KKO:2023:75

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Asian tausta

Helsingin käräjäoikeudessa oli toimitettu rikosasian pääkäsittely 13.–26.6.2018. Oikeuden puheenjohtaja oli jokaisen istunnon alussa ilmoittanut läsnä oleville, että kaikenlainen kuvan ja äänen tallentaminen sekä valokuvien ottaminen istunnon aikana oli kielletty.

A oli salaa tallentanut käräjäoikeuden pääkäsittelyä äänitallenteelle 25. ja 26.6.2018 vastoin puheenjohtajan antamia määräyksiä. Syyttäjä oli saattanut luvattoman tallentamisen käräjäoikeuden tietoon siten, että käräjäoikeus oli tullut siitä tietoiseksi vasta pääkäsittelyn päättymisen jälkeen 28.6.2018.

Käräjäoikeus oli A:ta kuultuaan määrännyt 11.7.2018 antamallaan päätöksellä hänelle 1 000 euron järjestyssakon. A:n valitettua hovioikeuteen hovioikeus oli katsonut, että päätös järjestyssakon määräämisestä oli tehty kokoonpanossa, joka ei ollut tuomionvoipa. Siksi hovioikeus oli kumonnut käräjäoikeuden päätöksen ja palauttanut asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Käräjäoikeuden päätös 2.3.2020 nro 20/108992

Käräjäoikeus määräsi A:lle 500 euron suuruisen järjestyssakon.

Käräjäoikeus totesi, että tallentamiskielto oli liittynyt järjestyksen noudattamiseen istunnossa ja puheenjohtaja oli ollut velvollinen valvomaan järjestystä. Puheenjohtaja oli tätä tarkoitusta varten erikseen antanut sitä koskevia määräyksiä. A oli toiminut tietoisesti näiden määräysten vastaisesti tallentamalla salaa istunnot. Lisäksi A:n menettelyä oli pidettävä sopimattomana ja tuomioistuimen arvoa loukkaavana. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että A:lle oli määrättävä järjestyssakko.

Järjestyssakon määrää arvioidessaan käräjäoikeus katsoi, että A oli menetellyt tahallisesti ja jokseenkin suunnitelmallisesti. Tallennuksia oli tehty kahtena eri päivänä, ja ne oli ladattu internetiin. A ei ollut kuitenkaan aiheuttanut häiriötä istuntopaikalla. Käräjäoikeus harkitsi järjestyssakon oikeudenmukaiseksi määräksi 500 euroa.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Janne Pitkävirta ja Essi Konttinen-Di Nardo.

Helsingin hovioikeuden päätös 12.11.2021 nro 21/147873

A valitti hovioikeuteen vaatien muun ohella järjestyssakon poistamista.

Hovioikeus totesi, että oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa ei ollut säännöksiä sen varalta, että oikeudenkäynnin tallentaminen tapahtuu ilman puheenjohtajan lupaa tai hänen määräystensä vastaisesti. Myöskään järjestyssakkoa koskevan sääntelyn esitöissä ei ollut erikseen käsitelty tätä tilannetta. Esitöissä ei ollut muutoinkaan selvästi lausuttu siitä, oliko puheenjohtajan antaman määräyksen rikkomisen seurauksena määrättävän järjestyssakon edellytyksenä se, että menettely tulee tuomioistuimen tietoon istunnon aikana tai että istunnon kulku määräyksen noudattamatta jättämisen vuoksi häiriintyy. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n sanamuoto ei kuitenkaan edellyttänyt, että järjestyssakko on välttämättä määrättävä istunnon aikana. Pykälän sanamuodosta ei myöskään ilmennyt, että järjestyssakko voitaisiin määrätä vain, mikäli istunnon kulku puheenjohtajan määräyksen noudattamatta jättämisen vuoksi häiriintyy.

