KKO:2023:70
A oli tilannut pregabaliinia, jonka tuonti maahan yksityishenkilönä on lääkelain säännösten mukaan kielletty. Korkein oikeus katsoi, että kysymys oli salakuljetuksen tunnusmerkistön mukaisesta maahantuonnin yrityksestä eikä maahantuonnista, koska tulli oli pysäyttänyt lähetyksen ja ottanut sen haltuunsa.
Syyttäjä oli hakenut hovioikeuden tuomioon muutosta pelkästään siltä osin kuin hovioikeus oli katsonut vastaajan menettelyn käsittäneen maahantuonnin asemesta maahantuonnin yrityksen. Korkein oikeus totesi, että salakuljetusta koskevassa rangaistussäännöksessä yritys on rinnastettu täytettyyn tekoon. Syyttäjän valituksen katsottiin kohdistuvan ainoastaan perusteluihin, minkä vuoksi valitus jätettiin tutkimatta.
RL 46 luku 4 § 1 mom
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 16.1.2020 nro 20/101369
A:n nimellä oli saapunut Kiinasta tilattu postilähetys, joka oli sisältänyt pregabaliinijauhetta. Tulli oli pysäyttänyt lähetyksen ja pitänyt sen hallussaan.
Käräjäoikeus luki A:n syyksi 4.3.2019 tehdyn salakuljetuksen ja tuomitsi hänet 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeus katsoi mainitsemillaan perusteilla näytetyksi, että A oli ilman asianmukaista lupaa taikka muuten tuontia koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti tuonut postitse maahan 995 grammaa pregabaliinia vaikuttavana aineena sisältänyttä jauhetta. Pregabaliini on lääkeaine, jonka tuonti yksityishenkilönä on lääkelain 19 §:n nojalla kiellettyä. Käräjäoikeuden mukaan kysymys ei ollut yrityksestä, vaan täytetystä teosta, koska lähetys oli saapunut Suomeen.
Rangaistusta harkitessaan käräjäoikeus totesi, että postilähetyksen sisältämä aine oli ollut pitoisuudeltaan 97 painoprosenttista pregabaliinia. Pregabaliini oli muun muassa Lyrica-merkkisen lääkkeen vaikuttava aine. Kun myynnissä olevista vahvuuksista keskimääräinen vahvuus oli 150 milligrammaa, lähetyksen sisältämästä määrästä olisi saanut noin 6 400 käyttöannosta. A oli aikaisemmin tuomittu muun muassa salakuljetuksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Rangaistusjärjestelmän tarkoitus on siirtyä asteittain lievemmistä ankarampiin rangaistuksiin. Huomioon ottaen A:n aiemman rangaistuksen ja nyt käsillä olevasta lääkeaineesta saatavissa olleen suuren käyttöannosmäärän käräjäoikeus ei pitänyt sakkorangaistusta riittävänä.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Eira Myllyniemi.
Helsingin hovioikeuden tuomio 13.9.2021 nro 21/137537
A valitti hovioikeuteen vaatien syytteen hylkäämistä ja joka tapauksessa rangaistuksen lieventämistä sakkorangaistukseksi.
Hovioikeus arvioi näytön samalla tavalla kuin käräjäoikeus. Sen sijaan hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että kysymys ei ollut ollut maahantuonnista, vaan maahantuonnin yrityksestä, koska tulli oli suorittamassaan valvonnassa pysäyttänyt Suomeen saapuneen tavaran ja pitänyt sen hallussaan.
