KKO:2022:65

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Asian aikaisempi käsittely

Asian tausta, vakuutuslaitoksen päätös 27.10.2017, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös 23.5.2018 nro 4602/2017 ja vakuutusoikeuden päätös 29.10.2019 nro 3159/2018/3940 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa Jaakko Hannula, Panu Oksa, Riitta Kokko-Herrala, Mikko Nyyssölä, Pirjo Väänänen ja Maire Lumiaho, esittelijä Eija Piirilä sekä vakuutusoikeudessa vakuutusoikeuden jäsenet Andreas Nyberg, Helena Karlsson, Inka Romo (eri mieltä), Juha Teerimäki ja Jyrki Ojanen (eri mieltä), esittelijä Outi Sandberg.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati valituksessaan, että vakuutusoikeuden päätös kumotaan ja Valtiokonttori velvoitetaan suorittamaan hänelle työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen korvaus astman johdosta.

Korkeimmalle oikeudelle toimitettiin pyynnöstä Työterveyslaitoksen ylilääkärin, keuhkosairauksien erikoislääkärin, antama lausunto ja lausunnon täydennys. A antoi asiantuntijalausunnon ja lausunnon täydennyksen johdosta lausumansa.

Valtiokonttori vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä sekä antoi asiantuntijalausunnon ja lausunnon täydennyksen johdosta lausumansa.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja aikaisempi käsittely

1. A oli työskennellyt vanginvartijana Oulun poliisilaitoksen poliisivankilassa vuodesta 2004 alkaen. Poliisilaitoksella oli vuosina 2009–2017 toteutetuissa kiinteistön kuntotutkimuksissa todettu sisäilmaongelmia ja ilman epäpuhtauksia. Poliisilaitoksella oli syksyllä 2016 aloitettu peruskorjaus tilojen ollessa edelleen käytössä. Oulun kaupungin rakennusvalvonta oli keskeyttänyt korjaustyöt tammikuussa 2017 ja työntekijät oli siirretty korvaaviin tiloihin.

2. A:lla oli tammi–helmikuussa 2017 tehdyn muun kuin työpaikan PEF-seurannan perusteella asetettu astmadiagnoosi. Työterveyshuollon lausunnon 25.1.2018 mukaan korjausrakennustyön aikana 1.9.2016–4.2.2017 oli syntynyt poikkeuksellinen koko kiinteistön työtiloihin ja työntekijöihin ulottuva altistuminen ärsyttäville ja herkistäville rakennus- ja mikrobipölyille. Työperäisen astman diagnoosin edellyttämää hengitystoiminnan seurantaa työssä ja vapaa-aikana (PEF-työpaikkaseuranta) ei ollut ehditty tehdä ennen poliisilaitoksen tilojen sulkemista ja A:n siirtymistä työskentelemään toisiin tiloihin.

3. Valtiokonttori on 27.10.2017 antamallaan päätöksellä katsonut, että A:lla todettua astmaa ei voida pitää todennäköisesti pääasiallisesti työssä esiintyneen altisteen aiheuttamana. Koska PEF-työpaikkaseurantaa ei ole tehty, astman ja työperäisen altisteen välinen syy-yhteys on jäänyt osoittamatta.

4. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta on 23.5.2018 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n valituksen. Päätöksen perustelujen mukaan A on työssään altistunut sisäilman epäpuhtauksille ja todennäköisesti myös kosteusvauriomikrobeille. PEF-työpaikkaseurantaa ei ole tehty eikä A:lla ole todettu kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa astmaa. Astma ei muutoinkaan ole todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä, eikä sitä voida korvata ammattitautina. Kyseessä ei ole myöskään työtapaturma- ja ammattitautilain 30 §:n nojalla korvattava sairauden olennainen paheneminen.

