KKO:2023:22

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pohjois-Savon käräjäoikeuden päätös 23.11.2020 nro 20/3627 ja Itä-Suomen hovioikeuden päätös 26.10.2021 nro 568 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Titta Tsupari ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Marja Lahti, Tuulikki Räsänen ja Juha Palkamo.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Pankille myönnettiin valituslupa.

Pankki vaati valituksessaan ensisijaisesti, että hovioikeuden päätös ja myyntipäätös kumotaan, ja toissijaisesti, että ulosottovalitus hylätään.

A ja B katsoivat vastauksessaan, että ulosottovalitusta ei tullut hylätä.

Ulosottomies antoi pyydetyn lausuman.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

1. Ulosottomies on 23.2.2018 tekemällään päätöksellä ulosmitannut X:n omistaman tilan hänen ulosottovelkojiensa saatavien suorittamiseksi. Ulosmitattu kiinteistö on 26.2.2020 myyty ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaisella ulosottomiehen toimittamalla vapaalla myynnillä internet-huutokaupassa korkeimman tarjouksen tehneille A:lle ja B:lle 171 500 euron kauppahinnalla. Myyntipäätöksen mukaan pankki on panttivelkojana antanut suostumuksen kauppaan ja kauppahinta on vastannut kiinteistön käypää arvoa.

2. A ja B ovat ulosottovalituksessaan käräjäoikeudelle vaatineet ensisijaisesti, että myyntipäätös kumotaan, ja toissijaisesti, että kauppahintaa alennetaan 43 994,27 eurolla. A:n ja B:n mukaan kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen kuistin perustamistapa poikkesi olennaisesti siitä, mitä myyntiesitteessä oli ilmoitettu.

3. Pankki on käräjäoikeudessa vaatinut ulosottovalituksen hylkäämistä. Perusteluiden osalta pankki on yhtynyt ulosottoviranomaisten lausumiin, joiden mukaan kiinteistössä ei ollut virhettä.

4. Käräjäoikeus on katsonut, että ulosottomiehen antamat tiedot kuistin perustamistavasta eivät muodostaneet ulosottokaaren 5 luvun 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua virhettä, ja hylännyt ulosottovalituksen.

5. Hovioikeus on A:n ja B:n valituksen johdosta antamassaan ratkaisussa katsonut, että kiinteistö oli olennaisesti poikennut niistä tiedoista, jotka ostajille oli ennen myyntiä annettu, ja virheellisen tiedon voitiin olettaa vaikuttaneen kauppaan. Hovioikeuden mukaan myynnin jääminen voimaan ei ollut ostajien kannalta kohtuutonta, joten asiassa oli määrättävä hinnanalennusta. Hovioikeus on katsonut, että hinnanalennuksen määrä voitiin vahvistaa valittajien esittämän selvityksen mukaisena ottaen huomioon muun ohella, että velkojat eivät olleet käyttäneet puhevaltaa hovioikeudessa. Hovioikeus on alentanut kauppahintaa 43 944,27 eurolla.

6. Pankki on valituksessaan Korkeimpaan oikeuteen vedonnut siihen, että sen etuoikeussaatavien määrä ylitti alennetun kauppahinnan 127 500 euroa, jolloin kauppaan tarvittaisiin ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n mukaan sen suostumus. Hovioikeus ei kuitenkaan ollut varannut sille tilaisuutta suostumuksen antamiseen. Pankki on edelleen esittänyt, että alennetun kauppahinnan ei ollut selvitetty olevan ulosottokaaressa tarkoitetun vähimmäishinnan mukainen. Pankin mukaan sillä, ettei se ollut käyttänyt puhevaltaa hovioikeudessa, ei tullut olla asian käsittelemiselle merkitystä, vaan hovioikeuden oli tullut ottaa kyseiset seikat viran puolesta huomioon.