Hovioikeus lausui, että järjestyssakkoa koskevat säännökset tulevat usein sovellettaviksi istunnon aikana tapahtuvan häiriön poistamiseksi. Puheenjohtajan määräysten rikkomisen tai muun häirinnän osalta seuraamus voidaankin määrätä yleensä välittömästi häiriön ilmenemisen jälkeen. Nykyisillä teknisillä laitteilla istunnon tallentaminen vastoin puheenjohtajan määräystä on kuitenkin mahdollista tehdä myös siten, että se ei ole heti istunnon aikana tuomioistuimen havaittavissa. Vaikka käräjäoikeuden pääkäsittely oli jo päättynyt istunnon tallentamisen tultua käräjäoikeuden tietoon, kysymyksessä oleva rikosasia oli ollut edelleen vireillä käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynti oli ollut kesken ja ratkaisu siinä antamatta. Toisin kuin istunnossa tapahtuvan häirinnän osalta useimmiten, luvattoman tallentamisen aiheuttama häiriö oikeudenkäynnille ei tällaisessa tilanteessa välttämättä ilmene heti ja rajoitu siihen oikeudenkäyntitilaisuuteen, jossa tallentaminen on tapahtunut. Luvaton pääkäsittelyn tallentaminen ja tallenteiden julkaiseminen vaarantaa vielä kyseisen istunnon jälkeenkin niitä etuja, joiden suojaksi tallentamista julkisessa oikeudenkäynnissä on rajoitettu ja puheenjohtajalle annettu valta määrätä tallentamisen tavoista ja sallittavuudesta. Tuomioistuimella on oltava käytössään tehokkaita keinoja tällaisen menettelyn estämiseksi, eikä lain sanamuodosta johdu estettä järjestyssakon käyttämiselle tällaisena keinona.

Hovioikeus katsoi, että oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:ää ja 7 §:n 1 momenttia on perusteltua tulkita siten, että istunnon tallentamista koskevan nimenomaisen kiellon rikkomisesta voidaan määrätä järjestyssakko siitä riippumatta, onko tallentaminen tullut tuomioistuimen tietoon jo istunnon aikana. A:n tahallinen toiminta vastoin puheenjohtajan määräyksiä oli hovioikeuden mukaan joka tapauksessa ollut myös tuomioistuimen arvoa loukkaavaa ja siten sopimatonta. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely ja maksukyky huomioon ottaen 500 euron järjestyssakko oli määrältään kohtuullinen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Heli Sankari ja Pertti Lenkkeri sekä asessori Tuukka Vähätalo. Esittelijä Silja Snäll.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati valituksessaan, että hänelle määrätty järjestyssakko poistetaan.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Käräjäoikeudessa oli toimitettu monipäiväinen pääkäsittely rikosasiassa. Käräjäoikeuden puheenjohtaja oli kunkin istunnon alussa kieltänyt tallentamasta pääkäsittelyä. Tästä huolimatta oikeudenkäyntiä yleisössä seuraamassa ollut A oli salaa tallentanut pääkäsittelyä äänitallenteelle kahtena istuntopäivänä. Luvaton tallentaminen oli tullut käräjäoikeuden tietoon vasta pääkäsittelyn päättymisen jälkeen syyttäjän ilmoitettua tallentamisesta ja siitä, että A oli julkaissut tallenteet internet-blogissaan.

2. Käräjäoikeus on määrännyt A:lle järjestyssakon, koska A oli salaa istuntoja tallentamalla tietoisesti rikkonut puheenjohtajan järjestyksen noudattamiseksi antamaa tallentamiskieltoa koskevaa määräystä. Lisäksi käräjäoikeus on pitänyt A:n menettelyä sopimattomana ja tuomioistuimen arvoa loukkaavana. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

3. A on valituksessaan Korkeimpaan oikeuteen vaatinut järjestyssakkoa koskevan päätöksen kumoamista katsoen, että laissa ei ole säännöstä, jonka perusteella oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa säädetyn tallentamiskiellon rikkomisesta voisi määrätä järjestyssakon. A on edelleen järjestyssakkoa koskevan lainkohdan esitöihin viitaten katsonut, että mahdollisuudella määrätä järjestyssakko on tarkoitettu turvata oikeudenkäyntejä häiriöiltä. Hänen menettelynsä ei ollut aiheuttanut häiriötä oikeuden istunnossa. A:n mukaan oikeuskäytännössä on edelleen katsottu, ettei järjestyssakkoa voida määrätä jälkikäteen istunnon jo päätyttyä.