Hovioikeus lausui perusteluinaan, että yleiskielisesti maahantuonnin voidaan katsoa ja ymmärtää merkitsevän tavaran saapumista maahan. Toisaalta tavaran fyysisestä saapumisesta Suomeen ei sellaisenaan voitu tehdä yksiselitteisiä päätelmiä maahantuonnin täyttymisestä juuri salakuljetusta koskevan rangaistussäännöksen osalta. Säännöksen tarkoituksena on ollut edistää tuontiin ja vientiin liittyvien kieltojen ja rajoitusten tehokasta toteutumista. Vain harvoin tavaran tuominen maahan on ehdottomasti kiellettyä, vaan kysymys on yleensä siitä, onko tavaran tuonnille tavaran määrään tai laatuun liittyvää asianmukaista lupaa. Säännöksellä on ollut ja on edelleen kytkentä verotukseen ja tulliselvitykseen. Sillä, että tullimuodollisuudet Suomessa ovat rangaistussäännöksen säätämisajankohtaan verrattuna muuttuneet Suomen Euroopan unioniin liittymisen ja unionin tullilainsäädännön kehittymisen myötä, ei ollut ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa säännöksen tavoitetta edistää tuonnille ja viennille asetettujen kieltojen ja rajoitusten noudattamista, joka tulee ajankohtaiseksi yleensä siinä vaiheessa, kun tavara on saapunut tullialueelle ja sen tullioikeudellinen asema selvitetään. Sanottu yrittäminen jo sellaisenaan täytti salakuljetukselle säädetyn tunnusmerkistön, joten A oli syyllistynyt salakuljetukseen.
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut A:lle tuomitun rangaistuksen osalta eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Tommi Vuorialho ja Oskar Kulmala sekä asessori Suvi Niemelä.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Syyttäjälle ja A:lle myönnettiin valituslupa.
Syyttäjä vaati valituksessaan, että A:n katsotaan maahantuonnin yrityksen asemesta tuoneen maahan 995 grammaa pregabaliinia.
A vaati valituksessaan, että syyte hylätään ja että rangaistus joka tapauksessa lievennetään sakkorangaistukseksi.
Syyttäjä ja A vastasivat toistensa valituksiin vaatien niiden hylkäämistä.
Välitoimi
Korkein oikeus varasi syyttäjälle tilaisuuden lausua siitä, oliko syyttäjällä oikeus hakea hovioikeuden tuomioon muutosta pelkästään siltä osin kuin hovioikeus oli katsonut A:n menettelyn täyttäneen maahantuonnin asemesta maahantuonnin yrityksen. Syyttäjä antoi lausuman.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta
1. Käräjäoikeus on katsonut näytetyksi, että A oli ilman asianmukaista lupaa taikka muuten tuontia koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti tuonut postitse maahan 995 grammaa lääkeaineeksi määriteltyä pregabaliinia vaikuttavana aineena sisältänyttä jauhetta. Käräjäoikeus on lukenut A:n syyksi salakuljetuksen ja tuominnut hänet 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
2. Hovioikeus on katsonut, että A:n menettelyssä oli ollut kysymys maahantuonnin asemesta maahantuonnin yrityksestä, koska tulli oli suorittamassaan valvonnassa pysäyttänyt Suomeen saapuneen tavaran ja pitänyt sen hallussaan. Hovioikeus ei kuitenkaan ole muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa
3. Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, koskeeko syyttäjän valitus vain hovioikeuden tuomion perusteluja ja voidaanko syyttäjän valitus tutkia. A:n valituksen ja syyttäjän valituksen sekä A:n valitukseen antaman vastauksen johdosta kysymys on myös siitä, onko A menettelyllään syyllistynyt salakuljetukseen, ja myös siitä, täyttääkö A:n menettely siinä tapauksessa salakuljetuksen tunnusmerkistön mukaisen maahantuonnin vai maahantuonnin yrityksen.
Syyttäjän valituksen tutkiminen
4. Syyttäjä on valituksessaan vaatinut, että A:n katsotaan maahantuonnin yrityksen asemesta tuoneen maahan pregabaliinia. Syyttäjä ei ole kuitenkaan vaatinut muutoksia hovioikeuden tuomion lopputulokseen.
