KKO:2023:27

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte ja vastaus Kymenlaakson käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta ensisijaisesti virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja toissijaisesti virkamiehen vastustamisesta ajalla 19.3.–27.4.2020. Syytteen teonkuvauksen mukaan Kouvolan kaupungin virkasuhteinen valvontaeläinlääkäri B oli 9.3.2020 tehnyt eläinsuojelulain mukaisen tarkastuksen A:n tilalle. Tarkastuksesta oli tehty tarkastuskertomus, kuulemiskirje ja päätösehdotus, jossa oli käyty läpi eläintenpidossa havaittuja puutteita, annettu määräyksiä korjaustoimista ja annettu A:lle tilaisuus vastineen antamiseen 19.3.2020 mennessä.

Tarkastuksen jälkeen A oli alkanut lähettää B:lle sähköpostiviestejä, kuvia, videoita ja Whatsapp-viestejä, joissa A oli muun ohella nimitellyt B:tä heppatyttövirkamieheksi ja kuvannut videolle, miten hän ampumalla lopettaa kaksi nautaa ja hevosen sekä kirjoittanut viestiensä saatekirjelmään muun muassa ”tulen päälle kuin puuma, jolla ei ole enää mitään menetettävää, mutta aikoo ainakin tuhota uhan, vaikka sitten viimeisenä tekonaan. Ja tuo ei ole mikään laiton uhkaus, vaan se on fakta.” Erääseen saatteeseen A oli kirjoittanut ”Suosittelen harkitsemaan päätöksen muotoilemista vähemmän ehdottomaksi, toteuttamiskelpoiseksi.” Hevosen ampumisen yhteydessä A oli kirjoittanut saatesanoiksi ”Olen kokenut valaistumisen. Suojelen eläimiä elämän tuskalta.” Erään videon saatesanoissa A oli maininnut ”tästä eteenpäin yksikään vihernatsi-kettutyttö eikä heppatyttö-virkamies ole tervetullut maatilalleni. Näemmä eläinten käyttäytymisen ymmärtäminen eläinlääkärien piirissä on olematonta.”

A oli näin uhannut käyttää väkivaltaa julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan pakottaakseen tämän jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen tai kostaakseen virkamiehelle sellaisen virkatoimen.

Toissijaisesti teko oli uhkauksen vähäisyys ja muut rikokseen liittyvät seikat huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa.

A kiisti syytteen.

Käräjäoikeuden tuomio 17.11.2020 nro 20/143457

Käräjäoikeus katsoi viestien olevan sisällöltään epäasiallisia ja loukkaavia ja viestien määrän olevan selkeästi ylimitoitettu suhteessa tarkastuksessa nousseisiin epäkohtiin. Vaikka videot nautojen lopettamisesta olivat A:n mukaan ilmoitus sovitusta toimenpiteestä, videot olivat tarpeettoman dramaattisia ja turhia, koska asian olisi voinut hoitaa teurastamon ilmoituksella. Hevosen ampumisvideo ei liittynyt millään tavoin suoritettuun tarkastukseen, video oli julma ja tarkoitushakuinen ja sillä oli pyritty vaikuttamaan B:hen.

Vaikka virkamiehen oli siedettävä tekemiinsä päätöksiin kohdistuvaa kritiikkiä, A:n käytös oli ylittänyt sopivuuden sekä korostetun sietokyvyn rajat ja hän oli syyllistynyt rikokseen. Fyysistä väkivaltaa ei kuitenkaan ollut ollut ja vaikka viestien asiasisällöstä oli luettavissa uhkaa, arvostelua ja halua vaikuttaa päätökseen, A:n motiivina olivat olleet pelko eläintenpitokiellosta ja huoli tilansa tulevaisuudesta ja elinkeinonsa jatkamismahdollisuuksista. Nämä seikat huomioon ottaen käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen toissijaisen syytteen mukaiseen virkamiehen vastustamiseen.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n 19.3.–27.4.2020 tehdystä virkamiehen vastustamisesta 70 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Merja Tuovinen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 17.6.2021 nro 21/126659

A valitti hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä.

