KKO:2023:74
Rikosasian vastaaja oli esittänyt käräjäoikeudelle ja hovioikeudelle jäljennöksen häntä koskevasta toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetusta rikostuomiosta ja vaatinut, että tuomio otetaan uutta rangaistusta määrättäessä huomioon rikoslain 7 luvun 6 ja 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Käräjäoikeus ja hovioikeus eivät olleet ottaneet tuomiota huomioon, koska se ei ollut ilmennyt niiden asianomaisesta jäsenvaltiosta hankkimista rikosrekisteriotteista.
Korkein oikeus katsoi, että toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion huomioon ottaminen ei edellytä, että tuomio ilmenee rikosrekisteristä. Kun vastaaja oli esittänyt yksilöidyn selvityksen tuomiosta, asiaa käsitteleville tuomioistuimille oli syntynyt velvollisuus todentaa tuomio myös muutoin kuin asianomaisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle esitetyillä rekisteripyynnöillä. Ks. KKO:2017:60
RL 7 luku 6 §
RL 7 luku 9 §
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 28.2.2020 nro 20/108792 ja Turun hovioikeuden tuomio 31.12.2021 nro 21/156109 selostetaan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.
Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomarit Hanne-Maria Kari, Elisa Mäntysaari ja Ari Prykäri sekä hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Juha Laaksonen, Anne Laine ja Virpi Vuorinen. Esittelijä Päivi Kyllönen.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
A:lle myönnettiin valituslupa.
A vaati valituksessaan, että hänelle Belgiassa aikaisemmin annettu tuomio, jolla hänet oli tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, otetaan kohtuullistavana huomioon ja että hänelle tuomittua vankeusrangaistusta tämän vuoksi alennetaan ja hänet tuomitaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun.
Syyttäjä ilmoitti vastauksessaan, että A:lle Belgiassa annettu tuomio tuli ottaa kohtuullistavana huomioon määrättäessä nyt kysymyksessä olevaa rangaistusta.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta ja kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa
1. Käräjäoikeus on lukenut A:n syyksi syytekohdassa 10 törkeän huumausainerikoksen (tekoaika 3.–30.10.2018) ja tuominnut hänet tästä rikoksesta sekä täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta yhteiseen 1 vuoden 3 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
2. A oli toimittanut käräjäoikeudelle osan hänelle 24.5.2019 Belgiassa annetusta tuomiosta, jossa hänet oli tuomittu muun muassa 30 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus oli pyytänyt jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä annetussa neuvoston puitepäätöksessä 2009/315/YOS tarkoitetulta keskusviranomaiselta tiedot A:n rikosrekisteriin Belgiassa tehdyistä merkinnöistä. Kun kyseinen vuonna 2019 annettu tuomio ei ollut ilmennyt keskusviranomaisen rekisteriotteesta, käräjäoikeus ei ollut ottanut A:n ilmoittamaa tuomiota huomioon rangaistusta mitattaessa.
3. A on valittanut hovioikeuteen ja vaatinut, että hänelle tuomittua vankeusrangaistusta alennetaan ja hänet tuomitaan vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. A:n mukaan käräjäoikeuden olisi tullut ottaa huomioon Belgiassa 24.5.2019 annettu tuomio.
