Syyttäjän esittämien eri internetsivujen tietojen perusteella jalostetuista kannabiskasveista on voinut olla saatavissa syyttäjän tässä tapauksessa esittämää 100 gramman tuottoarviota huomattavasti suurempikin tuotto.

A:n järjestämissä hyvissä kasvatusolosuhteissa kasveilla on ollut kasvutilaa A:n käyttämien kasvatustelttojen pinta-alan oltua noin neliömetri sekä mahdollisuus saada paljon valoa toisen hänen käyttämistään suurtehovalaisimista oltua teholtaan 1 000 wattia. Tämä on mahdollistanut kasvien kasvamisen suuriksi. A:lla oli myös aiempaa kokemusta kannabiksen kasvattamisesta. A:n viljelemistä kasveista odotettavissa olevan huumausaineen määrän perustaminen oikeuskäytännössä usein noudatettuun varovaiseen 25 gramman tuottoarvioon kasvia kohden ei siksi ollut perusteltua, vaan tästä arviosta oli tässä tapauksessa syytä poiketa ylöspäin.

Hovioikeus totesi A:n kasvien olleen valokuvien perusteella suuria ja tuuheita ja myös juurrutuspaakuissa keittiölampun alla olleet kannabiskasvien taimet olivat elinvoimaisen näköisiä. A oli hovioikeudessa kertonut odottaneensa saavansa teltoissa kasvaneista kasveista yhteensä 100 grammaa huumausainetta, vaikka hän esitutkinnassa oli kertonut odottaneensa kahdesta kukintavaiheeseen jo saavuttaneesta kasvista noin 200 grammaa. A ei käräjäoikeudessa eikä valituksessaan hovioikeudelle ollut nimenomaisesti kiistänyt syyttäjän vetoamaa tuottoarviota. A:lla on hovioikeuden mukaan ollut myös aiempaa kokemusta kannabiksen kasvattamisesta.

A:n oman kertomuksen, syyttäjän esittämän selvityksen ja A:n järjestämien kasvatusolosuhteiden perusteella sekä takavarikoitujen kasvien koko ja laatu huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A oli voinut odottaa saavansa 100 grammaa huumausainetta kutakin kasvattamaansa kasvia ja tainta kohden.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Liisa Lehikoinen, Otto Ollikainen ja Miikka Kärki.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymyksiä kannabiskasveista ja taimista saatavissa olleen huumausaineen määrästä ja rangaistuksen määräämisestä.

Valituksessaan A vaati, että hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan ja se lievennetään ehdolliseksi vankeudeksi tai yhdyskuntapalveluksi.

Vastauksessaan syyttäjä vaati, että valitus hylätään.

Välitoimi

Korkein oikeus on pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunnon siitä, millaista määrää voidaan nykytutkimuksen valossa pitää keskimääräisenä yhden sisäkasvatetun kannabiskasvin huumausaineen tuottona. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on 15.3.2023 antanut pyydetyn lausunnon.

A ja syyttäjä ovat antaneet lausumat.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1.Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat lukeneet A:n syyksi huumausainerikoksen katsoen tämän kasvattaneen asuntonsa makuuhuoneeseen rakentamissaan kahdessa kasvatustilassa yhteensä kolme kannabiskasvia sekä keittiössään neljä kannabiskasvin taimea. Alemmat oikeudet ovat katsoneet, että A:n järjestämien hyvien kasvatusolosuhteiden, tämän esitutkinnassa esittämän kertomuksen, syyttäjän tuottoarvion tueksi esittämän näytön sekä kasvien koon ja laadun perusteella kunkin kannabiskasvin ja taimen osalta odotettavissa ollut marihuanan tuotto on ollut noin 100 grammaa eli kaikkien kasvien osalta yhteensä noin 700 grammaa. Lisäksi A:n on katsottu pitäneen hallussaan 101 grammaa kannabiskasvin lehtiä, joiden tarkkaa huumausainepitoisuutta ei ollut mitattu, sekä 3,5 grammaa kuivattuja kannabiskasvin kukintoja.

Kysymyksenasettelu

2. Korkeimman oikeuden arvioitavana on se, mitä on pidettävä kannabiskasvien ja niiden taimien odotettavissa olleena huumausaineen tuottona tässä tapauksessa. Lisäksi kysymys on rangaistuksen määräämisestä.

