KKO:2023:67

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 3.3.2022 nro 22/108957 ja Vaasan hovioikeuden tuomio 28.9.2022 nro 22/137596 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjänotaari Ida-Maria Seppälä ja hovioikeudessa hovioikeudenneuvokset Antti Vaittinen, Kirsi Häkkinen ja Samuli Nyblom. Esittelijä Birger Klemt (mietintö).

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati valituksessaan, että syyte hylätään.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A on tilannut ulkomaisesta verkkokaupasta Umarex T4E HDR 50 -ilma-aseen (jäljempänä HDR 50). Postilähetys on pysäytetty tullissa 23.12.2021. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat tuominneet A:n ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen.

2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko HDR 50 ampuma-aselaissa tarkoitettu tehokas ilma-ase, joka on luvanvarainen.

Sovellettavat säännökset

3. Rikoslain 41 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ampuma-aserikoksesta tuomitaan muun ohella se, joka ampuma-aselain vastaisesti siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suomesta, kaupallisessa tarkoituksessa vie, kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovuttaa tehokkaan ilma-aseen.

4. Ampuma-aselain 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ampuma-aseiden siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti Suomesta, kauttakuljetus sekä välittäjänä toimiminen kaupallisessa tarkoituksessa, kauppa, kaupallinen säilyttäminen, hankkiminen, hallussapito, vaihto, vuokraus ja valmistaminen on luvanvaraista, jollei kyseisessä laissa toisin säädetä. Saman lain 1 §:n 2 momentin mukaan kyseisessä laissa ampuma-aseista säädettyä sovelletaan myös tehokkaisiin ilma-aseisiin momentista ilmenevin poikkeuksin, joilla ei ole merkitystä tässä asiassa.

5. Ampuma-aselain 2 a §:n mukaan tehokkaalla ilma-aseella tarkoitetaan vuonna 1950 tai sen jälkeen valmistettua, ilman tai muun kokoon puristetun kaasun paineella toimivaa esinettä, jonka piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35 millimetriä ja joka on suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja.

Tehokasta ilma-asetta koskevan sääntelyn tavoitteet

6. Tehokkaat ilma-aseet on sisällytetty ampuma-aselain soveltamisalaan 1.12.2015 voimaan tulleella lainmuutoksella (764/2015). Lainmuutoksen perustelujen mukaan tarkoituksena oli säännellä teholtaan ampuma-aseita vastaavien ilma-aseiden hankkimista ja hallussapitoa. Perusteluissa todettiin, että ampuma-aseiden tehoja vastaavia ilma-aseita löytyy vasta kaliiperiltaan yli 6,35 millimetrin ilma-aseista. Vaikka lisäsääntely voisi perustua ilma-aseen tehoon, kaliiperiin, toimintatapaan, muihin aseen teknisiin ominaisuuksiin tai näiden yhdistelmiin, selkeyden vuoksi sääntelyn ehdotettiin perustuvan ilma-aseen piipun pienimpään halkaisijaan, joka on sekä kansalaisen että lupaviranomaisen helposti mitattavissa. Sääntely esitettiin rajattavaksi vain tehokkaimpiin, varsinaista ampuma-asetta teholtaan vastaaviin ilma-aseisiin, jolloin rajaksi tuli yli 6,35 millimetrin pienin sisähalkaisija ilma-aseen piipussa. Ehdotetun rajan alle kuitenkin todettiin jäävän sellaisiakin ilma-aseita, joiden luodista voi aiheutua vaaraa toisen ihmisen terveydelle ja joissakin tapauksissa hengellekin. Näiltä osin tuolloisia säännöksiä pidettiin riittävinä. (HE 20/2014 vp s. 17 ja 43)

7. Edelleen lain perusteluissa todettiin, että tehokkaiksi ilma-aseiksi ei katsottaisi kaliiperista riippumatta sellaisia ilma-aseita, jotka on suunniteltu ja tarkoitettu vain muiden kuin metalliluotien ampumiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset muovikuula-aseet (Airsoft-aseet) ja värikuula-aseet (Paintball-aseet), joita ei ole suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan myös metalliluoteja tai -ammuksia. (HE 20/2014 vp s. 43)