7. Korkeimmassa oikeudessa on ensiksi kysymys siitä, ovatko seikat, joihin pankki on vasta Korkeimmassa oikeudessa vedonnut, tutkittava viran puolesta ulosottovalitusta käsiteltäessä. Jos ratkaisun perustaminen kyseisiin seikkoihin tämän sijaan edellyttää, että pankki on vedonnut niihin vastustamisensa tueksi, asiassa on seuraavaksi arvioitava, voiko pankki vedota seikkoihin ensimmäisen kerran Korkeimmassa oikeudessa.

Onko kyse seikoista, jotka on ulosottovalitusta käsiteltäessä tutkittava viran puolesta?

8. Ulosottokaaren 5 luvun 76 §:n 1 momentin mukaan ulosottomies saa myydä irtaimen tai kiinteän omaisuuden vapaasti velallisen sekä niiden velkojien ja muiden oikeuksien haltijoiden suostumuksella, joiden oikeutta myynti koskee. Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan ulosottomies saa myydä omaisuuden vapaasti ilman 1 momentissa tarkoitettua suostumusta, jos kauppahinta on mahdollisen 23 §:ssä tarkoitetun vähimmäishinnan mukainen ja kauppahinta peittää kaikki etuoikeussaatavat tai kauppaan on saatu suostumus etuoikeussaatavien velkojilta.

9. Korkein oikeus toteaa, että sanotussa lainkohdassa ei säädetä ulosottovalituksen käsittelyssä noudatettavasta oikeudenkäyntimenettelystä eikä siten myöskään ulosottovalitusta käsittelevän tuomioistuimen tutkimisvelvollisuuden laajuudesta. Oikeudenkäyntimenettelyyn sovelletaan ulosottokaaren 11 lukua, joka koskee muutoksenhakua ulosottomiehen menettelyyn.

10. Ulosottokaaren 11 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan valituksen käsittelyssä käräjäoikeudessa noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä hakemusasioiden käsittelystä. Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 13 §:stä puolestaan seuraa, että hakemusasian käsittelystä on, sikäli kuin kyseisessä luvussa tai muussa laissa ei säädetä toisin, soveltuvin osin voimassa, mitä riita-asian käsittelystä säädetään.

11. Ulosottokaaren 11 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan käräjäoikeus voi tutkia ulosottomiehen toimen tai päätöksen oikeellisuuden valituksessa ja vastauksessa ilmoitettuja seikkoja laajemmin. Tämä on poikkeus siitä oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin ilmentämästä yleisestä säännöstä, että asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuimen ratkaisua ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut. Ulosottokaaren 11 luvun 19 §:n 2 momentista ilmenee, että luvun 16 §:n 1 momentin poikkeussäännös laajasta tutkimisvallasta ei koske jatkomuutoksenhakua, vaan hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa noudatetaan yleisiä sääntöjä asianosaisten vetoamisvelvollisuudesta.

12. Edellä selostetuista ulosottovalituksen käsittelyyn sovellettavista säännöksistä ei seuraa, että käräjäoikeudella tai hovioikeudella olisi ollut velvollisuus taikka että hovioikeus olisi saanut viran puolesta tutkia seikkoja, joihin pankki on vasta nyt Korkeimmassa oikeudessa vedonnut. Asiassa on siten seuraavaksi arvioitava, onko pankilla oikeus vedota kyseisiin seikkoihin ensimmäisen kerran Korkeimmassa oikeudessa.

Onko pankilla oikeus vedota uusiin seikkoihin Korkeimmassa oikeudessa?