Sovellettava säännös, lain esityöt ja oikeuskäytäntö

3. Rikoslain 50 luvun 1 §:n 2 ja 5 kohdan nojalla huumausainerikoksesta on tuomittava muun ohella se, joka laittomasti viljelee tai yrittää viljellä hamppua käytettäväksi huumausaineena tai pitää hallussaan huumausainetta. Säännöstä koskevissa esitöissä on lausuttu, että tekijän katsotaan viljelevän kasvia, kun hän on kylvänyt tai istuttanut sen (HE 180/1992 vp s. 20 ja HE 53/2006 vp s. 17). Korkein oikeus on aikaisemmissa ratkaisuissaan (KKO 2018:7, kohta 6 ja KKO 2012:31, kohta 17) todennut olevan sattumanvaraista, kuinka pitkälle kasvaneena viljelmä tulee poliisin tutkittavaksi ja paljonko siitä on tällöin saatavissa satoa.

4. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2004:6 laittomasti viljeltyjä kannabiskasveja oli ollut kaikkiaan 12 kappaletta. Kasvit oli istutettu muovisiin juomamukeihin. Suurin osa kasveista oli ollut pieniä lehdettömiä varsia suurimpien ollessa noin 10 senttimetrin korkuisia. Kasvattamisessa oli käytetty välineinä yhtä pienikokoista loisteputkivalaisinta ja pöytätuuletinta. Korkein oikeus katsoi, että kasveista ei kysymyksessä olevissa kasvuolosuhteissa voitu arvioida olleen myöhemminkään saatavissa kuin vähäinen määrä huumausainetta. Vastaaja tuomittiin omaan käyttöön tapahtuneesta hamppukasvien viljelystä sakkorangaistukseen.

5. Ratkaisussa KKO 2012:31 oli kysymys jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytyksistä. Ratkaisussaan Korkein oikeus totesi (kohta 17), että kun rikoksena oli alkuvaiheessa kesken jäänyt hampun viljely tai sen yritys, rikoksella tavoitellun huumausaineen määrää ei ollut mahdollistakaan mitata kasveista, vaan se jouduttiin arvioimaan kuten ratkaisussa KKO 2004:6 oli tehty. Korkein oikeus totesi, että huumausaineen tuottoarviota käytetään vain kuvaamaan tavoitellun huumausainemäärän suuruusluokkaa ja siten rikoksen vakavuutta. Korkein oikeus ei käsiteltävänään olleessa asiassa pitänyt liiallisena alempien oikeuksien käyttämää tuottoarviota 25 grammaa huumausainetta kasvia kohden.

6. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2018:7 oli kysymys tyhjillään olleeseen varastorakennukseen rakennetusta kasvattamosta, jossa oli kasvatettu 54 kannabis sativa -kasvia. Kasvit olivat löytöhetkellä noin 50–150 senttimetrin mittaisia. Kasvattamisessa oli käytetty apuna vesiviljelyjärjestelmää, kahta suurpainenatriumvalaisinta ja kuutta ultravioletti-led -valaisinta, ilmanvaihtojärjestelmää, lämmityslaitteita, ilmalämpöpumppua sekä lannoitteita.

7. Korkein oikeus totesi mainitussa ratkaisussaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 10.3.2017 antaman lausunnon perusteella, että marihuanan 25 gramman tuottoarvio kasvia kohden oli edelleen perusteltavissa oleva, joskin varsin varovainen arvio ottaen huomioon nykyiset kehittyneet kasvatusolosuhteet. Syyttäjän vetoama tuottoarvio 25 grammaa huumausainetta kasvia kohden muodosti riittävän luotettavan lähtökohdan arvioitaessa viljelmillä tavoitellun huumausaineen määrää. Kuitenkin poikkeuksellisen vaatimattomat tai vastaavasti erinomaiset olosuhteet tulee edelleen ottaa huomioon viljelmän tuottaman huumausaineen määrää arvioitaessa (kohta 9).