8. Korkein oikeus toteaa, että ampuma-aselain 2 a §:n määritelmäsäännöksessä on pyritty erottelemaan markkinoille tulleet tehokkaat ilma-aseet perinteisistä pienitehoisista ilma-aseista. Aseen kaliiperin on katsottu olevan selkeä ominaisuus, jonka avulla tehokkaat ilma-aseet voidaan erottaa vähemmän vaarallisista ilma-aseista.

9. Lakia säädettäessä on tunnistettu markkinoilla olevan sellaisiakin ilma-aseita, joiden kaliiperi on enemmän kuin 6,35 millimetriä mutta joita ei kuitenkaan voida pitää niin vaarallisina, että ne olisivat rinnastettavissa räjähdyspaineella toimiviin ampuma-aseisiin. Ampuma-aselaissa tämän kaltaiset aseet on kaliiperista riippumatta jätetty ampuma-aseita koskevan sääntelyn ulkopuolelle. Tämä on toteutettu siten, että tehokkaan ilma-aseen määritelmän piiristä on suljettu pois sellaiset ilma-aseet, joita ei ole suunniteltu ja tarkoitettu metalliluotien ampumiseen. Valittu sääntelyratkaisu poikkeaa esimerkiksi metsästysasetuksen 16 a §:stä, jossa aseen ominaisuuksia on määritelty osumaenergian raja-arvojen perusteella. Tältä osin kysymys on lainsäätäjän tietoisesti valitsemasta sääntelyratkaisusta. Ampuma-aselain säännösten tarkoituksena voidaan kuitenkin pitää sitä, että luvanvaraisuuden piiriin ei saateta pienitehoisia ilma-aseita, vaikka niiden kaliiperi olisikin suurempi kuin 6,35 millimetriä.

Edellytyksen ”suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja” arvioinnin lähtökohdat

10. Korkein oikeus katsoo, että yleisesti kaupallisessa myynnissä olevien ilma-aseiden osalta määritelmäsäännökseen sisältyvää edellytystä ”suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja” tulee lähtökohtaisesti arvioida aseen valmistajan markkinoinnissaan tai muutoin ilmoittamien tietojen perusteella. Väärinkäytösten estämiseksi arviointi on toisaalta tehtävä myös aseesta ilmenevien objektiivisten seikkojen perusteella. Tällöin merkitystä on esimerkiksi ilma-aseen rakenteella, siinä käytetyillä materiaaleilla ja aseen muilla teknisillä ominaisuuksilla, jotka osoittavat aseen kestävyyttä ja sopivuutta metalliammusten kanssa käytettäväksi. Tehokasta ilma-asetta koskevan sääntelyn tarkoitus huomioon ottaen merkitystä voidaan antaa lisäksi aseen teholle itsessään.

Arviointi tässä asiassa

11. HDR 50 toimii kokoon puristetun hiilidioksidikaasun paineella. Ase on valmistettu vuoden 1950 jälkeen. Aseen piipun pienin sisähalkaisija, joka on hieman alle 13 millimetriä, ylittää ampuma-aselain 2 a §:ssä säädetyn 6,35 millimetrin rajan. Arvioitavaksi jää tällöin, onko HDR 50 suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja.

12. Syyttäjä on pitänyt merkityksellisenä sitä, että HDR 50:ä on ainakin aikaisemmin markkinoitu kodinturvakäyttöön. Korkein oikeus toteaa, että tämä käyttötarkoitus ilmenee jo aseen nimestä. Asiassa esitettyjen Poliisihallituksen Asehallinnon lausuntojen mukaan HDR 50:n kirjainlyhenne tulee sanoista ”Home Defence Revolver”, mikä suomen kielelle käännettynä tarkoittaa revolveria kodin puolustusta varten, ja aseen merkissä käytetty lyhenne T4E tulee sanoista ”Training for Engagement”, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa puolustautumis- tai taistelukoulutusta. Pelkästään aseen ilmoitetusta käyttötarkoituksesta ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä siitä, minkälaisten ammusten kanssa ase on suunniteltu ja tarkoitettu käytettäväksi.