Syyttäjä tarkisti hovioikeudessa syytteen tekoajaksi 10.3.–27.4.2020.

Hovioikeus katsoi ottaen huomioon A:n viestien sanavalinnat ja eläinten ampumista koskevat videot selostuksineen ja niiden liittymisen B:n virkatoimiin, että A oli viesteillä ja videoilla luonut selkeän virkamieheen kohdistuneen väkivallan uhan. A oli tarkoittanut, että B varmasti ymmärtää hänen viestinsä konkreettisella väkivallalla uhkaavaksi.

Hovioikeus katsoi A:n siten uhanneen käyttää väkivaltaa julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan. Viestien sisältö huomioon ottaen A oli yrittänyt väkivallan uhalla pakottaa virkamiehen jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen. Sen sijaan syytteessä ei ollut väitetty, että A olisi käyttänyt väkivaltaa kostaakseen virkamiehelle tämän julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen. Virkamiehen vastustamisen tunnusmerkistö ei täyttynyt rikoslain 16 luvun 1 §:n 3 kohdan osalta väkivallalla uhkaamisella, joten syyte oli tältä osin hylättävä. Syytteessä kuvatut tapahtumat olivat riidattomasti ajoittuneet ajanjaksolle, jonka syyttäjä oli tarkistanut rikoksen tekoajaksi.

Hovioikeus luki siten A:n syyksi 10.3.–27.4.2020 tehdyn virkamiehen vastustamisen, mutta ei muilta osin muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Aki Rasilainen, Janne Arvela ja Tiina Pirinen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä siitä, täyttikö hovioikeuden hänen syykseen lukema menettely virkamiehen vastustamista koskevan tunnusmerkistön.

A vaati valituksessaan, että syyte hylätään.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A:n syyksi on hovioikeuden tuomiolla luettu virkamiehen vastustaminen ajalla 10.3.–27.4.2020 sillä perusteella, että hän oli virkasuhteisen valvontaeläinlääkäri B:n hänen tilalleen tekemän eläinsuojelulain mukaisen tarkastuksen jälkeen lähettänyt B:lle uhkaavaksi katsottuja sähköpostiviestejä, kuvia, videoita ja Whatsapp-viestejä. A:n on katsottu viestittelyllään uhanneen käyttää väkivaltaa julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan sekä yrittäneen väkivallan uhalla pakottaa virkamiehen jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen. Ottaen huomioon, ettei fyysistä väkivaltaa ollut käytetty ja että A:n motiivina olivat olleet pelko eläintenpitokiellosta ja huoli tilansa tulevaisuudesta ja elinkeinonsa jatkamismahdollisuuksista, A:n syyksi on luettu virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen asemesta virkamiehen vastustaminen.

2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, täyttääkö A:n syyksi luettu menettely virkamiehen vastustamisen tunnusmerkistön. Erityisesti arvioitavana on se, onko A voinut syyllistyä virkamiehen vastustamiseen virkatoimen suorittamisen jälkeen ja voidaanko A:n katsoa uhanneen B:tä väkivallalla.

Sovellettavat säännökset ja oikeusohjeet

3. Rikoslain 16 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan se, joka 1) käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen, 2) muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan tai 3) käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen. Saman luvun 2 §:n mukaan rikoksentekijä tuomitaan virkamiehen vastustamisesta, jos virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty.