8. Huumausainerikosten esitutkinnassa ei yleensä kerätä, kuivateta ja punnita kaikkia kasvattamon hamppukasveja. Alempien oikeusasteiden ratkaisukäytännössä on kuitenkin esimerkkejä siitä, että poliisi on kerännyt, kuivattanut ja punninnut osan löydetyistä kasveista, mikä on antanut perusteen poiketa oikeuskäytännössä noudatetusta kannabiskasvien huumausaineen tuottoarviosta 25 grammaa kasvia kohden ja käyttää siihen verrattuna moninkertaisia tuottoarvioita.

Tässä asiassa esitetystä selvityksestä

9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Korkeimmalle oikeudelle 15.3.2023 antaman asiantuntijalausunnon mukaan merkityksellisiä tekijöitä marihuanan tuoton lisäämiseksi kasvualaa ja valon intensiteettiä kohti olivat muun muassa alhainen kasvitiheys, kukinnan optimaalinen kesto, oikea valaistustekniikka ja riittävä lannoitus. Lisäksi kannabislajikkeet reagoivat eri tavalla tuotanto-olosuhteisiin. Kasvikohtainen marihuanan tuotto ja kannabinoidien pitoisuudet vaihtelevat kasvatusolosuhteista ja toiminnan ammattimaisuudesta riippuen.

10. Huolimatta tiedon lisääntymisestä eivät kokeellisissa tutkimuksissa saadut tulokset välttämättä ole lausunnon mukaan edustavia siten, että niiden perusteella voitaisiin arvioida keskimääräistä sisäkasvatetun kannabiskasvin tuottoa. Tutkimusten perusteella parhaana sisäkasvatetun kannabiskasvin tuoton mediaanina voidaan lausunnon mukaan pitää 34 grammaa kasvia kohden. Suomesta kerättyjen tulosten perusteella sisäkasvatetun kannabiskasvin tuoton kvartiiliväli oli 23–88 grammaa ja mediaani on 45 grammaa kasvia kohden.

11. Syyttäjä on vedonnut todisteina eri internetsivuilta ilmeneviin kannabiskasvien lajikkeita ja niiden tuottopotentiaalia koskeviin tietoihin. Sivustoilla esitetyt tuotot ovat huomattavasti syyttäjän tässä asiassa esittämää tuottoarviota suurempia.

12. Lisäksi syyttäjä on esittänyt esitutkintapöytäkirjan liitteen, jonka takavarikoituja kasveja koskevista valokuvista ilmenee A:n viljelemistä kasveista kahden olleen ainakin noin 150 senttimetrin mittaisia. Hovioikeuden toteamin tavoin myös keittiöstä tavatut kannabiskasvien taimet ovat vaikuttaneet elinvoimaisilta.

13. Syyttäjä on vielä todennut, että kummankin kasvatustilan pinta-ala on ollut noin neliömetri ja että suurempi suurtehovalaisimista on ollut teholtaan 1 000 wattia. Korkein oikeus toteaa tältä osin, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnossa todetuin tavoin siinä on arvioitu tuottoa viljelypinta-alaa kohden. Kannabiskasvit ovat tässä tapauksessa kasvaneet kasvien korkeuteen nähden halkaisijaltaan korkeintaan keskikokoisissa ruukuissa kasvatustilassa, jonka pinta-alalla ei tässä tapauksessa ole osoitettu olleen erityistä merkitystä tuottoarviota laskettaessa.

Korkeimman oikeuden arviointi

14. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2018:7 (kohta 9) todetuin tavoin nykyisissä kehittyneissä kasvatusolosuhteissa tuottoarvio 25 grammaa kasvia kohden on perusteltavissa oleva, joskin varsin varovainen. Edellä selostetun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon 15.3.2023 mukaan siinä huumausaineen määrän lisäämisen kannalta merkitykselliset tekijät huomioon ottaen sisäkasvatetun kannabiskasvin tuoton mediaanina voidaan pitää 34 grammaa kasvia kohden ja Suomesta kerättyjen tulosten perusteella 45 grammaa kasvia kohden. A:lta takavarikoidut suuret kannabiskasvit, joista kaksi oli ainakin noin 150 senttimetriä korkeita, osoittavat, että hänen käyttämissään kasvatusmenetelmissä on ollut sellaisia THL:n lausunnossakin tarkoitettuja huumausaineen määrän lisäämisen kannalta merkityksellisiä tekijöitä, joiden vaikutuksesta huumausaineen tuotto on ollut suurempi kuin oikeuskäytännössä käytetty keskimääräinen 25 grammaa kasvia kohden.

