KKO:2021:74

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 12.7.2018 nro 18/129833

Käräjäoikeus katsoi syytekohdassa 1 näytetyksi, että B oli pitänyt hallussaan 2,3 kiloa amfetamiinia sekä määrältään selvittämättä jääneen amfetamiinierän. B oli levittänyt amfetamiinia myymällä sitä useassa eri erässä muun muassa Cannonball MC Ulvilan kerhotiloissa muille henkilöille. Lisäksi B oli levittänyt amfetamiinia myymällä sitä C:n välityksin. Syyksiluetusta määrästä B oli pitänyt hallussaan 900 gramman amfetamiinierää luovuttamalla sen C:n säilytettäväksi. B:n katsottiin syyllistyneen syytekohdassa 1 törkeään huumausainerikokseen.

Syytekohdassa 8 käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että A oli pitänyt hallussaan ja levittänyt internetin TOR-verkossa olleilla Vauhtimaja ja Vauhtitaivas -nimisillä kauppapaikoilla suuret määrät huumausaineita. A oli hallinnoinut huumausaineita varastollaan ja asunnollaan ja saapuneiden tilausten perusteella pakannut ja lähettänyt tilatut huumausaineet postitse vastaanottajille. Kaikkiaan huumausaineita oli ollut yhteensä 11 127,2 grammaa amfetamiinia, 391 grammaa amfetamiiniöljyä, 143,3 grammaa kokaiinia, 6 740 ekstaasitablettia, 811,6 grammaa MDMA:ta, 287 LSD-lappua, 1,9 g THC:ta ja 1 metyylifenidaattitabletti. A:n katsottiin syyllistyneen syytekohdassa 8 törkeään huumausainerikokseen.

B:n osalta käräjäoikeus hylkäsi syytekohdassa 8 esitetyn ensisijaisen syytteen törkeästä huumausainerikoksesta ja tuomitsi tämän avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että B oli hankkinut D:n nostamaan Bitcoin-virtuaalivaluuttana kertyneitä myyntituloja euroina ja luovuttamaan rahat B:lle.

Syytekohdissa 10 ja 16 käräjäoikeus katsoi B:n syyllistyneen petokseen sekä syytekohdassa 24 ampuma-aserikokseen.

A:lle ja B:lle tuomittaviin rangaistuksiin käräjäoikeus sovelsi rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 kohdan mukaista koventamisperustetta. A ja B olivat Cannonball MC Ulvilan jäseniä. Huumausaineiden määrä ja laatu viittasivat vahvasti organisoidun rikollisryhmän toimintaan. Vastaajien rikoksentekotapa osoitti, että he olivat käyttäneet Cannonball MC Ulvilan henkilöitä, tiloja, rakennetta ja organisaatiota hyväkseen rikoksia tehdessään.

A:lle tuomittavan rangaistuksen osalta käräjäoikeus totesi, että amfetamiinin pitoisuus oli ollut tavanomaista alhaisempi. Rangaistuksen mittaamisessa käräjäoikeus otti huomioon A:n myymien huumausaineiden määrät ja huumekaupalla saavutetun taloudellisen hyödyn. A tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta koventamisperustetta soveltaen 10 vuoden vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus otti myös B:n osalta huomioon amfetamiinin alhaisen pitoisuuden ja tuomitsi hänet koventamisperustetta soveltaen törkeästä huumausainerikoksesta, avunannosta törkeään huumausainerikokseen, kahdesta petoksesta ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 4 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Väinö Ilveskoski, Kalle Kulmala ja Sanna Anttila.

Vaasan hovioikeuden tuomio 12.7.2019 nro 19/131384

A, B ja syyttäjä valittivat hovioikeuteen.

Hovioikeus muutti syyksilukemista syytekohdassa 1 katsoen törkeän huumausainerikoksen kohteena olleen 2,5 kiloa amfetamiinia.