4. Viranomaisia vastaan tehtyjä rikoksia koskevien säännösten uudistamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 6/1997 vp s. 55) mukaan rikoslain 16 luvun säännösten tarkoituksena on eri tavoin turvata viranomaisia heidän suorittaessaan virkaan liittyviä tehtäviään. Tavoitteena on turvata virkamiestä henkilönä ja virkaan liittyvän tehtävän suorittamista erilaisissa vastarinta- ja vastustamistilanteissa. Säännöksen perusteluiden (s. 59–60) mukaan rikoslain 16 luvun 1 §:ssä virkatoimella tarkoitetaan virkamiehen tehtäväpiiriin kuuluvaa tointa. Julkisen vallan käyttöä sisältävät virkatoimet voivat ensinnäkin olla sellaisten päätösten tekemistä ja valmistelua, joilla asetetaan oikeudellisia sääntöjä ja sovelletaan niitä yksittäistapauksessa. Julkisen vallan käyttöä sisältävien virkatoimien piiriin kuuluu myös sellainen tosiasiallinen julkisen vallan käyttäminen, johon sisältyy mahdollisuus puuttua toisen etuihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tällaista voi olla esimerkiksi se, että virkamies laissa edellytettyä tarkastusta ja valvontaa suorittaessaan antaa käskyjä ja kieltoja.

5. Edelleen lainkohdan perusteluiden (HE 6/1997 vp s. 61–62) mukaan väkivalta ja sillä uhkaaminen merkitsevät aktiivista toimintaa, joka välittömästi tai välillisesti kohdistuu virkamiehen henkilöön. Tavallisesti väkivalta kohdistuu suoranaisesti virkamiehen terveyteen tai turvallisuuteen. Virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena ei sen sijaan pidetä sellaista väkivallan käyttämistä virkamiestä vastaan, jolla ei pakoteta tai koeteta pakottaa virkamiestä tekemään tai jättämään tekemättä virkatointa tai jolla ei ole ajallista ja asiallista yhteyttä virkatoimeen.

6. Ratkaisussa KKO 2021:56 Korkein oikeus on katsonut, että väkivallan käyttämistä on virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistön yhteydessä tulkittava lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin niissä rikoslain 21 luvun säännöksissä, joiden tunnusmerkistöön kuuluu ruumiillisen väkivallan tai henkilöön kohdistuvan väkivallan käyttäminen. Kaikenlainen henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaaminen ei rikoslain rangaistussäännöksiä sovellettaessa täytä väkivallan käyttämistä koskevaa tunnusmerkistötekijää (kohdat 9–10). Rikosten yhtymistä koskevassa Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2019:31 (kohdat 1 ja 13) virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta oli kysymys, kun sosiaalityöntekijälle oli vastasyntyneen lapsen huostaanottoa koskeneessa asiassa todettu, että sosiaalityöntekijän osoite etsitään ja tämän lapset viedään ja että tämä löytää itsensä mullan alta hautausmaalta ja tältä lähtee välittömästi jalat alta. Uhkausten tarkoituksena oli estää lapsen huostaanotto.

Korkeimman oikeuden arviointi virkatoimen päättymisestä

7. Virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistön 1 kohdan mukainen tekotapa edellyttää, että väkivaltaa käytetään tai sen käytöllä uhataan virkamiehen pakottamiseksi muun ohella jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen. Korkein oikeus katsoo, että lainkohdan sanamuodon perusteella on selvää, ettei virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen voi säännöksessä tarkoitetussa tilanteessa syyllistyä enää sen jälkeen, kun virkatoimi, jonka tekemättä jättämisen tarkoituksessa virkamiestä on väkivaltaisesti uhattu, on saatettu loppuun.

8. Tunnusmerkistön 2 kohdan mukainen tekotapa edellyttää, että väkivallan käyttö tai sen käytön uhka kohdistetaan virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan. Tässäkin tapauksessa uhkaukselta edellytetään ajallista yhteyttä virkatoimen suorittamiseen. Virkatoimen jälkeen käytetty väkivalta, vaan ei sillä uhkaaminen, voi tulla arvioitavaksi rikoslain 16 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisena kostotoimena, jollaisesta ei nyt ole kysymys.