13. Esitetyn selvityksen mukaan HDR 50:n valmistaja myy aseeseen sopivia kuulia, jotka on valmistettu muovista tai kumista. Valmistajan ilmoituksen mukaan se ei ole markkinoinut aseeseen sopivia metallikuulia eikä asetta ole suunniteltu käytettäväksi metallikuulien kanssa. Valmistaja ei myöskään ole tehnyt aseella ampumakokeita metalliammusten kanssa. Poliisihallituksen lausuntojen mukaan valmistaja tarjoaa itse HDR 50 -aseisiin erilaisia kumi- ja muoviammuksia, värijauheella tai liitupölyllä täytettyjä ammuksia sekä nestemäisellä värillä täytettyjä gelatiinikuorisia paintball-ammuksia. Lisäksi se valmistaa synteettisellä kapsaisiinilla täytettyjä ammuksia, joita voidaan käyttää muun muassa Saksassa haittaeläinten karkottamiseen. Lausunnoista ilmenee, että markkinoilta on kuitenkin saatavissa muiden valmistamia metallikuulia, joita markkinoidaan yhteensopivina nimenomaan HDR 50:n kanssa. Kuulat voivat olla täysin metallisia tai niiden ympärillä voi olla esimerkiksi muovista tehty holkki.

14. Poliisihallituksen lausuntojen perusteella HDR 50:llä on koeammunnassa ammuttu muun ohella kaksi metallikuulaa, joiden ympärillä on ollut muoviholkki. Tällaisten kuulien ampuminen on siten kyseisellä aseella teknisesti mahdollista ainakin kertaluontoisesti. Toisaalta asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä, joka osoittaisi aseen olevan teknisten ominaisuuksiensa puolesta suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja. A on tuonut esiin, että aseessa on alumiinista valmistettu piippu, mikä puhuu sitä vastaan, että ase soveltuisi ainakaan laajamittaisesti metalliluotien ampumiseen.

15. Mainittujen lausuntojen mukaan HDR 50:llä tehdyissä koeammunnoissa käytettyjen neljän erilaisen kumi- ja metalliammuksen osumaenergia on ollut 12,46–18,65 joulea. Markkinoilla yleisesti saatavilla olevien pienimpien luvanvaraisten ilma-aseiden teho on noin 90–130 joulea. Tavanomaisten ilmakiväärien, joiden hallussapito ei ole luvanvaraista, teho on 4,56–45,37 joulea. HDR 50:llä tehdyissä koeammunnoissa yksikään testattu ammus ei ole läpäissyt keinoihoa tai luusimulanttia.

16. Korkein oikeus katsoo, että HDR 50:n valmistajan ilmoittamat tiedot eivät tue johtopäätöstä, että ase olisi suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja. Aseesta esitetty tekninen selvitys ei sekään osoita muuta, vaikka metalliammusten käyttäminen aseessa voi ainakin kertaluontoisesti olla mahdollista. HDR 50:n tehosta esitetty selvitys puolestaan osoittaa, että kyseinen ase on teholtaan selvästi heikompi kuin pienimmät markkinoilla myynnissä olevat luvanvaraiset ilma-aseet. Yhteenvetona Korkein oikeus katsoo, että HDR 50 -ilma-asetta ei ole osoitettu suunnitellun ja tarkoitetun käytettäväksi metalliluotien ampumiseen. Asetta ei ole siten pidettävä ampuma-aselain 2 a §:ssä tarkoitettuna tehokkaana ilma-aseena. Syyte ampuma-aserikoksesta on sen vuoksi hylättävä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan ja syyte ampuma-aserikoksesta hylätään.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Huovila, Tuomo Antila, Lena Engstrand, Tuija Turpeinen ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Heikki Kemppinen.‍