Syytekohdassa 8 hovioikeus katsoi B:n toimineen yhdessä A:n kanssa pitämällä hallussa ja myymällä internetissä TOR-verkossa suuret määrät huumausaineita. B oli ollut järjestämässä internetin Silkkitielle kauppapaikan hoitamiseen tarvittavia bitcoineja, luovuttanut A:lle kauppapaikan hoitamiseen tarvittavan tietokoneensa, hankkinut D:n nostamaan bitcoin-virtuaalivaluuttana kertyneitä myyntituloja euroina ja luovuttamaan rahat hänelle. A oli saanut myynnistä 7,5 prosentin osuuden pääosan rikoshyödystä päätyessä B:lle. B:n katsottiin syyllistyneen syytekohdassa 8 törkeään huumausainerikokseen.

Rangaistuksista hovioikeus totesi, että syytekohdassa 1 amfetamiinin kokonaismäärä oli katukaupassa keskimäärin tavattuun 25 prosenttiin muunnettuna yhteensä 750 grammaa. Tästä teosta B tulisi tuomita huumausaineiden laadun ja määrän perusteella 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Syytekohdassa 8 tarkoitettu amfetamiini ja amfetamiiniöljy vastasivat tavanomaiseen pitoisuuteen muunnettuna 4 526,74:ää grammaa amfetamiinia. Lisäksi hovioikeus muunsi MDMA:n ekstaasitableteiksi, jolloin ekstaasitablettien kokonaismäärä oli ollut 6 952.

Hovioikeus sovelsi A:n ja B:n rangaistuksiin käräjäoikeuden tavoin koventamisperustetta katsoen, että rikokset oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmä Cannonball MC Ulvilan toimintaa. B on toiminut Cannonball MC Ulvilassa sen johtajana ja A ryhmän upseerijäsenenä.

Hovioikeus katsoi A:n osalta, ettei asiassa ollut syyksilukemisen muuttumisesta huolimatta perusteita alentaa A:lle käräjäoikeudessa tuomittua vankeusrangaistusta. B:n hovioikeus tuomitsi hänen syykseen luetuista kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta, kahdesta petoksesta ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 11 vuoden vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Antti Vaittinen, Mika Kinnunen ja Yvonne Strömsholm.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin A:lle rajoittamattomana ja B:lle oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 1 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä rangaistuksen määräämisestä.

A vaati valituksessaan, että rangaistuksen mittaamisessa ei sovelleta koventamisperustetta ja hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan.

B vaati valituksessaan, että hänelle tuomittua rangaistusta alennetaan.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitukset hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A ja B on syytekohdassa 8 hovioikeuden tuomiolla tuomittu lainvoimaisesti törkeästä huumausainerikoksesta. A ja B olivat yhdessä pitäneet laittomasti hallussaan ja levittäneet suuria määriä huumausaineita internetin TOR-verkossa Silkkitie-sivustolla. Teon kohteena oli ollut tavanomaiseen amfetamiinin pitoisuuteen muunnettuna yhteensä 4 526,74 grammaa amfetamiinia, 117,3 grammaa kokaiinia, 6 952 kappaletta ekstaasitabletteja, 287 LSD-lappua sekä vähäinen määrä muita huumausaineita. Rikos on katsottu tehdyn yhdessä Cannonball MC Ulvila -järjestäytyneen rikollisryhmän jäseninä osana sen toimintaa. B on toiminut Cannonball MC Ulvilassa sen johtajana ja A ryhmän upseerijäsenenä.

2. B:n syyksi on lisäksi luettu syytekohdassa 1 törkeä huumausainerikos, jonka kohteena on ollut tavanomaiseen amfetamiinin pitoisuuteen muunnettuna 750 grammaa amfetamiinia. B on tuomittu edellä mainituista törkeistä huumausainerikoksista sekä kahdesta petoksesta ja ampuma-aserikoksesta yhteiseen 11 vuoden vankeusrangaistukseen. A on tuomittu syytekohdan 8 mukaisesta törkeästä huumausainerikoksesta 10 vuoden vankeusrangaistukseen. Rangaistuksiin on sovellettu rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista koventamisperustetta.

3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys A:lle ja B:lle tuomittavista rangaistuksista.