9. Syytteen teonkuvauksen mukaan B oli 9.3.2020 tehnyt eläinsuojelulain mukaisen tarkastuksen A:n tilalle, ja tarkastuksesta oli tehty tarkastuskertomus, kuulemiskirje ja päätösehdotus, jossa oli käyty läpi eläintenpidossa havaittuja puutteita, annettu määräyksiä tarvittavista korjaustoimista sekä annettu A:lle tilaisuus antaa oma vastineensa 19.3.2020 mennessä. B oli lisäksi tehnyt A:ta koskevan eläinsuojelupäätöksen 19.3.2020. Syytteessä tarkoitettuna virkatoimena on siten pidettävä mainittua päätöstä sekä syytteessä mainittuja päätöksen tekemistä edeltäneitä eläinsuojelutarkastusta, tästä laadittua tarkastuskertomusta, kuulemiskirjettä sekä päätösehdotusta. Syytteessä ei ole kuvattu minkäänlaista edellä mainitun päätöksen 19.3.2020 jälkeistä muuta virkatointa, jonka tekemättä jättämiseen A olisi pyrkinyt B:n pakottamaan käyttämällä tähän kohdistuvaa väkivallan uhkaa.

10. Edellä todetun perusteella B on tässä asiassa suorittanut A:ta koskevia eläinsuojelupäätöksen tekemiseen liittyviä virkatoimia ajalla 9.3.–19.3.2020. Kun ajallisesti viimeinen syytteessä tarkoitettu virkatoimi, eläinsuojelupäätös, on tehty 19.3.2020 ja kun tämän jälkeiseltä ajalta ei ole yksilöity julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa, 19.3.2020 jälkeisillä viesteillä ei ole ajallista tai asiallista liityntää virkatoimen suorittamiseen. A ei siten mainitun ajankohdan jälkeen ole voinut syyllistyä virkamiehen vastustamiseen rikoslain 16 luvun 1 §:n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

11. Mahdollisina virkamiehen vastustamisen tunnusmerkistön täyttävinä uhkauksina jäävät tämän seurauksena arvioitaviksi A:n B:lle 10.3.2020 Whatsapp-viestinä lähettämä video kahden naudan lopettamisesta ampumalla sekä 18.3.2020 sähköpostitse lähettämä vastineen saatekirje, joka liittyi tarkastuskertomuksesta kuulemiseen.

Korkeimman oikeuden arviointi väkivallan käytöllä uhkaamisesta

12. Asiassa on riidatonta, että A:n tilalla 9.3.2020 toimitetussa eläinsuojelutarkastuksessa oli sovittu kahden naudan lopettamisesta. A:n mukaan hänen kuvaamansa video oli ainoastaan todiste siitä, että sovittu toimenpide oli tehty.

13. Korkein oikeus toteaa, että väkivallalla uhkaaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi nostamalla ase jotakuta vastaan. Aseella uhkaaminen voi tapahtua myös videon välityksellä. Tässä asiassa aseen käyttäminen on kuitenkin liittynyt edellisenä päivänä tarkastuksessa sovittuun nautojen lopettamiseen. A:n puhe videolla ei sisällä väkivallan käyttöä koskevaa uhkausta B:tä kohtaan, eikä videon saateviesti ole uhkaava. Korkein oikeus katsoo, että vaikka A olisi voinut toimittaa selvityksen nautojen lopettamisesta myös muulla tavalla, videon ei voida katsoa sisältävän uhkausta väkivallan käyttämisestä.