15. Hovioikeus on A:n oman kertomuksen, syyttäjän esittämän selvityksen ja A:n järjestämien kasvatusolosuhteiden perusteella sekä takavarikoitujen kasvien koko ja laatu huomioon ottaen katsonut, että A oli voinut odottaa saavansa 100 grammaa huumausainetta kutakin kasvattamaansa kasvia ja tainta kohden. Korkeimmalla oikeudella ei ole aihetta arvioida A:lta takavarikoitujen makuuhuoneen kasvatustiloissa kasvaneista suurista kannabiskasveista saatavissa olleen marihuanan määrää toisin kuin hovioikeus. Tältä osin huumausaineen odotettavissa olevaksi tuotoksi voidaan siis katsoa 100 grammaa kasvia kohden eli yhteensä 300 grammaa.

16. Korkein oikeus pitää selvänä, että A on tavoitellut samanlaista satoa keittiöstä takavarikoiduista neljästä taimivaiheessa olleesta kannabiskasvista. Pienten taimien osalta on kuitenkin otettava huomioon, ettei niiden kasvatus välttämättä onnistu kaikilta osin tavoitellulla tavalla hyvissäkään kasvatusolosuhteissa. Huomioon ottaen edellisessä kohdassa lausutun Korkein oikeus katsoo, että A:n järjestämissä kasvatusolosuhteissa taimista odotettavissa oleva tuotto on Korkeimman oikeuden arvion mukaan ainakin 60 grammaa marihuanaa kannabiskasvia kohden eli yhteensä 240 grammaa huumausainetta, mitä A:n on täytynyt pitää varsin todennäköisenä.

Rangaistuksen määrääminen

17. Rangaistuksen määräämistä koskevat yleiset periaatteet ilmenevät rikoslain 6 luvun 3 ja 4 §:stä. Rikoslain 50 luvun 1 §:n mukaisesti huumausainerikoksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

18. A on kasvattanut seitsemän kannabiskasvia, joista neljä on ollut vasta taimia. Edellä todetulla tavalla A:n tuotto-odotuksen on täytynyt olla yhteensä ainakin 540 grammaa huumausainetta. Lisäksi A on pitänyt hallussaan 3,5 grammaa kuivattuja marihuanan kukintoja sekä 101 grammaa marihuanan lehtiä. Hovioikeuden tavoin Korkein oikeus katsoo, ettei marihuanan lehtien hallussapidolla ole merkittävää vaikutusta määrättävään rangaistukseen.

19. Korkein oikeus toteaa, että törkeimpien huumausainerikosten kohdalla rangaistuksen mittaamisessa on uudemmassa oikeuskäytännössä kiinnitetty huumausaineen laadun ja määrän ohella huomiota myös rikoksen tekotapaan ja tekijän syyllisyyteen (KKO 2017:9 ja KKO 2020:45). Lisäksi on voitu ottaa huomioon se, että huumausainerikosten rangaistuskäytäntö on ollut muihin rikoslajeihin verrattuna poikkeuksellisen ankaraa. Näillä seikoilla on merkitystä myös lievempien tekojen ja vähemmän vaarallisten huumausaineiden kohdalla. Korkein oikeus harkitsee oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi A:n syyksi luetusta huumausainerikoksesta 6 kuukautta vankeutta. Kun otetaan huomioon hovioikeuden täytäntöönpantavaksi määräämän ehdollisen vankeusrangaistuksen vaikutus rangaistukseen, on hovioikeuden A:lle tuomitsema yhteinen vankeusrangaistus alennettava 10 kuukaudeksi vankeutta.

Tuomiolauselma

Muutos hovioikeuden tuomioon:

A:lle tuomittu rangaistus alennetaan 10 kuukaudeksi vankeutta.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Pekka Koponen, Mika Huovila, Kirsti Uusitalo ja Alice Guimaraes-Purokoski. Esittelijä Minna Immonen.