KKO:2021:67

Kiinteistötoimitus 3.12.2018 nro 2018-587151

Toimituspöytäkirjan mukaan toimituskokous pidettiin 3.12.2018 puhelinkokouksena. Toimituksen tarkoituksena oli liittää toimituksen hakijoiden omistamat kiinteistöt S, T, U ja V yhteismetsään Y.

Toimituksen asianosaiset omistivat yhteismetsään liitettävät kiinteistöt yhdessä siten, että kukin omisti yhden viidesosan kustakin kiinteistöstä. Neljällä asianosaisella oli yhteinen lainhuuto neljään viidesosaan ja yhdellä asianosaisella oli lainhuuto yhteen viidesosaan kiinteistöstä S. Kolmeen muuhun kiinteistöön kullakin asianosaisella oli lainhuudot yhteen viidesosaan kiinteistöistä. Asianosaisilla oli myös omistuksissaan osuuksiltaan yhtä suuret yhteismetsän osakaskiinteistöt.

Arvioituaan lain mukaisia edellytyksiä kiinteistöjen liittämisestä yhteismetsään toimitusinsinööri päätti tehdä pyydetyn toimituksen. Hakijoiden omistamat kiinteistöt yhdistettiin kiinteistöksi X, ja yhdistämällä muodostetun kiinteistön alue liitettiin yhteismetsään Y.

Kiinteistörekisterin mukaan yhteismetsään liittämistä osuutta vastaan koskeva toimitus on rekisteröity 18.12.2018.

Asian on ratkaissut toimitusinsinööri Olli Mustonen.

Käsittely Korkeimmassa oikeudessa

Purkuesitys

Maanmittauslaitoksen keskushallinto on esittänyt kiinteistönmuodostamislain 278 §:n nojalla, että Korkein oikeus purkaa hakemuksen kohteena olevan kiinteistötoimituksen, jossa kiinteistöt S, T, U ja V oli yhdistetty kiinteistöksi X ja jossa näin muodostettu X oli liitetty yhteismetsään Y. Toimituksen seurauksena yhdistettyjä kiinteistöjä koskevat rekisteriyksiköt olivat lakanneet.

Kaikki toimituksessa yhdistetyt kiinteistöt olivat olleet viiden omistajan yhteisomistuksessa. Toimitushakemuksen oli allekirjoittanut ainoastaan yksi yhteisomistajista, ja myös kutsukirje oli lähetetty vain hänelle. Yhteisomistajista A ei ollut ollut tietoinen puhelimitse pidetystä toimituskokouksesta 3.12.2018 eikä ollut läsnä kokouksessa. Toimitus oli siten suoritettu ilman kaikkien yhteisomistajien suostumusta.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto on katsonut, että toimitusratkaisu heikensi kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta ja että myös yleinen etu edellytti virheellisen ja lainvastaisen ratkaisun purkamista.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto on varannut niille asianosaisille, joita asia koskee, tilaisuuden lausua käsityksensä purkuesityksestä. A on lausumassaan yhtynyt purkuesitykseen.

Välitoimi ja esityksen täydentäminen

Korkein oikeus on 25.6.2020 päivätyllä täydentämiskehotuksella pyytänyt Maanmittauslaitoksen keskushallintoa täydentämään esitystään ja esittämään perustellun käsityksensä siitä, mikä on purkuesityksessä yksilöityjen virheiden merkitys kiinteistöjärjestelmän luotettavuudelle tai miksi yleinen etu vaatii toimituksen purkamista.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto on toimittanut 25.8.2020 Korkeimmalle oikeudelle purkuesityksen täydennyksen.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto on vedonnut täydennyksessään useisiin seikkoihin, joiden se on katsonut tukevan purkuesityksen hyväksymistä. Maanmittauslaitoksen keskushallinto on katsonut toimivaltansa osalta, että kiinteistönmuodostamislain 278 §:n 2 momentissa tarkoitettua kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta tuli arvioida myös sen perusteella, voidaanko kiinteistöjärjestelmään luottaa kansalaisten silmissä objektiivisesti arvioiden. Tässä tapauksessa toimitusratkaisu ei voinut asianosaisten näkökulmasta herättää luottamusta kiinteistöjärjestelmään. Lisäksi Maanmittauslaitoksen keskushallinto on vedonnut purkuperusteena siihen, ettei kaikkia yhdistettyjä kiinteistöjä ollut omistettu yhtä suurin omistusoikeuksin. Vielä keskushallinto on viitannut eräisiin toimituksessa tapahtuneisiin menettelyvirheisiin ja kielilain kannalta ongelmalliseen toimituspöytäkirjaan.