13. Ulosottokaaren 11 luvun 19 §:n 2 momentin mukaan asian käsittelystä hovioikeudessa ja muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 26 ja 30 luvussa säädetään. Jatkomuutoksenhaussa sovelletaan siten muun muassa oikeudenkäymiskaaren mainittujen lukujen prekluusiosäännöksiä (ks. KKO 2019:56, kohta 9, KKO 2004:97, kohta 5 ja KKO 1999:66). Korkeimmassa oikeudessa sovellettavaksi tulee oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 7 §:n 1 momentti, jonka mukaan muutoksenhakija ei saa vedota muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty alioikeudessa tai hovioikeudessa, paitsi milloin hakija saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen alemmassa tuomioistuimessa tai että hänellä muuten on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

14. Pankin on tässä asiassa ollut mahdollista jo alemmissa oikeuksissa vedota seikkoihin, joihin se on vasta Korkeimmassa oikeudessa vedonnut. Asiassa on siten arvioitava, onko pankilla muuten ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

15. Pankki on katsonut, että se on voinut luottaa hovioikeuden ottavan viran puolesta huomioon ulosottokaaren säännöksissä ulosottomiehen toimittamalle kiinteistön vapaalle myynnille säädettyjen edellytysten täyttymisen, etenkin kun pankki oli jo käräjäoikeudessa ilmoittanut yhtyvänsä ulosottoviranomaisen lausumiin. A ja B ovat katsoneet, että pankin olisi pitänyt aikaisemmin esittää väite, että kauppahintaa ei olisi sen mainitsemien seikkojen vuoksi saanut alentaa vaaditulla tavalla.

16. Ulosottokaaren 11 luvun 11 §:n mukaan kihlakunnanvoudin tulee lausunnossaan antaa perusteltu kannanotto valituskirjelmässä esitetyistä vaatimuksista ja seikoista, joihin vaatimus perustuu. Ulosottokaaren muuttamista koskevan hallituksen esityksen mukaan lausunnon on tarkoitus palvella oikeudellista ratkaisutoimintaa käräjäoikeudessa (HE 71/2018 vp s. 60). Korkein oikeus toteaa, että kihlakunnanvoudin käräjäoikeudelle antamassa lausumassa ei ole tuotu esiin niitä kiinteistön myyntipäätöksen edellytyksiin liittyviä asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, joihin pankki on Korkeimmassa oikeudessa vedonnut.

17. Harkittaessa sitä, onko pankilla ollut pätevä aihe vedota sanottuihin seikkoihin vasta Korkeimmassa oikeudessa, arvioitavana on pankin oikeudenkäyntitoimien moitteettomuus ja huolellisuus. Pätevä aihe voi olla kysymyksessä lähinnä silloin, kun asianosaisen menettelyä jättää seikkaan aikaisemmin vetoamatta voidaan pitää huolellisen ja tarkoituksenmukaisen prosessaamisen kannalta hyväksyttävänä ja ymmärrettävänä. Huolellisuusvaatimus korostuu silloin, kun asianosaisella on lainoppinut avustaja. (KKO 2022:14, kohta 15 ja KKO 2019:56, kohta 17.)

18. Pankki on luottolaitoksena ammattimainen velkoja, jolla on käytettävissään tarvittava oikeudellinen asiantuntemus. Pankin on siten jo ostajien ulosottovalituksen perusteella tullut kiinnittää huomiota seikkoihin, joihin pankki on vasta Korkeimmassa oikeudessa vedonnut. Pankin tiedossa on käräjäoikeudelle ulosottovalituksesta lausuessaan ollut, että kihlakunnanvoudin lausunnossa ei ollut kiinnitetty huomiota kyseisiin seikkoihin. Kysymyksessä ovat olleet pankin vaatimusten kannalta keskeiset perusteet. Asiassa ei siten ole perusteita katsoa, että pankilla olisi ollut pätevä aihe olla vetoamatta kyseisiin seikkoihin jo alemmissa oikeuksissa.

Johtopäätös

19. Edellä mainituista syistä pankilla ei ole oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustetta vedota edellä kohdassa 6 mainittuihin seikkoihin vasta Korkeimmassa oikeudessa. Hovioikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole aihetta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Pekka Koponen, Juha Mäkelä, Eva Tammi-Salminen ja Pekka Pulkkinen. Esittelijä Lauri Länsman.