Rangaistuksen mittaamisen lähtökohdat

4. Rangaistuksen määräämisen lähtökohdista ja periaatteista säädetään rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentissa ja 4 §:ssä. Viimeksi mainitun pykälän mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään tekijän muuhun syyllisyyteen. Rikoslain 7 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisessa noudatetaan soveltuvin osin 6 luvun säännöksiä. Saman pykälän 2 momentin mukaan lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

5. Rikoslain 6 luvun 4 §:ää koskevien perusteluiden mukaan myös rikoksen tekotapa vaikuttaa törkeysarvosteluun. Tekotapojen erot heijastavat pääsääntöisesti teon vaihtelevaa vahingollisuutta tai vaarallisuutta taikka ne kertovat tekijän syyllisyyden asteesta. Tekotapaa määrittävien piirteiden kuten esimerkiksi tekijän aseman merkitys määräytyy sen mukaan, mitä ne kertovat teon vahingollisuudesta ja vaarallisuudesta tai tekijän syyllisyydestä (HE 44/2002 vp s. 189–190).

6. Rangaistus määrätään kulloinkin tarkasteltavana olevaa rikosta koskevassa säännöksessä säädetyn rangaistusasteikon perusteella. Teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden sekä tekijän syyllisyyden perusteella tapahtuvassa mittaamisharkinnassa ovat keskeisessä asemassa myös kysymyksessä olevaa rikosta koskevat rangaistuksen mittaamista ohjaavat Korkeimman oikeuden ratkaisut (esim. KKO 2018:45, kohta 7).

7. Rikoslain 50 luvun 2 §:n mukaan törkeästä huumausainerikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään yksi ja enintään kymmenen vuotta.

8. Korkein oikeus on antanut rangaistuksen mittaamisesta huomattavan suureen huumausainemäärään kohdistuneessa törkeässä huumausainerikoksessa ratkaisun KKO 2020:45. Kyseisessä asiassa vastaajat olivat tehneet amfetamiiniemäksestä saostamalla ja jatkeainetta lisäämällä lähes 18 kilogrammaa tavanomaista käyttöpitoisuutta vahvempaa amfetamiinisulfaattia.

9. Ratkaisunsa perusteluissa Korkein oikeus lausui, että törkeissä huumausainerikoksissa huumausaineen laadulla ja määrällä on keskeinen merkitys rangaistuksen määräämisen lähtökohtana, koska ne ilmentävät rikoksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta. Tuomitsemiskäytäntö, jossa suuren huumausainemäärän hallussapidosta lähes säännönmukaisesti tuomitaan enimmäisrangaistus tai sitä lähellä oleva rangaistus, on kuitenkin rangaistuksen mittaamisessa noudatettavan suhteellisuusperiaatteen kannalta ongelmallinen. Jotta erilaiset rangaistuksen mittaamisperusteet voitaisiin ottaa seuraamusharkinnassa rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti täysimääräisesti huomioon, huumausaineen laadun ja määrän itsenäinen merkitys rangaistuksen mittaamisessa on nykyistä vähäisempi, kun määrät ovat hyvin suuria (kohdat 20 ja 21).

10. Korkein oikeus katsoi, että rangaistusasteikon ylintä osaa tuli myös törkeissä huumausainerikoksissa käyttää vain kaikkein vaarallisimpien ja vakavimpien rikosten rangaistuksena. Vaikka huumausaineen laadulla ja määrällä oli keskeinen merkitys rangaistuksen mittaamisessa, rangaistuksen tuomitseminen asteikon ylärajalta edellytti, että rikokseen liittyi myös muita teon erityistä moitittavuutta tai tekijän suurta syyllisyyttä osoittavia seikkoja. Merkitystä voitiin Korkeimman oikeuden mukaan antaa esimerkiksi seikoille, jotka liittyvät rikoksen erityiseen suunnitelmallisuuteen, organisoitumisen asteeseen, mahdollisuuteen määrätä huumausaineesta, tekijän osuuteen toiminnassa, toiminnan kestoon sekä levitystoiminnan laatuun ja laajuuteen (kohta 21).