5. Salakuljetusta koskevan rikoslain 46 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan se, joka ilman asianmukaista lupaa taikka muuten tuontia tai vientiä koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta tavaraa, jonka tuonti tai vienti on kielletty tai edellyttää viranomaisen lupaa tai tarkastusta, on tuomittava salakuljetuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
6. Salakuljetusta koskevassa rangaistussäännöksessä säännösten tai määräysten vastaisen tavaran maahan tuomisen tai maasta viemisen yritys on edellisestä kohdasta ilmenevin tavoin rinnastettu täytettyyn tekoon. Se, että kysymys on maahantuonnin asemesta maahantuonnin yrityksestä, ei siten vaikuta syyksilukemiseen. Määrättäessä rangaistusta salakuljetuksesta ei rikoslain 5 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan myöskään sovelleta, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään rangaistusasteikon lieventämisestä rikoksen jäätyä yritykseen. Se, että salakuljetusta syyksiluettaessa tekijän katsotaan tuoneen eikä vain yrittäneen tuoda tavaraa maahan, ei siten rikoslain säännösten mukaan itsessään vaikuta rangaistuksen mittaamiseen. Kun syyttäjä ei ole vaatinut muita muutoksia hovioikeuden tuomioon, Korkein oikeus katsoo, että syyttäjän muutoksenhakemus kohdistuu ainoastaan hovioikeuden tuomion perusteluihin.
7. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että asianosaisella ei pääsääntöisesti ole oikeutta hakea muutosta pelkästään tuomioistuimen ratkaisun perusteluihin eikä oikeutta muutoksenhakuun ole muissakaan tilanteissa, joissa ratkaisun lopputulos ei voisi muutoksenhakemuksen johdosta muuttua (ks. esim. KKO 2021:46, kohta 4 ja siinä viitatut ratkaisut). Kiellosta hakea muutosta tuomion perusteluihin on Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä kuitenkin poikettu silloin, kun muutoksenhakijana olevalla yksityisellä henkilöllä on katsottu olevan oikeudellinen tarve tai muutoin riittävä aihe muutoksenhakuun pelkästään perustelujen osalta (ks. esim. KKO 1982 II 17 ja KKO 1987:110). Näin on katsottu olevan erityisesti silloin, kun kysymys on pakkokeinon kohteeksi joutuneen muutoksenhausta vapauteen kohdistuvaan pakkokeinopäätökseen (ks. KKO 2023:20, kohdat 7 ja 8). Korkein oikeus on vahvennetussa jaostossa antamassaan ratkaisussa KKO 2023:20 lisäksi katsonut, että sillä on oikeus arvioida myös pakkokeinon määräämistä vaatineen rikoskomisarion valituksesta, onko matkustuskiellon määräämiselle ollut lailliset perusteet, vaikka muutoksenhaun kohteena olleen ratkaisun lopputulosta ei ole enää mahdollista muuttaa (kohta 16).
8. Syyttäjä on Korkeimman oikeuden häneltä pyytämässä lausumassa perustellut valituksensa tutkimista ennakkopäätöksen tarpeella ja valituksen kohteena olevasta kysymyksestä annettavan ratkaisun merkityksellä esitutkintaviranomaisille, syyttäjille ja tuomioistuimille.
9. Korkein oikeus toteaa, että sen päätehtävänä on ennakkopäätöksiä antamalla huolehtia lainkäytön yhtenäisyydestä ja oikeuskäytännön ohjaamisesta (ks. KKO 2023:20, kohta 10). Ratkaistessaan asian, josta ennakkopäätös annetaan, Korkein oikeus kuitenkin toimii sen ratkaistavaksi saatetussa asiassa yleisenä tuomioistuimena ja noudattaa sitä koskevia säännöksiä ja vakiintuneita yleisiä periaatteita. Kielto hakea muutosta ratkaisun perusteluihin on yksi näistä periaatteista. Asiassa ei myöskään ole kysymys edellä kohdassa 7 mainituista tilanteista, joissa sanotusta periaatteesta on katsottu voitavan poiketa. Syyttäjän valitus on siten jätettävä tutkimatta.
Onko A:n menettelyssä kysymys maahantuonnista vai maahantuonnin yrityksestä
10. A on valituksessaan ensisijaisesti vaatinut syytteen hylkäämistä, koska hän ei ollut tilannut pregabaliinia. Tämän johdosta Korkein oikeus katsoo, että A:n valitus ei anna aihetta arvioida näyttöä toisin kuin hovioikeus. A on siten tilannut verkkokaupasta 995 grammaa pregabaliinia, jonka tuonti yksityishenkilönä on lääkelain 19 §:n nojalla kiellettyä. Pregabaliini on jäänyt tullin haltuun. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että pregabaliini on 1.6.2023 voimaan tulleella huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista annetun asetuksen muutoksella (1019/2022) lisätty huumausaineeksi. Pregabaliini on edelleen myös lääkeluettelosta annetun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen päätöksen (183/2022) mukaan lääke ja sillä on lääkkeellistä käyttöä. Pregabaliinin luokittelussa ei ole siten huumausaineasetuksen muuttamisen seurauksena tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla olisi merkitystä tässä asiassa (ks. KKO 2016:34 ja KKO 2016:35).