4. Hovioikeus on käräjäoikeuden tavoin pyytänyt puitepäätöksessä 2009/315/YOS tarkoitetulta keskusviranomaiselta tiedot A:lle Belgiassa annetuista tuomioista ja todennut, ettei Belgiasta 1.9.2021 saadussa rikosrekisteriotteessa ollut mainittu A:n ilmoittamaa tuomiota. Näin ollen myöskään hovioikeus ei ole ottanut mainittua tuomiota huomioon rangaistusta alentavana seikkana. Hovioikeus on oikaissut A:n rangaistuksen kohtuullistamista koskevaa lausuntoa toteamalla, että rangaistusta alentavana otetaan huomioon Pirkanmaan käräjäoikeuden 30.1.2019 antama tuomio, joka ei kuitenkaan antanut aihetta alentaa A:lle tuomittua rangaistusta. Yhdyskuntapalvelu ei tullut vankeusrangaistuksen pituus huomioon ottaen harkittavaksi. Hovioikeus ei ole muutoin muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
5. Asiassa sittemmin saadusta rikosrekisteriotteesta ilmenee, että A on tuomittu Belgiassa muutoksenhakuasteessa (Cour d’appel – Antwerpen) 4.11.2020 (alioikeuden tuomio 24.5.2019) 37 kuukauden vankeusrangaistukseen 1.1.2015–1.1.2016 tehdyistä yleisen järjestyksen loukkaamiseen liittyvistä rikoksista ja verorikoksista.
6. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys tämän Belgiassa tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottamisesta ja vaikutuksesta määrättäessä A:lle rangaistusta.
Toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetun tuomion huomioon ottaminen
7. Rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentissa säädetään, että jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Saman luvun 9 §:n mukaan sovellettaessa 6 §:ää voidaan ottaa huomioon myös toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tuomittu ehdoton vankeusrangaistus.
8. Rikoslain 7 luvun 9 §:llä on pantu täytäntöön neuvoston puitepäätös 2008/675/YOS Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa. Puitepäätöksen keskeinen sisältö ilmenee sen 3 artiklan 1 kohdasta, jonka mukaan kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että henkilölle toisissa jäsenvaltioissa eri tosiseikkojen perusteella annetut aiemmat tuomiot otetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti huomioon samassa määrin kuin vastaavat kansalliset tuomiot otetaan huomioon ja että niihin liitetään vastaavat oikeusvaikutukset kuin aiempiin kansallisiin tuomioihin. Tämä velvollisuus koskee sellaisia puitepäätöksen 2 artiklassa tarkoitettuja rikostuomioistuimen lopullisia päätöksiä, joista on saatu tietoa keskinäiseen oikeusapuun tai rikosrekisteritietojen vaihtoon sovellettavien sopimusten mukaisesti.
9. Puitepäätöksen 2008/675/YOS johdanto-osan 3 perustelukappaleen mukaan puitepäätöksen tarkoituksena on asettaa jäsenvaltioille vähimmäisvelvoite ottaa huomioon toisessa jäsenvaltiossa annetut tuomiot.
10. Rikoslain 7 luvun 9 §:n säätämiseen johtaneissa esitöissä (HE 261/2009 vp s. 3, 7 ja 8 sekä LaVM 1/2010 vp s. 2) puitepäätöksen 2008/675/YOS on todettu tarkoittavan sitä, että toisessa jäsenvaltiossa annettu aikaisempi tuomio on otettava huomioon, jos aikaisempi kansallinen tuomiokin otettaisiin vastaavassa tilanteessa huomioon. Lainkohdan perusteluissa (HE 261/2009 vp s. 10) on todettu, että tuomittavan rangaistuksen kohtuullistaminen rikoslain 7 luvun 6 §:n nojalla jättää soveltajalleen harkinnanvaraa, joka voi ulkomaisten tuomioiden osalta koskea myös sitä, onko ulkomainen rangaistus suomalaiseen rangaistukseen rinnastettava. Edelleen perustelujen mukaan käytännössä tuomioiden huomioon ottaminen pykälän nojalla tapahtuisi ottamalla huomioon viranomaisten rekistereissä olevat taikka muut rikosrekisteritietojen vaihtamisen tai muun vastaavan kansainvälisen oikeusavun kautta saadut tuomioita koskevat tiedot, mikä vastaisi tilannetta kotimaisten tuomioiden huomioon ottamisen osalta. Rikosasian vastaajan esittämillä todentamattomissa ja vahvistamattomissa olevilla aikaisempaa tuomiota koskevilla tiedoilla ei tulisi olla merkitystä kohtuullistamista arvioitaessa.
11. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti puitepäätöksen 2008/675/YOS tarkoituksena on, että kukin jäsenvaltio varmistaa, että toisessa jäsenvaltiossa annetuilla aiemmilla rikostuomioilla on vastaavat oikeusvaikutukset kuin kansallisen lainsäädännön mukaisesti annetuilla aiemmilla kansallisilla tuomioilla (tuomio 12.1.2023, MV, C-583/22 PPU, EU:C:2023:5, 50 kohta sekä siinä viitattu oikeuskäytäntö). Toisessa jäsenvaltiossa annettujen aiempien tuomioiden rinnastamista koskeva periaate on sovitettava yhteen jäsenvaltioiden rikosoikeusperinteiden ja -järjestelmien moninaisuuden kunnioittamisen tarpeen kanssa (mainittu tuomio MV, 66 kohta).
12. Korkein oikeus toteaa, että aiempien kansallisten tuomioiden huomioon ottamisesta ei ole säännöksiä, jotka koskevat sitä, millä tavalla saatu tieto otetaan huomioon ja minkälaisessa menettelyssä tietojen välittämisen tuomioistuimelle tulee tapahtua. Laissa ei siten edellytetä, että aiempi kansallinen tuomio ilmenisi rikosrekisteristä, jotta se voitaisiin ottaa huomioon rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tällaisista edellytyksistä ei ole säädetty myöskään puitepäätöstä 2008/675/YOS kansallisesti täytäntöönpantaessa (ks. myös HE 261/2009 vp s. 7).
13. Kuten Korkein oikeus on kotimaisen tuomion huomioon ottamista koskevassa ennakkopäätöksessään KKO 2009:77 (kohdat 7 ja 8) todennut, rikoslain 7 luvun 6 §:n tavoitteena on, että rikoksentekijän kokonaisrangaistus on sama riippumatta siitä, käsitelläänkö rikokset samassa vai eri oikeudenkäynnissä. Tuomioistuimen on kohtuullistettava uutta rangaistusta yleensä aina, jos aikaisemman ja uuden rangaistuksen kokonaisuus ilman kohtuullistamista olisi ankarampi kuin jos rikoksista olisi tuomittu rangaistus samalla kertaa.
14. Korkein oikeus on ruotsalaisen tuomion huomioon ottamista koskevassa ennakkopäätöksessään KKO 2017:60 (kohta 11) katsonut, että rikoslain 7 luvun 9 §:ää on tulkittava niin, että toisessa jäsenvaltiossa tuomittu vankeusrangaistus on otettava huomioon, jos aikaisempi Suomessa tuomittu vankeusrangaistus otettaisiin vastaavassa tilanteessa huomioon. Tällöin jäsenvaltiossa tuomitun vankeusrangaistuksen vaikutuksen tuomittavaan rangaistukseen tulee lähtökohtaisesti vastata Suomessa tuomitun saman pituisen vankeusrangaistuksen vaikutusta, ellei vastasyitä ole.
15. Ratkaisussa KKO 2017:60 on lisäksi todettu (kohta 14) lainkohdan edellä kohdassa 10 selostettujen perustelujen mukaisesti, että ulkomaisten tuomioiden huomioon ottaminen rikoslain 7 luvun 9 §:n nojalla tapahtuu viranomaisten rekistereissä olevien taikka rikosrekisteritietojen vaihtamisen tai muun kansainvälisen oikeusavun kautta saatujen tietojen perusteella ja että rikosasian vastaajan esittämillä todentamattomilla ja vahvistamattomilla tiedoilla aikaisemmasta tuomiosta ei siten ole merkitystä kohtuullistamista arvioitaessa. Korkeimman oikeuden mukaan rikoksesta epäillyn tai vastaajan yksilöidyn ilmoituksen perusteella syyttäjälle tai tuomioistuimelle voi kuitenkin syntyä velvollisuus selvittää, onko hänet tuomittu ulkomailla rangaistukseen, joka sanotun lainkohdan mukaan voidaan ottaa huomioon.