Välitoimi ja A:n purkuhakemus

Korkein oikeus on Maanmittauslaitoksen keskushallinnon kautta toimitetulla täydentämiskehotuksella 21.12.2020 varannut A:lle mahdollisuuden täydentää hakemusta ja hankkia kelpoisuusvaatimukset täyttävä asiamies, jonka tuli laatia ja toimittaa Korkeimman oikeuden kirjaamoon hakemus asiassa.

A on toimittanut Korkeimmalle oikeudelle 18.1.2021 kelpoisuusvaatimukset täyttävän asiamiehen laatiman hakemuksen, jossa hän on pyytänyt, että Korkein oikeus purkaa kiinteistötoimituksen nro 2018-587151. A on katsonut, että toimituksessa oli tapahtunut virhe ja lakia oli sovellettu ilmeisen väärin, koska kiinteistöjen yhdistäminen ja muodostetun kiinteistön liittäminen yhteismetsään olivat tapahtuneet ilman kaikkien yhteisomistajien suostumusta ja kirjallista liittämissopimusta.

B, C, D ja E ovat 21.1.2021 toimittaneet Korkeimmalle oikeudelle lausumat, joissa he ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä A:n purkuhakemuksen ja kiinteistötoimituksen purkamisen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

1. Maanmittauslaitos on tehnyt kiinteistötoimituksessa 2018-587151 päätöksen neljän yhteisomistuksessa olleen kiinteistön yhdistämisestä ja yhdistetyn kiinteistön liittämisestä yhteismetsään. Toimituspäätös on saanut lainvoiman ja merkitty kiinteistörekisteriin. Maanmittauslaitoksen keskushallinto on esittänyt Korkeimmalle oikeudelle kiinteistötoimituksen purkamista muun muassa sillä perusteella, että yhdistämisestä ja yhteismetsään liittämisestä oli päätetty ilman kaikkien yhteisomistajien suostumusta. Purkuesityksen käsittelyn yhteydessä yksi yhteisomistajista on hakenut toimituksen purkamista Korkeimman oikeuden varattua hänelle siihen tilaisuuden.

2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko kiinteistötoimituksessa sovellettu lakia ilmeisesti virheellisesti ja onko toimituspäätös sen vuoksi purettava. Ensin on kuitenkin arvioitava, onko Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla ollut oikeus tehdä esitys toimituksen purkamisesta.

Maanmittauslaitoksen keskushallinnon oikeus esittää toimituksen purkamista

3. Kiinteistönmuodostamislain 278 §:ssä säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta kiinteistötoimitukseen ja Maanmittauslaitoksen keskushallinnon oikeudesta esittää kiinteistötoimituksen purkamista. Pykälän 1 momentin mukaan lainvoiman saaneessa toimituksessa tehdyn päätöksen muuttamiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta riita-asiassa. Pykälän 2 momentin mukaan Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla on oikeus tehdä Korkeimmalle oikeudelle esitys kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen tai lainvoimaisen päätöksen purkamisesta sellaisen virheen johdosta, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatii. Esitys voidaan tehdä sen estämättä, mitä laissa säädetään tuomion tai päätöksen purkamisen määräajasta.

4. Lainkohdasta ilmenevin tavoin lainvoimaisen kiinteistötoimituksen purkamisen edellytykset määräytyvät oikeudenkäymiskaaren 31 luvun säännösten mukaan. Pykälän 2 momentin säännöksessä säädetään ainoastaan Maanmittauslaitoksen keskushallinnon oikeudesta esittää toimituksen purkamista. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon oikeudelle purkuesityksen tekemiseen on säännöksessä siis asetettu purkuoikeutta rajoittavat edellytykset. Jonkin säännöksessä tarkoitetun edellytyksen täyttyessä keskushallinto voi tehdä esityksen oikeudenkäymiskaaren 31 luvun määräaikojen estämättä.

5. Mainittu säännös on yleisluontoinen ja antaa varsin laajan harkintavallan purkuesitystä ratkaistaessa. Lainkohdan sanamuodosta kuitenkin seuraa, että yksinomaan lainvoimaiseen toimituspäätökseen sisältyvä merkittäväkään lainsoveltamisvirhe ei oikeuta Maanmittauslaitoksen keskushallintoa tekemään purkuesitystä, ellei virhe vaikuta kiinteistöjärjestelmän selvyyttä tai luotettavuutta heikentävästi tai ole muutoin sen laatuinen, että yleinen etu vaatii virheen korjaamista.

