KKO:2022:35

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 8.5.2019 nro 19/120710

Käräjäoikeus totesi, että X oli huhtikuussa 2017 valittu yhtiössä luottamusmieheksi. Yhtiön edustajat A ja B olivat 7.7.2017 antamallaan ilmoituksella lakkauttaneet luottamusmiehen toimen.

Käräjäoikeus katsoi, että työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamista koskevaa rangaistussäännöstä saattoi yhtäältä tulkita niin, että työntekijöillä on aina oikeus valita luottamusmies, ja jos tätä oikeutta loukataan, työntekijöiden järjestäytymisvapautta on loukattu. Toisaalta säännöstä saattoi tulkita niinkin, että ensiksi on ratkaistava, onko luottamusmiehen valinnalle ylipäänsä edellytyksiä, kuten työnantajaa velvoittava työehtosopimus.

Käräjäoikeus totesi, että rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen yleissitovuus kattoi myös luottamusmiesasemaan kohdistuvat sopimusmääräykset. Yleissitova työehtosopimus oli velvoittanut yhtiötä.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n ja B:n työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta 10 päiväsakon sakkorangaistuksiin.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Kimmo Valkiala.

Turun hovioikeuden tuomio 29.12.2020 nro 20/151651

A ja B valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi, että työsopimuslain 13 luvun 11 §:n ja 7 luvun 10 §:n perusteella rikoslain rangaistussäännöksessä mainitulla luottamusmiehellä tarkoitettiin ainoastaan työehtosopimuksen perusteella valittua luottamusmiestä. Asiassa oli siten arvioitava, oliko yhtiö järjestäytymättömänä työnantajana ollut velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen yhtiöön.

Hovioikeus totesi, että sovellettavaksi tuleva rikoslain 47 luvun 5 § on sanamuodoltaan yksiselitteinen, mutta se sai sisältönsä työoikeudellisesta normistosta. Hovioikeus katsoi, että oli epäselvää, mitä työsopimuslain yleissitovuutta koskevassa 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettiin niillä työsuhteen ehdoilla ja työoloilla, joita yleissitovuuden nojalla oli noudatettava. Tällainen epäselvyys ei voinut koitua rikosasian vastaajan vahingoksi. Kirjoitetun lain perusteella ei ollut yksiselitteisesti pääteltävissä, että järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen ja sen estäessään syyllistyisi rikokseen.

Hovioikeus hylkäsi syytteen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Leena Mikkonen (eri mieltä), Kaarina Syysvirta ja Anne Laine.

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Mikkonen totesi, että X oli toiminut yhtiössä muussa kuin työehtosopimukseen perustuvassa luottamusmiestehtävässä. Rangaistussäännöstä voitiin soveltaa myös tällä tavalla valittuun luottamusmieheen. Käräjäoikeuden tuomiota ei ollut syytä muuttaa.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle ja X:lle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä ja X vaativat valituksissaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja että A ja B tuomitaan rangaistukseen syytteen mukaisesti.

A ja B vaativat vastauksessaan, että valitukset hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja Korkeimmassa oikeudessa ratkaistava kysymys

1. X on 21.4.2017 valittu yhtiön luottamusmieheksi. Luottamusmiehen valinnasta on ilmoitettu työnantajalle. X:lle on maksettu työehtosopimuksen mukaista luottamusmieslisää. A yhtiön toimitusjohtajana ja B tuotantopäällikkönä ovat 7.7.2017 päivätyllä ilmoituksella lakkauttaneet luottamusmiehen tehtävän. Ilmoituksessa on todettu, että uutta luottamusmiestä ei tulla valitsemaan, koska yrityksessä ei ole siihen velvoittavaa 20 työntekijää. Lisäksi on todettu, että työntekijöiden ja työnantajan välinen tiedotus ja keskustelu tapahtuu tästä eteenpäin suoraan ilman luottamusmiestä.

2. Käräjäoikeus on tuominnut A:n ja B:n työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta sakkorangaistuksiin. A ja B ovat valittaneet hovioikeuteen, joka on hylännyt syytteen.

3. Korkeimmassa oikeudessa on ratkaistavana kysymys siitä, ovatko A ja B luottamusmiehen tehtävän lakkauttaessaan syyllistyneet rikoslain 47 luvun 5 §:ssä tarkoitetuin tavoin työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamiseen.

Sovellettavat säännökset

4. Rikoslain 47 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työnantaja tai tämän edustaja taikka työntekijä, joka estää sen, että työntekijät tai heidän ammattijärjestönsä asettavat tai valitsevat työpaikalle luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun tai henkilöstön edustajan konserniyhteistyössä on tuomittava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta sakkoon.