5. Vakuutusoikeus on 29.10.2019 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n valituksen. Vakuutusoikeuden mukaan PEF-työpaikkaseurantaa voidaan edelleen pitää ensisijaisena edellytyksenä astman toteamiseksi sisäilman kosteusvaurioiden aiheuttamaksi ammattitaudiksi. Vaikka A:lle ei ole tehty tällaista seurantaa, tämä ei kuitenkaan poissulje hänellä todetun astman korvaamista ammattitautina. Kaikki arviointiin vaikuttavat tekijät huomioon ottaen ei vakuutusoikeuden arvion mukaan voida pitää todennäköisempänä, että A:lla todettu astma on pääasiallisesti aiheutunut työpaikan altisteista kuin muusta syystä. Vähemmistöön jääneet jäsenet katsoivat A:n astman ammattitautina korvattavaksi.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

6. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, oikeuttaako A:lla todettu astma työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla korvaukseen.

Lääketieteellinen selvitys ja Työterveyslaitoksen asiantuntijalausunnot

7. Sairauskertomusmerkinnän 20.1.2017 mukaan A oli tullut vastaanotolle työpaikallaan poliisivankilassa työskentelystä johtuvan oireiston vuoksi. A oli lokakuussa 2016 sairastanut keuhkokuumeen, josta hän oli toipunut normaalisti. Työpaikalla alkaneen remontin myötä A:lla oli esiintynyt yskää, ihon ja silmien kutinaa sekä hengenahdistusta. Diagnoosiksi on asetettu työpaikan sisäilmaperäinen hengenahdistus.

8. Työterveyshuollon erikoislääkärin lääkärinlausunnon 11.4.2017 mukaan A:lle oli asetettu astmadiagnoosi PEF-seurannan 22.1.–4.2.2017 perusteella. Vaikeutuvien hengitystieoireiden vuoksi oli suositeltu, ettei A jatka työtään poliisivankilassa, ja hän oli jäänyt sairauslomalle. A:lla oli vuonna 2015 ollut kroonista poskiontelotulehdusvaivaa ja nuhaa. Poliisilaitoksen remontti oli keskeytetty, ja toiminta oli siirretty muualle helmikuun alussa 2017. Ammattitautidiagnostiikkaa poliisivankilan tiloissa ei ollut voitu tehdä, koska työntekijöiden terveys olisi merkittävästi vaarantunut.

9. Työterveyshuollon erikoislääkärin lääkärinlausunnon 17.8.2017 mukaan A:lla on todettu aikuisiällä alkanut eosinofiilinen astma. Sairastumisella oli selkeä ajallinen yhteys poliisivankilassa työskentelyyn suojaamattoman korjauksen aikana. A:lla ei ole ollut lapsuudessa atopiaa, allergioita eikä suvussa ole astmaa. A ei ole tupakoinut ja astman riskitekijät ovat muuten vähäiset.

10. Korkein oikeus on terveydenhuoltolain 68 a §:n nojalla pyytänyt Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankkimaan säännöksen tarkoittaman lääketieteellisen asiantuntijalausunnon. Korkeimmalle oikeudelle on toimitettu keuhkosairauksien erikoislääkäri, Työterveyslaitoksen ylilääkäri B:n 10.12.2020 päivätty lausunto.

11. Asiantuntijalausunnossa on todettu, että aikuisiällä alkava astma kehittyy tavanomaisesti ilman ulkoista laukaisevaa tekijää ja vain harvoin voidaan osoittaa syy-yhteys johonkin tiettyyn ympäristötekijään. Astma voi kehittyä myös henkilölle, jolla ei ole mitään tunnettua astman riskitekijää tai ulkoista laukaisevaa tekijää. Kosteus- ja homevauriokodeissa asuvilla on arvioitu olevan keskimäärin noin puolitoistakertainen riski sairastua astmaan. Aikuisiällä alkavan astman riskitekijöitä ovat muun muassa suvussa esiintyvä astma, allerginen nuha ja tupakointi.