4. Korkeimmassa oikeudessa on A:n valituksen perusteella ratkaistavana kysymys siitä, onko järjestyssakon tuomitsemiselle ollut edellytykset. Asiassa on ensin arvioitava, voidaanko järjestyssakko määrätä seuraamukseksi vastoin puheenjohtajan kieltoa tapahtuneesta suullisen käsittelyn tallentamisesta. Sen jälkeen on otettava kantaa siihen, voidaanko järjestyssakko määrätä, vaikka tallentamisesta ei ole aiheutunut havaittavaa häiriötä istunnossa. Lopuksi on arvioitava, voidaanko järjestyssakko määrätä, vaikka tallentaminen on tullut tuomioistuimen tietoon vasta istunnon jälkeen.

Sovellettavat säännökset

5. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:n mukaan tuomioistuimen puheenjohtaja on velvollinen valvomaan järjestyksen noudattamista istunnossa ja antamaan tätä varten tarvittavat määräykset.

6. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan se, joka ei noudata puheenjohtajan saman luvun 6 §:n nojalla antamia määräyksiä, voidaan tuomita maksamaan enintään 1 000 euron suuruinen järjestyssakko.

7. Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 21 §:n 1 momentin mukaan muu kuin tuomioistuin saa julkisessa suullisessa käsittelyssä valokuvata, nauhoittaa ja muulla tavoin tallentaa sekä siirtää teknisin menetelmin kuvaa ja ääntä vain puheenjohtajan luvalla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti. Pykälän 2 momentin mukaan lupa tallentamiseen ennen asian käsittelyn alkua tai tuomioistuimen ratkaisua julistettaessa voidaan myöntää, jos: 1) tallentamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa asianosaisen tai muun kuultavan yksityisyyden suojalle eikä se vaaranna hänen turvallisuuttaan; eikä 2) luvan epäämiseen ole muuta 1 kohtaan verrattavaa painavaa syytä. Pykälän 3 momentissa on lisäksi säädetty, että lupa oikeudenkäynnin tallentamiseen muilta osin voidaan myöntää, jos 2 momentissa säädetyt edellytykset ovat olemassa eikä tallentamisesta myöskään ole haittaa suullisen käsittelyn häiriöttömälle kululle ja oikeudenkäyntiin osalliset antavat siihen suostumuksensa.

Tallentamiskielto järjestyssakon perusteena

8. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 20 ja 21 §:ssä säädetään erityisistä rajoituksista, jotka koskevat julkisia suullisia käsittelyitä. Näillä rajoituksilla pyritään yhtäältä suojaamaan asianosaisten ja muiden kuultavien yksityisyyttä ja turvallisuutta sekä toisaalta turvaamaan suullisen käsittelyn häiriötöntä kulkua. Säännöksillä on siten läheinen asiallinen yhteys oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:ssä säädettyyn puheenjohtajan järjestyksenpitovaltaan. Tähän yhteyteen on lain 20 §:n osalta viitattu myös oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 13/2006 vp s. 60).

9. Kielto tallentaa suullista käsittelyä ilman puheenjohtajan lupaa on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 21 §:n perusteella voimassa, vaikka puheenjohtaja ei ilmoittaisikaan kiellosta. Jos puheenjohtaja antaa tallentamisesta nimenomaisia määräyksiä, niitä on myös hallituksen esityksessä esitetty huomioon ottaen perusteltua pitää sellaisina järjestyksen noudattamista istunnossa koskevina määräyksinä, joita oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 6 §:ssä tarkoitetaan ja joiden rikkomisen seuraamukseksi voidaan saman luvun 7 §:n nojalla määrätä järjestyssakko.

10. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että järjestyssakko voidaan määrätä seuraamukseksi vastoin puheenjohtajan kieltoa tapahtuneesta suullisen käsittelyn tallentamisesta.