11. Syyttäjän valitus, jossa hän on vaatinut, että A:n katsotaan maahantuonnin yrityksen asemesta tuoneen maahan pregabaliinia, on edellä jätetty tutkimatta. Syyttäjä on kuitenkin myös A:n valitukseen antamassaan vastauksessa esittänyt, että kysymys oli maahantuonnin yrityksen sijasta maahantuonnista. Kun tällainen vaatimus voidaan esittää vastauksessa (KKO 2021:46, kohdat 9–13), Korkeimman oikeuden arvioitavana on, onko kysymys ollut maahantuonnista vai sen yrityksestä.
12. Rikoslain 46 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan salakuljetuksena rangaistavaa on muun muassa tavaran maahantuonti ja tuonnin yrittäminen lainkohdassa säädettyjen muiden edellytysten täyttyessä. Salakuljetusta koskeva rangaistussäännös on luvatonta taikka säännösten tai määräysten vastaista tuontia ja vientiä koskeva yleissäännös. Sen tarkoituksena on edistää tuontia ja vientiä rajoittavien lakien tavoitteita, joita ovat muun muassa tuontitavaroista ihmisten tai eläinten terveydelle aiheutuvien vaarojen välttäminen ja väestön turvallisuus. Säännös on perinteisesti kytkeytynyt tulliverotusta ja tullausmenettelyä koskevaan sääntelyyn (ks. KKO 2007:45, kohta 4).
13. A:n menettelyn katsomista maahantuonniksi puoltaisi käsitteen maa yleiskielinen määritelmä, joka viittaa Suomen valtion rajoihin. Salakuljetusta koskevan säännöksen perusteluista (HE 66/1988 vp s. 180) kuitenkin ilmenee, että käsitteellä maa ei välttämättä tarkoiteta Suomen valtiollisesti rajattua aluetta, vaan maahan tuontia ja maasta vientiä koskevista säännöksistä ilmenevien alueiden rajoja, esimerkiksi niin sanotun vapaa-alueen ja tullialueen rajaa. Esitöissä käsitteelle on siten annettu yleiskielisen määritelmän asemesta juridistekninen merkitys.
14. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2007:45 arvioinut rikoslain 44 luvun 5 §:n mukaisen lääkerikoksen tunnusmerkistön ”tuo maahan” täyttymistä tapauksessa, jossa tulli oli takavarikoinut vastaajan osoitteeseen postitse lähetetyn lääkeaineen. Viitattuaan edellä selostettuun esityölausumaan Korkein oikeus lausui, että salakuljetusrikoksessa kysymys on maahantuonnin yrityksestä silloin, kun säännöksen vastainen maahantuonti paljastuu tullin tarkastuksessa, mikä voi tapahtua vasta tavaran jo ollessa Suomen tullialueella. Todettuaan, että lääkerikossäännöksessä maahantuonnin yritystä ei ole säädetty rangaistavaksi, Korkein oikeus mainitsemillaan perusteilla katsoi, että lääkerikossäännöksen tunnusmerkistötekijän ”tuo maahan” on perusteltua katsoa täyttyvän, kun postitse Suomeen tilattu lääkevalmiste on saapunut Suomen maa- tai merialueelle, vaikka lähetys ei läpäisisikään tulliviranomaisten suorittamaa tarkastusta, eikä sitä luovutettaisi vastaanottajalle (ks. KKO 2007:45, kohdat 4, 5 ja 10 sekä KKO 2022:49, kohta 7).