12. Asiantuntijalausunnossa on edelleen todettu, että vakuutusjärjestelmä on korvannut rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä ammattiastmoja 1.4.2009 sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän suosituksen perusteella. Suosituksen perusteella ammattiastma voidaan todeta, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: 1) merkittävä altistuminen kosteusvauriomikrobeille on osoitettu, 2) sairaushistoria on altistumisen ja oirekuvan osalta ammattiastmaan sopiva, 3) astma on diagnosoitu astman Käypä hoito -suosituksen kriteerien mukaisesti, 4) astman yhteys työpaikkaan on osoitettu PEF-työpaikkaseurannalla ja 5) muut oireiden syyt on poissuljettu. Lisäksi diagnoosilta edellytetään, että se on tehty erikoissairaanhoidossa.

13. Työperäisen altistumisen arvioinnin osalta asiantuntijalausunnossa on todettu, että Oulun poliisitalon alipaineisuus, ilmanvaihdon puutteet, pölyisyys ja mineraalivillakuidut ovat olleet merkittävimmät sisäilman laatua heikentävät ongelmat. Rakenteissa on todettu paikallisia löydöksiä kosteusvauriomikrobeista, mutta laaja-alaista mikrobivauriota ei ole todettu. On epätodennäköistä, että seinärakenteissa olisi laaja-alainen mikrobivaurio, joka aiheuttaisi työntekijöille poikkeavaa altistumista useissa rakennuksen eri tiloissa. Sen sijaan yksittäisistä tiloista (tilat 249, 449, 465, 532 ja 3113d) on todettavissa poikkeavia löydöksiä, ja ne henkilöt, jotka ovat näissä tiloissa työskennelleet, ovat voineet altistua merkittävästi kosteusvauriomikrobeille. Putkatilat kuvautuvat huonokuntoisina ja niissä on paljon muita sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä kuin mikrobivaurioita. Mikrobilöydöksiä todetaan esimerkiksi ovikynnyksestä tai vastaanottotiskin alareunasta. Lisäksi vastaanottotilan (1161) ikkunan yläpuoleisessa maalissa ja vuorivillassa on merkittävät mikrobilöydökset. Toisen kerroksen vankisellien vieressä sijaitsevan valvomotilan (2161) seinän vuorivillassa on myös merkittävään mikrobivaurioon sopiva löydös, ja lisäksi tila on alipaineinen.

14. Asiantuntijalausunnon mukaan on lisäksi tarpeen arvioida työntekijöiden altistumista syyskuussa 2016 aloitetun peruskorjausremontin aikana. Remonttipöly on voinut lisätä työntekijöiden hengitystieoireita ja on mahdollista, että remontin aikana rakenteista on päässyt työpaikan ilmaan kosteusvauriomikrobeita tai muita epäpuhtauksia. Käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä tarkempaa arviota siitä, mille tekijöille työntekijät ovat remontin aikana altistuneet, ja onko esimerkiksi kosteusvauriomikrobeille altistuminen poikennut selvästi ennen remonttia olleesta tilanteesta.

15. Asiantuntijalausunnossa on todettu A:n sairaushistoriasta, että A ei ole asiakirjojen mukaan tupakoinut, hänellä ei ole aikaisempia allergioita eikä suvussa ole esiintynyt astmaa. A:lla on esiintynyt vuonna 2015 pitkäaikaista nuhaa ja poskiontelotulehdukseen sopivia oireita. Lokakuussa 2016 häntä on hoidettu sairaalassa keuhkokuumeen vuoksi. A on hakeutunut työterveyslääkärin vastaanotolle ensimmäisen kerran astmaoireiden vuoksi 20.1.2017. Edelleen 11.4.2017 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan A on toipunut muutoin keuhkokuumeesta, mutta sen jälkeen hän on kokenut hyötyvänsä avaavasta astmalääkkeestä rasituksen yhteydessä, eikä hän ole pystynyt yhtä pitkäkestoiseen suoritukseen kuin aiemmin. Sairauskertomusmerkintöjen välillä on jonkin verran ristiriitaa. Työpaikalla alkaneen remontin myötä A:lla on todettu esiintyneen yskää, limaisuutta, kurkun selvittelyä, ihon ja silmien kutinaa sekä hengenahdistusta. PEF-seurannassa 22.1.–4.2.2017 on työterveyslääkärin arvion mukaan ollut astmaan sopiva löydös. Tämän jälkeen on aloitettu hoitava astmalääkitys. Keuhkolääkäri on arvioinut, että kyseessä on aikuisiällä kehittynyt eosinofiilinen kohtalaisen hankala astma.