5. Työsopimuslain 13 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantajalla ja työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen sekä oikeus osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan. Heillä on myös oikeus perustaa luvallinen yhdistys. Työnantajalla ja työntekijällä on niin ikään vapaus olla kuulumatta edellä tarkoitettuun yhdistykseen. Tämän oikeuden ja vapauden käytön estäminen ja rajoittaminen on kiellettyä. Edellä mainittu työsopimuslain säännös täsmentää perustuslain 13 §:n 2 momentissa säädettyä yhdistymisvapautta työpaikan oloja silmälläpitäen.

6. Työntekijöiden ammatillinen järjestäytymisoikeus on tunnustettu useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua koskevassa sopimuksessa nro 87 (SopS 45/1949) sekä järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskevassa sopimuksessa nro 98 (SopS 32/1951). Edellä mainittuja sopimuksia täydentää vuonna 1971 hyväksytty ILO:n yleissopimus nro 135, joka koskee työntekijöiden edustajien suojelua yrityksessä ja heidän toimintansa helpottamista (SopS 84/1976). Ammatillinen järjestäytymisoikeus on turvattu myös monissa muissa sopimuksissa kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 22 artiklassa.

Oikeus valita luottamusmies

7. Järjestäytymisvapaus on työntekijöiden perusoikeus. Järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Tämä oikeus koskee myös järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä (KKO 1991:174). Rikoslain 47 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan rangaistussäännöksen tarkoituksena on työntekijöiden järjestäytymisvapauden suojaaminen sitä rajoittavilta työnantajan toimenpiteiltä (HE 94/1993 vp s. 173).

8. Järjestäytymisvapaus ja siihen perustuva oikeus valita luottamusmies arvioidaan erillään järjestäytymisvapautta käyttäen tehdyn päätöksen oikeudellisista vaikutuksista, jotka voivat perustua esimerkiksi lakiin, työnantajaa sitovaan työehtosopimukseen tai järjestäytymättömän työnantajan ja työntekijöiden välisiin sopimuksiin. Tässä asiassa on kysymys järjestäytymisvapautta turvaavan rikoslain säännöksen soveltamisesta.

Korkeimman oikeuden arviointi tässä asiassa

9. Hovioikeus on hylännyt syytteen sillä perusteella, että työoikeudellisen sääntelyn nojalla oli epäselvää, onko järjestäytymätön työnantaja työehtosopimuksen yleissitovuuden perusteella velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen. Korkein oikeus toteaa, että sovellettavana olevan tunnusmerkistön täyttymistä arvioitaessa olennaista ei ole se, mikä työehtosopimuksen yleissitovuuden ulottuvuus on yksittäistapauksessa ollut. Lähtökohtana on sen sijaan jo perustuslain ja Suomea velvoittavien kansainvälisten edellä mainittujen ILO:n sopimusten perusteella, että järjestäytyneillä työntekijöillä on oikeus valita vapaasti luottamusmies.

10. A ja B ovat riidattomasti saaneet tiedon X:n valinnasta luottamusmieheksi ja tämän jälkeen lakkauttaneet luottamusmiehen tehtävän yhtiössä. Näin tehdessään he ovat estäneet sen, että työntekijät ovat voineet asettaa työpaikalle luottamusmiehen. A ja B ovat olleet rikoslain 47 luvun 5 §:ssä tarkoitettuja työnantajan edustajia.

11. A:n ja B:n tahallisuuden osalta Korkein oikeus toteaa, että rangaistussäännös on sanamuodoltaan yksiselitteinen. Kun lisäksi huomioidaan vastaajien asema yhtiössä, työlainsäädännön väitetyllä epäselvyydellä ei ole tässä tapauksessa merkitystä tahallisuuden arvioinnissa.

12. Korkein oikeus katsoo johtopäätöksenään, että A ja B ovat yhtiön edustajina lakkauttaneet yhtiössä luottamusmiehen tehtävän ja siten estäneet sen, että työntekijät tai heidän ammattijärjestönsä asettavat tai valitsevat työpaikalle luottamusmiehen. Menettelyllään A ja B ovat syyllistyneet työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamiseen. Rikoksen tekoaika on luottamusmiehen tehtävän lakkautuspäivä eli 7.7.2017.

13. Kun vain vastaajat ovat hakeneet muutosta käräjäoikeuden tuomioon, asiassa ei voida A:n ja B:n vahingoksi korottaa käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta, eikä käräjäoikeuden A:lle ja B:lle tuomitsemaa 10 päiväsakon sakkorangaistusta ole syytä alentaa. Vastaajien päiväsakon rahamäärä määräytyy sen mukaan, mikä se on ollut käräjäoikeuden tuomiota annettaessa, koska rahamäärästä ei voida poiketa hovioikeudessa yksin muutosta hakeneiden vastaajien vahingoksi.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan.

A:n ja B:n syyksi luetaan 7.7.2017 tehty työntekijöiden järjestäytymisoikeuden loukkaaminen. Tuomittavan rangaistuksen osalta asia jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Pekka Koponen, Kirsti Uusitalo, Mika Ilveskero ja Jussi Tapani. Esittelijä Heikki Kemppinen.