Belgiassa tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen tässä tapauksessa
16. Hovioikeus on 31.12.2021 antamallaan tuomiolla tuominnut A:n ehdottomaan vankeusrangaistukseen rikoksesta, joka oli tehty 3.–30.10.2018 eli ennen rangaistusta alentavana huomioon otettua Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiota 30.1.2019. Mainittua käräjäoikeuden tuomiota edeltävältä ajalta ovat myös Belgiassa 4.11.2020 annetulla tuomiolla A:n syyksi luetut, 1.1.2015 ja 1.1.2016 välillä tehdyt rikokset. Korkein oikeus toteaa, että hovioikeuden olisi tullut ottaa mainitun käräjäoikeuden tuomion ohella huomioon Belgiassa muutoksenhakuasteen (Cour d’appel – Antwerpen) 4.11.2020 (alioikeuden tuomio 24.5.2019) tuomitsema ehdoton vankeusrangaistus rikoslain 7 luvun 6 §:n nojalla määrätessään rangaistusta edellyttäen, että belgialainen tuomio on voitu todeta riittävän luotettavalla tavalla.
17. A on toimittanut käräjäoikeudelle jäljennöksen Belgian alioikeuden 24.5.2019 antaman tuomion osasta, ja ratkaisu on käräjäoikeuden toimesta käännätetty suomeksi siltä osin kuin ratkaisussa on käsitelty A:lle tuomittavia seuraamuksia. Hovioikeudelle on toimitettu jäljennös samasta ratkaisusta kokonaisuudessaan. Kuten edellä kohdissa 2 ja 4 on todettu, sekä käräjäoikeus että hovioikeus ovat pyytäneet puitepäätöksessä 2009/315/YOS tarkoitetulta keskusviranomaiselta tiedot A:lle Belgiassa annetuista tuomioista. Kun Belgiasta saaduilla rikosrekisteriotteilla ei ole ollut mainintaa A:n ilmoittamasta Belgiassa 24.5.2019 annetusta tuomiosta, tuomiota ei ole otettu alemmissa tuomioistuimissa huomioon.
18. Korkein oikeus toteaa, että A on esittänyt väitteensä tueksi selvitystä saamastaan ulkomaisesta tuomiosta. Asiassa ei ole ilmennyt, että selvitystä olisi epäilty siitä huolimatta, että Belgiassa annettua tuomiota ei vielä ollut merkitty Belgiasta saatuun rikosrekisteriotteeseen. Kun aikaisemman kotimaisen tuomion huomioon ottamisen edellytykseksi ei ole säädetty sitä, että tieto tällaisesta tuomiosta olisi saatavilla rikosrekisteriotteelta, ei tällaista ehdotonta edellytystä voida asettaa myöskään muun jäsenvaltion tuomioistuimen tuomiolle. Korkein oikeus katsoo, että tuomioistuimelle on A:n esittämän selvityksen perusteella kuvatuissa olosuhteissa syntynyt velvollisuus pyrkiä todentamaan tuomio myös muutoin kuin asianomaisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle esitetyin rekisteripyynnöin. Vahvistuksen saamisen jälkeen tuomio olisi tullut ottaa huomioon jo määrättäessä rangaistusta alemmissa oikeusasteissa. Sittemmin tieto tuomiosta ja sen lainvoimaisuudesta on merkitty myös Oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteriotteeseen.
19. Koska asia on selvä ulkomaisen tuomion huomioon ottamista koskevilta osin ja hovioikeuden tuomion muuttaminen koituu A:n eduksi, rangaistuksen määrääminen voidaan viivästyksen välttämiseksi ottaa välittömästi Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavaksi.