16. Asiantuntijalausunnossa on yhteenvetona todettu, että A on saattanut altistua merkittävästi kosteusvauriomikrobeille työssään. Tämän arvioimiseksi tarvitaan kuitenkin tarkempi kuvaus siitä, missä työhuoneissa hän tyypillisesti työskenteli syksyn 2016 aikana, jolloin hänen astmaoireensa alkoivat ja astma kehittyi. A:n astmaoireiden alku vaikuttaa olevan ajallisesti yhteydessä keuhkokuumeeseen. Astmaoireiden alku on myös ajallisessa yhteydessä työpaikan remonttiin ja sisäilmaongelmiin. Astmadiagnoosi on vahvistettu erikoissairaanhoidossa ja se on luotettava. PEF-työpaikkaseurantaa ei ole tehty, koska A on siirretty työskentelemään korvaaviin työtiloihin alkuvuonna 2017. Vaikka ajallinen yhteys todetaan, syy-yhteyttä ei voida lääketieteellisesti osoittaa A:n mahdollisen kosteusvauriomikrobeille altistumisen ja astman välillä. Taipumus pitkäaikaiseen nuhaan ja poskiontelotulehduksiin sekä keuhkokuume ovat voineet myötävaikuttaa A:n astman puhkeamiseen. Astma kehittyy tyypillisesti aikuisiällä ilman ulkoista aiheuttajaa, eikä sellaisen puuttumista voida käyttää yksistään perusteena todeta ammattiastma. Työpaikan olosuhteet ovat voineet vaikeuttaa A:n astma- ja muita hengitystieoireita.

17. A on asiantuntijalausunnon johdosta antamassaan lausumassa todennut Oulun poliisilaitoksen 25.1.2021 päivättyyn selvitykseen viitaten, että hänen pääasialliset työskentelytilansa ovat olleet ajalla 1.5.2004–27.1.2017 poliisivankilan valvomotila (numero 2161) ja vastaanottotila (numero 1161).

18. Korkein oikeus on pyytänyt B:tä täydentämään asiantuntijalausuntoa A:lta saatujen tietojen johdosta. Asiantuntijalausunnon täydennyksessä 27.4.2021 on todettu, että A on altistunut todennäköisesti merkittävästi kosteusvauriomikrobeille työskennellessään 1.5.2004–27.1.2017 välisenä aikana Oulun poliisilaitoksen entisen pääpoliisiaseman poliisivankilassa ja siellä pääasiallisesti valvomotilassa (numero 2161) ja vastaanottotilassa (numero 1161). Koska PEF-työpaikkaseurantaa ei ole tehty, tapaus ei täytä 1.4.2009 sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän suosituksen perusteita. Syy-yhteyttä työn ja astman välillä ei voida pitää muutoin ilmeisenä, vaan astman kehittymiseen on voinut vaikuttaa useampi asia. Näyttö syy-yhteydestä rakennusten kosteusvaurioiden ja hengitystieinfektioiden välillä on arvioitu heikoksi suomalaisessa Käypä hoito -suosituksessa Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas (2017). Asiantuntijalausunnon täydennyksessä on päädytty siihen, että A:n astman ei voida katsoa aiheutuneen todennäköisesti pääasiallisesti hänen altistumisestaan biologiselle tekijälle työssään.