Häiriön aiheutuminen

11. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan järjestyssakon määrääminen ei edellytä sitä, että puheenjohtajan järjestyksenpitovaltansa nojalla antamien määräysten noudattamatta jättämisestä olisi aiheutunut häiriötä istuntokäsittelylle. Korkein oikeus katsoo, että tällaista lisäedellytystä ei ole myöskään tulkinnallisesti perusteltua asettaa. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asian käsittelyä istunnossa tavalla, joka turvaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Tämän tehtävän hoitaminen voisi vaarantua, jos tuomioistuin ei voisi tarvittaessa tehokkaasti puuttua järjestyksen noudattamista koskevien määräysten rikkomiseen.

12. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että järjestyssakko voidaan määrätä seuraamukseksi vastoin puheenjohtajan kieltoa tapahtuneesta suullisen käsittelyn tallentamisesta, vaikka tästä ei ole aiheutunut havaittavaa häiriötä istunnossa.

Järjestyssakon määrääminen jälkikäteen

13. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:ää koskevissa esitöissä on todettu, että kurinpitoseuraamuksen teho perustuu siihen, että se tuomitaan heti rikkomuksen tapahduttua eikä myöhemmin järjestettävässä erillisessä menettelyssä. Esitöissä on kuitenkin myös todettu, että oikeudenkäynnin häiriöttömän kulun turvaamiseksi on välttämätöntä, että oikeudella on käytettävissään tehokkaita sanktioita sitä vastaan, joka ei noudata oikeuden antamia järjestysmääräyksiä tai muuten käyttäytyy asiattomasti tai sopimattomasti (HE 271/2004 vp s. 61–62).

14. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 §:ssä ei säädetä siitä, milloin järjestyssakko voidaan määrätä. Lakia säädettäessä huomiota on kiinnitetty lähinnä niihin tilanteisiin, joissa määräysten vastainen toiminta ilmenee välittömästi istunnossa havaittavana häiriönä. Pykälän 1 momentissa säädetyt perusteet järjestyssakon määräämiselle tulevat tyypillisesti esiin istunnon aikana, jolloin niihin voidaan puuttua välittömästi. Jos vasta istunnon päätyttyä tuomioistuimen tietoon tulee, että puheenjohtajan järjestyksen noudattamiseksi antamaa määräystä ei ole noudatettu, järjestyssakon määräämisellä ei voida enää vaikuttaa järjestyksen noudattamiseen kyseisessä istunnossa. Tämä tukee käsitystä siitä, että järjestyssakkoa ei voitaisi tällaisessa tilanteessa määrätä.

15. Pykälän sanamuoto ei kuitenkaan estä määräämästä järjestyssakkoa istunnossa tapahtuneesta puheenjohtajan määräyksen noudattamatta jättämisestä, vaikka se on tullut tuomioistuimen tietoon vasta istunnon jälkeen. Lisäksi pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään järjestyssakon määräämisen yhdeksi perusteeksi se, että joku käyttää tuomioistuimeen annetussa kirjoituksessa tuomioistuimen arvoa loukkaavaa tai muutoin sopimatonta puhe- tai kirjoitustapaa. Tällaisen perusteen sisältyminen järjestyssakkoa koskevaan sääntelyyn tukee käsitystä siitä, että sääntelyn tarkoituksena ei ole turvata vain kunkin yksittäisen asian häiriötöntä käsittelyä vaan myös yleisemmin tuomioistuinten arvovaltaa, jolla on viime kädessä merkitystä myös tuomioistuimiin kohdistuvan luottamuksen kannalta.

16. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että järjestyssakko voidaan määrätä kiellon vastaisen tallentamisen perusteella, vaikka se on tullut tuomioistuimen tietoon vasta istunnon jälkeen. Korkein oikeus toteaa, että järjestyssakkoa koskevan sääntelyn tarkoitusperät huomioon ottaen tuomioistuimen on kuitenkin ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin järjestyssakon määräämiseksi perusteen tultua tuomioistuimen tietoon. Näin on tässä tapauksessa tapahtunut.

Johtopäätös

17. Käräjäoikeuden päätös järjestyssakon määräämisestä on ollut edellä esitetyillä perusteilla lainmukainen eikä hovioikeuden päätöksen muuttamiseen ole perusteita.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Tuomo Antila, Jussi Tapani, Alice Guimaraes-Purokoski ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Matti Pyöriä.