6. Korkein oikeus on lukuisissa pääosin julkaisemattomissa ratkaisuissaan arvioinut Maanmittauslaitoksen keskushallinnon purkuesitysoikeutta. Ratkaisukäytännössä on useiden erilaisten ja erilaisissa kiinteistötoimituksissa tehtyjen virheiden katsottu perustaneen Maanmittauslaitoksen keskushallinnolle oikeuden purkuesityksen tekemiseen. Tyypillisimmillään esitysoikeuden voidaan katsoa olleen niissä tapauksissa, joissa eri toimituspäätökset ovat olleet keskenään ristiriitaisia siten, että sama alue on eri toimituksissa luettu kuuluvaksi eri kiinteistöihin, jolloin myös kiinteistöjärjestelmän tiedot ovat muodostuneet keskenään ristiriitaisiksi. Kiinteistöjärjestelmän selvyyden ja luotettavuuden sekä yleisen edun on katsottu edellyttävän myös sellaisen virheen korjaamista, jolla oli aiheutettu se, että yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön ei voinut saada lainhuutoa. Tällaisessa toimituspäätöksessä kiinteistöt oli yhdistetty, vaikka yhdistettävien kiinteistöjen omistussuhteet eivät olleet olleet kiinteistönmuodostamislain 214 §:n 1 momentin 1 kohdassa edellytetyn mukaisesti yhtenevät (KKO 4.4.2019 nro 569).

7. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon puhevaltaa arvioitaessa on ratkaisukäytännössä voitu ottaa huomioon myös virheen merkityksen vähäisyys, virheellisen toimituspäätöksen kohteena olleen alueen nautinta ja toimituksesta kulunut aika. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2007:88 oli kysymys kiinteistönmääritystoimituksesta, jossa kahden tilan välisessä rajankäynnissä ei ollut löydetty kahta rajapyykkiä, minkä vuoksi niiden tilalle oli rakennettu uudet pyykit. Kun toinen aikaisemmin rakennetuista pyykeistä oli sittemmin löytynyt ja Maanmittauslaitoksen keskushallinto oli esittänyt toimituksen purkamista, Korkein oikeus katsoi virheen vähäisyys huomioon ottaen, ettei rajan käyminen virheelliseen paikkaan vaikuttanut kiinteistöjärjestelmän selvyyteen tai luotettavuuteen eikä sen korjaamista vaatinut muukaan yleinen etu. Vastaavasti jakolain aikaisessa ratkaisussa KKO 1990:92 Korkein oikeus katsoi, että tilajärjestelmän ja rekisterilaitoksen selvyys ja luotettavuus tai muukaan yleinen etu ei vaatinut rajankäyntitoimituksessa tapahtuneen virheen korjaamista. Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että se osa yhteistä aluetta, jota virhe koski, oli kooltaan vähäinen, sekä sillä, että rajanaapuri ei ollut väittänyt koskaan hallinneensa aluetta ja että toimituksen lainvoimaiseksi tulemisesta oli kulunut aikaa yli 45 vuotta.

8. Maanmittauslaitoksen keskushallinnolta on tyypillisesti katsottu puuttuneen puhevalta silloin, kun virhe on saannossa tai muutoin luonteeltaan yksityisten välinen. Tällaiseksi virheeksi on katsottu esimerkiksi lohkomistoimituksessa tapahtunut virhe, jonka seurauksena lohko- ja kantatila eivät olleet vastanneet saantokirjan ehtoja (esim. KKO 13.6.2006 nro 1404 ja KKO 7.11.2006 nro 2654). Myös sellaisessa tapauksessa, jossa kiinteistöön kuuluva osuus yhteisiin alueisiin oli kiinteistötoimituksessa virheellisesti jäänyt ottamatta huomioon ja sanottu osuus oli sisältynyt toisen tilan osuuksiin, Korkein oikeus on katsonut, että kysymys oli vain osuuksien jakautumisesta sanottujen kahden tilan kesken eikä Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla sen vuoksi ollut oikeutta esittää toimituksen purkamista (KKO 2.6.2009 nro 1142).

Maanmittauslaitoksen esitysoikeuden arviointi tässä asiassa

9. Hakemuksen kohteena olevassa toimituspäätöksessä on asianosaisten yhdessä omistamat neljä tilaa yhdistetty ja yhdistämällä muodostetun kiinteistön alue on liitetty yhteismetsään. Kiinteistötoimituksen pöytäkirjan mukaan kukin yhteisomistajista oli omistanut yhden viidesosan yhdistetyistä kiinteistöistä ja he olivat jo ennen toimitusta omistaneet myös osuuksiltaan yhtä suuret yhteismetsän osakaskiinteistöt.

10. Maanmittauslaitoksen keskushallinto on purkuesityksessään esittänyt kysymyksessä olevan kiinteistötoimituksen purkamista ensinnäkin sillä perusteella, että yhdistämisestä ja yhteismetsään liittämisestä oli päätetty ilman yhteisomistajan suostumusta. Tällainen virhe on rinnastettavissa kiinteistön saannossa olevaan virheeseen, ja se koskee tyypillisesti yksityisen kiinteistönomistajan etua. Kiinteistöjärjestelmän selvyyden tai luotettavuuden tai yleisen edun ei voida katsoa edellyttävän sellaisen virheen korjaamista.