15. Dopingrikosta koskevassa Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2022:49 oli kysymys tapauksesta, jossa dopingainetta oli tuotu Suomeen vastaajan hallinnoimaan tullivarastoon. Ratkaisunsa perusteluissa Korkein oikeus totesi muun muassa, että dopingrikosta koskevassa rangaistussäännöksessä käytetään maahantuonnin osalta samanlaista ilmaisua kuin salakuljetuksessa (”tuo tai yrittää tuoda maahan”). Korkein oikeus katsoi, että tullilainsäädännön mukaisessa kauttakuljetuksessa Suomessa olevia tavaroita ei voida katsoa tuoduksi maahan dopingrikosta koskevassa säännöksessä edellytetyllä tavalla (ks. kohdat 12 ja 13).
16. Kuten edellä kuvatuista Korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenee, maahantuonnilla voi olla erilainen merkityssisältö rikoslain eri säännöksissä. Korkein oikeus toteaa, että vaikka tavoitteena tulee olla, että tietyllä käsitteellä olisi rikoslainsäädännön eri tunnusmerkistöissä sama merkitys, käsitteiden tulkinnassa on kuitenkin otettava huomioon asiayhteyden erilaisuudesta johtuvat tekijät ja niiden säännösten tarkoitus, joissa käsite esiintyy (ks. tarkemmin esim. KKO 2004:46, kohta 9 ja KKO 2007:45, kohta 6).
17. Salakuljetusrikossäännöstä koskevissa perusteluissa on edellä kohdasta 13 tarkemmin ilmenevin tavoin todettu, että säännöksen mukaisella maahantuonnilla tarkoitetaan maahantuontia ja maastavientiä koskevista säännöksistä ilmenevien alueiden rajoja, esimerkiksi niin sanotun vapaa-alueen ja tullialueen rajaa. Esimerkiksi tavaran kauttakuljetuksen osalta maahan tuomisen ymmärtäminen yleiskielen mukaisesti valtion rajan ylittämiseksi voisi Korkeimman oikeuden käsityksen mukaan johtaa tapauskohtaisesti salakuljetusta koskevan rangaistussäännöksen tarkoituksettoman laajaan soveltamiseen, vaikka kauttakuljetuksen rankaisemattomuus voitaisiin ainakin osassa tapauksista perustaa siihen, ettei tavaraa ole tuotu maahan ilman asianmukaista lupaa taikka tuontia tai vientiä koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti.
18. Syyttäjä on vedonnut myös siihen, että oikeustila oli muuttunut Suomen liityttyä salakuljetusta koskevien säännösten säätämisen jälkeen Euroopan unioniin ja unionin alueen muodostaessa nykyisin yhteisen tullialueen. Korkein oikeus toteaa hovioikeuden esittämiin perusteluihin viitaten, että Suomella on edelleen oma tullialueensa, jossa tullivalvontaa suoritetaan. Lisäksi tässä tapauksessa pregabaliini on tilattu unionin ulkopuolisesta maasta. Oikeustila ei näin ollen ole muuttunut syyttäjän esittämin tavoin niin, että sillä olisi vaikutusta salakuljetusta koskevan säännöksen tulkintaan sellaisessa tilanteessa, josta nyt on kysymys.
19. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että salakuljetusta koskevaa rangaistussäännöstä on perusteltua tulkita ratkaisuista KKO 2007:45 ja KKO 2022:49 ilmenevän mukaisesti niin, että kysymys on maahantuonnin yrityksestä silloin, kun tulli on pysäyttänyt postitse Suomeen lähetetyn lähetyksen ja ottanut sen haltuunsa.
Johtopäätös
20. A on hovioikeuden hänen syykseen lukemalla tavalla syyllistynyt salakuljetukseen yrittämällä tuoda maahan ilman asianmukaista lupaa taikka muuten tuontia koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti 995 grammaa pregabaliinia vaikuttavana aineena sisältänyttä jauhetta. Pregabaliini on lääkeaine, jonka tuonti yksityishenkilönä on lääkelain 19 §:n nojalla kiellettyä.
Rangaistus
21. Korkein oikeus katsoo alempien oikeuksien ratkaisuista ilmenevillä perusteilla, että 60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa A:n syyksi luettuun rikokseen nähden. A:lle tuomittua rangaistusta ei siten ole aihetta lieventää.
Tuomiolauselma
Syyttäjän valitus jätetään tutkimatta.
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta A:n valituksesta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Mika Huovila, Lena Engstrand, Juha Mäkelä ja Timo Ojala. Esittelijä Matti Pyöriä.