Korkeimman oikeuden arviointi

Astman korvattavuus ammattitautina

19. Työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä. Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta.

20. Lain perusteluissa (HE 277/2014 vp s. 83–84) on todettu, että todennäköisellä aiheutumisella tarkoitetaan niin sanottua yleistä syy-yhteyttä tietyn sairauden ja tietyn altistustekijän välillä. Se merkitsee, että yleisesti hyväksytyin lääketieteellisin tutkimusmenetelmin on saatu tieteellinen osoitus siitä, että tietyn tasoinen altistuminen määrätylle altistustekijälle voi aiheuttaa tietyn yksilöidyn sairauden. Todennäköisyyden vaatimus edellyttää myös riittävää selvitystä ajallisesta ja määrällisestä altistumisesta mainitulle altistustekijälle laissa säädetyissä työhön liittyvissä olosuhteissa. Pääasiallisella aiheutumisella tarkoitetaan, että sairaus on aiheutunut pääasiallisesti työssä eikä sen ulkopuolella tapahtuneesta altistumisesta, jos altistumista on ollut sekä työssä että sen ulkopuolella.

21. Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään ammattitautiluettelosta, joka sisältää sellaiset 26 §:ssä tarkoitetut sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin fysikaalisiin, kemiallisiin tai biologisiin tekijöihin. Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle 26 §:ssä tarkoitetuissa olosuhteissa siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy. Lain 27 §:n nojalla annetun asetuksen liitteenä olevassa ammattitautiluettelossa mainitaan biologisina tekijöinä muun muassa homeiden vapauttamat itiöt sekä niiden tyypillisinä sairauden muotoina muun muassa homeiden aiheuttama astma.

22. Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:n perustelujen (HE 277/2014 vp s. 84) mukaan ammattitautiluettelossa mainitun sairauden korvaaminen ammattitautiluettelossa mainitun altisteen perusteella vaatii ainoastaan, että työntekijän osoitetaan altistuneen työssään siinä määrin asetuksessa mainittavalle altisteelle, että se voi lääketieteellisen tutkimustiedon perusteella aiheuttaa luettelossa altisteen kohdalla mainittavan sairauden. Tällaisissa tapauksissa ei ole tarpeen enää osoittaa niin sanottua yleisen tason todennäköisyyttä sairauden ja tietyn tasoisen altistumisen välillä. Arviossa tulee ottaa huomioon myös, ettei sairauden syynä ole työhön liittyvien olosuhteiden ulkopuolinen altistuminen tälle altistustekijälle tai muu, esimerkiksi sisäsyntyinen syy.

23. Tapaturma- ja ammattitautiasioissa vakuutetun on lähtökohtaisesti esitettävä selvitys korvaukseen oikeuttavista seikoista (KKO 2019:43, kohta 16 ja KKO 2020:17, kohta 14). Näihin kuuluu syy-yhteyden osoittaminen työpaikan kosteusvaurioaltistuksen ja astman välillä (KKO 2019:43, kohta 16). Suoranaisten lääketieteellisten tutkimuskeinojen puuttuessa keskeinen merkitys syy-yhteyden osoittamisessa on annettava PEF-työpaikkaseurannalle ja muille edellä kohdassa 12 mainituille, sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän suosituksen mukaisille kriteereille.

24. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2019:43 (kohta 17) todennut, että vakuutetun voi joissakin tilanteissa olla varsin vaikeata tai mahdotonta esittää selvitystä kaikista syy-yhteyden todentamiseksi edellytetyistä seikoista ja kriteereistä. Tässä tapauksessa Oulun poliisitalon toiminta oli siirretty toisaalle ja kiinteistön käyttö poliisilaitoksena oli lopetettu. PEF-työpaikkaseurannan oli arvioitu vaarantavan työntekijöiden terveyden. A oli siirretty työskentelemään korvaaviin työtiloihin alkuvuonna 2017. Näissä olosuhteissa A:lla ei ole ollut mahdollisuutta esittää selvitystä astman yhteydestä työpaikkaan PEF-työpaikkaseurannalla.

25. Korkein oikeus on edelleen todennut ratkaisukäytännössään, että näyttövaikeudet tämänkaltaisissa tilanteissa eivät automaattisesti voi johtaa siihen, että korvaussäännökset jäisivät tehottomiksi. Vaikka astman korvattavuutta ammattitautina koskevassa kysymyksessä lääketieteellisellä näytöllä on suuri merkitys, syy-yhteyden arviointi on kuitenkin oikeudellista harkintaa, jossa otetaan lääketieteellisen selvityksen ohella huomioon muutkin seikat, joiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä syy-yhteyden olemassaolosta tai sen puuttumisesta (KKO 2019:43, kohta 18 ja siinä viitattu ratkaisu).