14. Saatekirje 18.3.2020 on liittynyt kuulemismenettelyyn, jossa A:lta on pyydetty vastinetta tarkastuskertomukseen ja päätösehdotukseen. Itse vastineen ei ole väitettykään sisältäneen mitään uhkausta. Saatekirjeen sävy on kuitenkin ollut vihamielinen ja uhkaava. Siinä on käytetty vihjaavaan sävyyn leimaavaa nimittelyä, kuten vihernatsi, ilman että tämä nimittely olisi nimenomaisesti kohdistunut tarkastuksen tehneeseen B:hen. Viranomaiseen kohdistamansa arvostelun yhteyteen A on saatekirjeessä kirjoittanut muun ohella, että ”Toivoton ja nurkkaan ahdistettu ihminen voi olla arvaamaton. Joku muu painaa päänsä piiloon ja nöyrtyy, mutta minä en. Tulen päälle kuin puuma, jolla ei ole enää mitään menetettävää, mutta aikoo ainakin tuhota uhan, vaikka sitten viimeisenä tekonaan. Ja tuo ei ole mikään laiton uhkaus, vaan se on fakta” sekä ”Suosittelen harkitsemaan päätöksen muotoilemista vähemmän ehdottomaksi, toteuttamiskelpoiseksi”. A on katsonut, että mainitut ilmaukset oli irrotettu asiayhteydestä ja puumana päälle käyminen oli kuvainnollinen ilmaus, joka viittasi saatteen ohessa toimitettuun 39-sivuiseen vastineeseen.

15. Korkein oikeus toteaa, että saatteessa ei nimenomaisesti kuvata, millaista väkivaltaa A käyttäisi. Korkein oikeus katsoo, että väkivallalla uhkaaminen voi ilmetä myös välillisesti uhkauksessa käytetyistä ilmauksista, joilla on liityntä suoritettavana olevaan virkatoimeen tai tavoitteeseen saada virkamies jättämään tekemättä virkatoimi. Yhdistettynä saatekirjeen vihamieliseen ja uhkaavaan sävyyn ja siinä muutoin käytettyihin ilmaisuihin puumana päälle tulemisen ja uhan tuhoamisen vaikka viimeisenä tekona on tulkittava tarkoittavan nimenomaan fyysisen päälle käymisen ja siten väkivallan uhkaa. Mikään saatteessa ei viittaa siihen, että ilmauksilla tarkoitettaisiin ainoastaan liitteenä toimitettavaa vastinetta. Se, että A on kirjoittanut, ettei kysymys ole laittomasta uhkauksesta vaan faktasta, osoittaa hänen itsekin ymmärtäneen käyttämänsä ilmauksen uhkaavan sävyn.

16. Korkein oikeus katsoo, että viesti kokonaisuutena arvioituna sisältää selvän uhkauksen väkivallan käyttämisestä. Se, että A tämän jälkeen kehottaa muotoilemaan päätöksen vähemmän ehdottomaksi ja toteuttamiskelpoiseksi, liittää väkivallan käyttöä koskevan uhkauksen B:n tulevaan virkatoimeen eli eläinsuojelupäätökseen. Väkivallan käyttöä koskeva uhkaus täyttää siten virkamiehen vastustamisen tunnusmerkistön.

Syyksi lukeminen

17. Edellä todetuin perustein Korkein oikeus katsoo, että A on syyllistynyt virkamiehen vastustamiseen 18.3.2020 lähettämällä B:lle sähköpostitse kohdassa 14 tarkemmin selostetun saatekirjeen. A on näin menetellessään uhannut käyttää väkivaltaa julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan sekä pakottaakseen virkamiehen jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen.

Rangaistuksen mittaaminen

18. Koska syyte virkamiehen vastustamisesta osittain hylätään, rangaistusta on alennettava. Ottaen huomioon, ettei vastineen saatekirje ole sisältänyt nimenomaista väkivallalla uhkaamista, Korkein oikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus on 30 päiväsakkoa.

Tuomiolauselma

Muutokset hovioikeuden tuomioon:

A:n syyksi luetaan virkamiehen vastustaminen (tekoaika 18.3.2020), josta hänet tuomitaan 30:een päiväsakkoon.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Mika Huovila, Juha Mäkelä, Timo Ojala ja Alice Guimaraes-Purokoski. Esittelijä Elina Elo.