Rangaistuksen mittaaminen
20. A on tuomittu nyt kysymyksessä olevasta törkeästä huumausainerikoksesta sekä täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta yhteiseen 1 vuoden 3 kuukauden vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden tuomion mukaan täytäntöönpantavaksi määrätyn 300 päivän jäännösrangaistuksen vaikutus yhteiseen vankeusrangaistukseen on ollut 3 kuukautta 10 päivää. Näin ollen rangaistukseksi törkeästä huumausainerikoksesta on mitattu hieman alle vuoden pituinen vankeusrangaistus. Hovioikeus on hyväksynyt käräjäoikeuden ratkaisun jäännösrangaistuksen vaikutuksesta yhteiseen rangaistukseen eikä ole muuttanut käräjäoikeuden A:lle tuomitsemaa rangaistusta. Hovioikeuden ratkaisun oikeellisuutta ei ole riitautettu näiltä osin.
21. Korkein oikeus katsoo, että yhteisen rangaistuksen pohjarangaistuksen muodostaa Belgiassa tuomittu 37 kuukauden vankeusrangaistus. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella nyt tuomittavaa rangaistusta olisi belgialainen tuomio huomioon ottaen syytä alentaa tavanomaista enempää tai vähempää. Korkein oikeus katsoo, että A:lle tuomittavaa rangaistusta on rikoslain 7 luvun 6 §:n nojalla kohtuuden mukaan alennettava 8 kuukaudella. A on siten tuomittava 7 kuukauden vankeusrangaistukseen.
22. Korkeimpaan oikeuteen hankitusta rikosrekisteriotteesta on todettavissa, että A on lisäksi tuomittu Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 1.7.2022 antamalla tuomiolla teoista, joista osa on tehty niin ikään ennen tuomion 31.12.2021 antamista. Tuomiossa 1.7.2022 on otettu rangaistusta alentavana seikkana huomioon muun ohella hovioikeuden tässä asiassa A:lle tuomitsema rangaistus. Korkein oikeus katsoo, ettei sanottu tuomio anna aihetta kohtuullistaa A:lle hovioikeuden tuomiolla 31.12.2021 määrättyä vankeusrangaistusta enemmälti. Tuomiossa 1.7.2022 on myös otettu alentavana huomioon Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 30.1.2019 sekä Belgiassa annettu tuomio. Kohtuullistavan vaikutuksen kohdistuessa ainoastaan osaan syytekohdista Korkein oikeus katsoo, ettei edellä lausuttu anna aihetta arvioida toisin tuomioiden kohtuullistavaa vaikutusta nyt käsillä olevassa asiassa.
Rangaistuksen laji
23. A on pyytänyt, että hänet tuomitaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun.
24. Rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan rikoksentekijä, joka tuomitaan enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomitaan sen sijasta yhdyskuntapalveluun, jollei ehdottomien vankeusrangaistusten, valvontarangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten, rikollisen toiminnan jatkamisen tai muiden painavien syiden ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. Pykälän 2 momentin mukaan yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa rangaistuksen tuomitsemiseen yhdyskuntapalveluna ja että hänen voidaan olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.
25. A:ta ei ole tuomittu yhdyskuntapalvelurangaistukseen ennen hänen syyllistymistään nyt kysymyksessä olevaan törkeään huumausainerikokseen. Hänet on sen sijaan tuomittu aikaisemmin useasti ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja hän on ehdonalaisen vapauden alettua 14.9.2018 pian syyllistynyt kysymyksessä olevaan törkeään huumausainerikokseen 3.–30.10.2018. Korkein oikeus katsoo, että A:lle tuomitut muut ehdottomat vankeusrangaistukset muodostavat esteen yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle tässä asiassa.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan seuraavasti:
A:lle tuomittu vankeusrangaistus alennetaan seitsemäksi (7) kuukaudeksi vankeutta.
Rangaistusta alentavina on otettu huomioon Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 30.1.2019 ja Cour d’appel – Antwerpen, Belgia tuomio 4.11.2020 (alioikeuden tuomio 24.5.2019) sekä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 1.7.2022.
Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Tuomo Antila, Lena Engstrand, Eva Tammi-Salminen ja Alice Guimaraes-Purokoski. Esittelijä Silja Leino.