26. Ottaen huomioon, että syy-yhteyden arviointi on oikeudellista harkintaa, Korkein oikeus katsoo, että kohdassa 12 todettuja syy-yhteyden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja on arvioitava kokonaisuutena. Tällöin yksin suorittamatta jääneen PEF-työpaikkaseurannan perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että A:lla todettu astma olisi todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työpaikalla olleista kosteus- ja homevaurioista (ks. myös KKO 2019:43, kohta 19).

27. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että korvausvaatimus ei voi menestyä, jos asiassa ilmenee, että sairaus on pääasiassa aiheutunut muista syistä kuin altistuksesta työssä. Korvauksen hakijalta ei kuitenkaan voida vaatia selvitystä, jossa kattavasti suljettaisiin pois kaikki muut mahdolliset sairautta yleensä aiheuttavat tekijät. Jos korvauksen hakija on esittänyt uskottavaa selvitystä syy-yhteydestä työssä olleiden altistustekijöiden ja hänen sairautensa välillä eivätkä esitiedot anna aihetta muuhun päätelmään, käytännössä näyttöasetelma voi muodostua sellaiseksi, että vaatimuksen torjuminen edellyttää vastanäytön esittämistä (ks. KKO 2020:17, kohta 17 ja siinä viitatut ratkaisut).

A:n astman korvattavuus ammattitautina

28. Korkein oikeus toteaa, että astman tiedetään olevan varsin yleinen ja taustaltaan monitekijäinen sairaus. Silloin kun PEF-työpaikkaseurantaa ei ole voitu tehdä, astman korvattavuutta ammattitautina on arvioitava ottaen huomioon muun ohella se, onko astma voinut aiheutua myös muista tekijöistä kuin työpaikan kosteus- ja homevaurioista. Kosteus- ja homevaurioista oireilevasta potilaasta annetun Käypä hoito -suosituksen mukaan kosteusvaurioiden lisäksi myös monet muut sisäilmaan liittyvät tekijät ja sisäilman epäpuhtaudet sekä yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa henkilön oireiluun.

29. A:lla on diagnosoitu astma 22.1.–4.2.2017 työpaikan ulkopuolella tehdyn PEF-seurannan perusteella. Astmadiagnoosi on vahvistettu erikoissairaanhoidossa ja sitä on pidettävä luotettavana. Korkein oikeus toteaa, että astma korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen ammattitautiluettelosta annetussa asetuksessa mainitulle tekijälle työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:ssä tarkoitetuissa olosuhteissa siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy. Asiassa on selvitetty, että A on merkittävästi altistunut kosteusvauriomikrobeille työskennellessään 1.5.2004–27.1.2017 välisenä aikana Oulun poliisilaitoksella juuri sellaisissa tiloissa, joissa on ollut todettavissa poikkeavia mikrobivaurioita. Korkein oikeus katsoo, että pitkäaikainen ja merkittävä altistuminen kosteusvauriomikrobeille, joka ajallisesti sopii yhteen A:n astmadiagnoosin kanssa, puoltaa vahvasti sitä, että A:lla todettu astma on aiheutunut työpaikalla olleista kosteusvaurioista.

30. A:lle ei ole suoritettu PEF-työpaikkaseurantaa. Edellä kohdassa 26 todetulla tavalla yksin suorittamatta jääneen PEF-työpaikkaseurannan perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että A:lla todettu astma olisi todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työpaikalla olleista kosteus- ja homevaurioista, vaan edellä kohdassa 12 todettuja syy-yhteyden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja on arvioitava kokonaisuutena.