Korkeimman oikeuden arviointi

Rangaistuksen mittaaminen ilman koventamisperusteen arviointia

11. A:n ja B:n on kohdassa 1 todetulla tavalla katsottu harjoittaneen internetissä laajamittaista huumausainekauppaa. Teko on käsittänyt useita eri huumausainelajeja, joiden määrää voidaan pitää suurena niin yhteenlaskettuna kuin myös lajikohtaisesti arvioituna amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin osalta. Määrät eivät kuitenkaan ole olleet poikkeuksellisen suuria. Selvää kuitenkin on, että huumausaineiden kokonaismäärä edellyttää lähtökohtaisesti ankaraa vankeusrangaistusta. Rangaistusta mitattaessa on ratkaisussa KKO 2020:45 todetulla tavalla kiinnitettävä määrän ohella erityistä huomiota myös muihin teon moitittavuutta ja tekijän syyllisyyttä osoittaviin seikkoihin.

12. Korkein oikeus toteaa, että A ja B ovat levittäneet suuret määrät huumausaineita internetin TOR-verkon välityksellä. Levitystapa on mahdollistanut maantieteellisesti laajan huumausainekaupan harjoittamisen sekä merkittävät myyntimäärät ja huomattavan voiton tavoittelun. Huumausaineille on luvattu nopea toimitus, ja nettimyyntiä on pyritty edistämään luomalla Vauhtimaja-kauppapaikan rinnalle toinenkin vastaava kauppapaikka, Vauhtitaivas. Kauppapaikkojen yhteenlaskettu myynti noin viiden kuukauden ajalta on ollut 166 551 euroa. Levitystavan johdosta huumausaineita on voinut päätyä myös alaikäisten ostettavaksi.

13. Rikoksen toteuttamisessa on hyödynnetty eriytynyttä tehtävänjakoa siten, että B on ollut järjestämässä ensiksi perustetun kauppapaikan, Vauhtimajan, luomiseen tarvittavaa virtuaalivaluuttaa ja luovuttanut kauppapaikan hoitamiseen soveltuvan tietokoneensa A:lle. Huumausainekaupan käytännön hoitamisesta on vastannut A, joka on B:n kanssa yhteiseen lukuun säilyttänyt huumausaineita kotonaan ja varastollaan sekä pakannut ja toimittanut tilatut huumausaineet ostajille. Huumausainekauppa on ollut tältä osin suunnitelmallista mutta ei törkeille huumausainerikoksille tyypillisestä olennaisesti poikkeavalla tavalla. Rahojen nostamisen B oli antanut hoidettavaksi A:lle ja kolmannelle henkilölle, jotka olivat saaneet palkkioksi kumpikin 7,5 prosenttia nostetuista varoista. Loput huumausaineiden myyntituloista olivat päätyneet B:lle. Korkein oikeus katsoo, että virtuaalivaluuttana kertyneiden myyntivoittojen nostaminen eri henkilöiden toimesta gibraltarilaisen yhtiön tilien kautta on ollut menettelynä tavanomaista suunnitelmallisempaa.

14. A on myyntipaikan perustamisen jälkeen vastannut huumausainekaupan käytännön hoitamisesta. Huumausainemyyntiä verkossa itsenäisesti hoitaessaan A on ollut tietoinen myös myynnin määristä ja pitkäkestoisuudesta. A on toiminut tehtävässään sellaista palkkiota vastaan, jota ei myynnin kokonaismäärä huomioon ottaen voida pitää vähäisenä. Rikoksen vahingollisuutta ja vaarallisuutta lisännyt levitystapa, sen toteuttamiseen liittynyt jossain määrin tavanomaisen huumausaineen levittämisen ylittävä suunnitelmallisuus ja A:n syyllisyys huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi A:n teosta 7 vuotta 6 kuukautta vankeutta ilman koventamisperusteen soveltamista.

15. B on toiminnan suunnittelusta ja organisoinnista vastanneena sekä määräysvaltaa huumausaineista käyttäneenä jättänyt suuremman kiinnijäämisriskin aiheuttaneet tehtävät muiden henkilöiden hoidettaviksi. Huumausainekaupasta tullut taloudellinen hyöty on pääasiallisesti päätynyt B:lle. B:n syyllisyys on näiden seikkojen johdosta katsottava suuremmaksi kuin A:n. Tämä sekä toimintaan liittynyt suunnitelmallisuus ja levitystapa huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että B tulisi tuomita yksin tästä teosta 8 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

16. Korkein oikeus katsoo B:n syyksi syytekohdassa 1 luetun törkeän huumausainerikoksen rangaistusarvoksi hieman yli kahden vuoden vankeusrangaistuksen. Muilla B:lle syyksi luetuilla teoilla on vähäinen vaikutus yhteiseen rangaistukseen. Korkein oikeus katsoo, että B:lle tuomittava yhteinen rangaistus olisi 9 vuotta 3 kuukautta ilman koventamisperusteen soveltamista.