31. Esitetyn selvityksen mukaan A:lla ei ole ollut lapsuudessa atopiaa eikä allergioita. A:n suvussa ei ole astmaa. A ei ole tupakoinut ja astman riskitekijät on arvioitu muuten vähäisiksi. Korkein oikeus katsoo, että nämä seikat puoltavat sitä, että A:lla todetulle astmalle ei ole muuta kuin työpaikan kosteusvaurioista johtuvaa syytä.

32. A:lla on esiintynyt vuodesta 2015 alkaen pitkäaikaista nuhaa ja poskiontelotulehdukseen sopivia oireita. Syksyllä 2016 A:lla on ollut yskää, ihon ja silmien kutinaa ja hengenahdistusta. Hän on lokakuussa 2016 sairastanut keuhkokuumeen, josta hän on toipunut normaalisti. Asiantuntijalausunnossa on todettu, että taipumus pitkäaikaiseen nuhaan ja poskiontelotulehduksiin sekä keuhkokuume ovat voineet myötävaikuttaa A:n astman puhkeamiseen. Korkein oikeus toteaa, että A:n hengitystieoireilu on alkanut pitkäaikaisen ja merkittävän kosteusvauriomikrobeille altistumisen jälkeen ja oireilua on esiintynyt ainakin työpaikalla. Myös allergiaan liittyvää oireilua on kehittynyt vasta merkittävän kosteusvauriomikrobeille altistumisen jälkeen. Kuten asiantuntijalausunnossa on todettu, työpaikan olosuhteet ovat voineet vaikeuttaa A:n astma- ja muita hengitystieoireita. Myös keuhkokuume on voinut myötävaikuttaa A:n astman puhkeamiseen. Edellä todetut A:n oireet ennen astman diagnosointia sopivat nekin ajallisesti kosteusvauriomikrobeille altistumiselle ja siten kysymys ei ole sellaisista työpaikan ulkopuolisista tekijöistä, joille olisi perusteltua antaa merkitystä ammattitaudin syy-yhteyttä vastaan puhuvana tekijänä.

33. Korkein oikeus toteaa, että A:lla todetun astman ja työpaikalla tapahtuneen kosteusvauriomikrobeille altistumisen välillä on selvä ajallinen yhteys, altistumisen on katsottava olleen merkittävää, astma on diagnosoitu luotettavasti ja muuta astmalle altistavaa työpaikan ulkopuolista tekijää ei ole asiassa ilmennyt. A:lla ei ole ollut myöskään sellaisia henkilökohtaisia riskitekijöitä, jotka puoltaisivat tulkintaa astman puhkeamisesta sisäsyntyisten syiden vuoksi. PEF-työpaikkaseurantaa asiassa ei ole tehty, mutta sen tekemättä jääminen on johtunut muista kuin A:sta riippuvista syistä. Muu asiassa esitetty selvitys tukee vahvasti A:lla todetun astman ja työpaikalla tapahtuneen kosteusvauriomikrobialtistumisen välistä syy-yhteyttä. Näin ollen PEF-työpaikkaseurannan puuttuminen ei tässä tapauksessa merkitse sitä, että riittävää syy-yhteyttä ei voitaisi katsoa osoitetun muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella.

34. Edellä todetuilla perusteilla ja kun asiassa ei ole esitetty sellaisia vastaperusteita, jotka horjuttaisivat tätä arviota, Korkein oikeus katsoo, että muiden riskitekijöiden kuin kosteusvauriomikrobien mahdollinen vaikutus A:lle kehittyneen astman syntyyn voidaan poissulkea riittävällä todennäköisyydellä. Asiassa on siten tullut näytetyksi, että A:lla todettu astma on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut edellä mainituista työtiloissa olleista kosteusvauriomikrobeista. A:lla todettu astma oikeuttaa siten työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla korvaukseen.

Päätöslauselma

Vakuutusoikeuden päätös kumotaan.

Valtiokonttori määrätään suorittamaan A:lle astman johdosta lainmukainen korvaus.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Pekka Koponen, Päivi Hirvelä, Lena Engstrand, Jussi Tapani ja Timo Ojala. Esittelijä Mirka Kallio.