Koventamisperusteen soveltaminen ja sen merkitys

17. Hovioikeus on katsonut, että A:n ja B:n syyksi luetut rikokset oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmä Cannonball MC Ulvilan toimintaa. B on toiminut Cannonball MC Ulvilassa sen johtajana ja A ryhmän upseerijäsenenä. Korkein oikeus katsoo, ettei koventamisperusteen soveltamista ole aihetta arvioida toisin kuin hovioikeus.

18. Arvioitaessa koventamisperusteen vaikutusta rangaistuksen mittaamiseen kysymys on osittain samoista seikoista, jotka ovat edellä todetuin tavoin olleet merkityksellisiä myös harkittaessa rangaistusta, joka vastaajille olisi tuomittava ilman koventamisperusteen soveltamista.

19. Tältä osin Korkein oikeus on lausunut ratkaisussaan KKO 2014:85, että rangaistus arvioidaan teossa ilmenevien mittaamiseen vaikuttavien seikkojen perusteella riippumatta siitä, ovatko samat seikat jo vaikuttaneet siihen, että rikos on täyttänyt kysymyksessä olevan tunnusmerkistön. Näin ollen samat seikat, jotka ovat johtaneet siihen, että raiskaus on katsottu törkeäksi, voivat vaikuttaa myös rangaistusta mitattaessa (ratkaisun kohta 7).

20. Tässä asiassa rangaistuksen ankaroittamisperusteena ei ole vedottu törkeää huumausainerikosta koskevaan rikoslain 50 luvun 2 §:n 3 kohdan mukaiseen rikoksen tekemiseen osana huumausainerikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa vaan rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan koventamisperusteeseen eli siihen, että rikos on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Samojen seikkojen ollessa sekä ankaroittamisperusteena että koventamisperusteena on niiden yhtäaikaisen soveltamisen katsottu edellyttävän perusteen poikkeuksellista korostuneisuutta (HE 44/2002 vp s. 190). Myös nyt kysymyksessä olevassa rangaistuksen mittaamisessa on otettava huomioon, missä määrin samat seikat ovat jo vaikuttaneet arvioon ilman koventamisperustetta määrättävästä rangaistuksesta.

21. Koventamisperusteen vaikutuksen osalta Korkein oikeus toteaa, että huumausainerikoksen tekemiseen järjestäytyneen rikollisryhmän toiminnan osana liittyy jo tällä perusteella toiminnan sisäisessä järjestelyssä erityislaatuista organisoitumista ja suunnitelmallisuutta. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan liittyvän organisoitumisen tarkoituksena on rakentaa ja ylläpitää ryhmän toimintaedellytyksiä, ja sillä pyritään myös minimoimaan rikosvastuuseen joutumisen riski. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan huumausainekauppa on Cannonball MC:n tärkein tulonlähde. Korkein oikeus katsoo edellä lausutun nojalla, että koventamisperusteen vaikutuksen rangaistukseen tulee olla tuntuva, vaikka rangaistus on asiassa jo muutoinkin mitattava rangaistusasteikon yläpäästä.

22. Korkein oikeus katsoo, että koventamisperusteen soveltaminen huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus A:n syyksi luetusta teosta on 9 vuoden vankeusrangaistus. B:lle hovioikeudessa tuomittua 11 vuoden yhteistä vankeusrangaistusta ei ole hänen valituksensa perusteella aihetta alentaa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A:lle tuomittu rangaistus alennetaan 9 vuodeksi vankeutta.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Pekka Koponen, Jarmo Littunen, Mika Huovila, Juha Mäkelä ja Alice Guimaraes-Purokoski. Esittelijä Hanna Vieruaho.