11. Maanmittaushallituksen keskushallinto on esityksensä täydennyksestä ilmenevin tavoin vedonnut puhevaltansa perusteena myös siihen vaikutukseen, joka virheellisellä toimituspäätöksellä on asianosaisten ja kansalaisten kiinteistöjärjestelmää kohtaan tuntemaan luottamukseen. Korkein oikeus toteaa tältä osin, että toimitusmenettelyssä tapahtuneilla ja toimituspäätökseen sisältyvillä virheillä, varsinkin jos ne toistuvat, voi olla kielteinen vaikutus siihen luottamukseen, jota kiinteistöjärjestelmää kohtaan tunnetaan. Tällaisella vaikutuksella ei kuitenkaan ole merkitystä arvioitaessa kiinteistöjärjestelmän selvyyttä ja luotettavuutta objektiivisesti, eikä yleinen etukaan yleensä pelkästään tällaisen vaikutuksen vuoksi vaadi ratkaisun purkamista.

12. Maanmittaushallituksen keskushallinto on vedonnut täydennyksessään myös siihen, ettei yhdistettyjä kiinteistöjä ollut sen mukaan omistettu yhtä suurin osuuksin. Maanmitta¬uslaitoksen keskushallinto on perustellut kantaansa sillä, että yhden kiinteistön osalta neljällä yhteisomistajista oli ollut yhteinen lainhuuto neljään viidesosaan ja yhdellä yhteisomistajalla yhteen viidesosaan kiinteistöstä, kun muiden kiinteistöjen osalta kullakin yhteisomistajalla oli ollut lainhuuto yhteen viidesosaan kiinteistöistä.

13. Korkein oikeus toteaa, että kiinteistöjen yhteisomistussuhteisiin sovelletaan eräistä yhteisomistussuhteista annettua lakia, jonka 2 §:n 1 momentin mukaan kunkin yhteisomistajan on katsottava omistavan määräosuuden yhteisestä esineestä. Osuudet ovat säännöksen mukaan samansuuruiset, jollei muuta ilmene. Yhteisesti myönnetty lainhuuto ei yksin muodosta estettä kiinteistöjen yhdistämiseen. Tällöin omistuksen yhtenäisyys on kuitenkin selvitettävä erikseen toimituksessa (ks. myös Veikko O. Hyvönen, Kiinteistönmuodostamisoikeus II, 2001, s. 16). Kun otetaan huomioon edellä mainittu yhteisomistussuhteita koskeva säännös ja kun asiassa ei ole osoitettu osuuksien suuruudesta muuta, kiinteistöjen yhdistämisessä ei voida katsoa olleen väitettyä osuuksien samansuuruisuutta koskevaa puutetta. Tämän vuoksi kiinteistöjärjestelmään ei voida katsoa aiheutuneen omistussuhteiden perusteella sellaista virhettä kuin Maanmittauslaitos hakemuksessaan esittää. Korkein oikeus katsoo, että Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla ei ole oikeutta tehdä purkuesitystä tälläkään perusteella.

14. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon vetoamat kiinteistötoimituksen menettelyvirheet ovat sen laatuisia, että niiden perusteella toimituspäätös on poistettavissa tuomiovirhekantelua koskevan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n nojalla, jos lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon kiinteistönmuodostamislain 278 §:n 2 momenttiin perustuva oikeus esityksen tekemiseen koskee vain lainvoimaisen toimituspäätöksen purkamista eikä siten sen poistamista mainitussa lainkohdassa tarkoitetuilla oikeudenkäyntimenettelyä koskevilla kanteluperusteilla. Tämänkään vuoksi vedotuilla menettelyvirheillä ei ole merkitystä arvioitaessa Maanmittauslaitoksen keskushallinnon oikeutta esittää kiinteistötoimituksen purkamista.

15. Kun Maanmittauslaitoksen keskushallinto ei ole osoittanut, että sen esityksessä vedotuilla virheillä olisi vaikutusta kiinteistöjärjestelmän selvyyteen tai luotettavuuteen tai että yleinen etu muutoinkaan vaatisi virheiden korjaamista, esitys on jätettävä tutkimatta.

A:n purkuhakemuksen tutkiminen

16. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2007:88 tulkinnut Maanmittauslaitoksen keskushallinnon esityksen kiinteistötoimituksen purkamisesta käsittäneen myös kiinteistönomistajan purkuhakemuksen. Kyseisessä ratkaisussa Korkein oikeus jätti Maanmittauslaitoksen keskushallinnon esityksen tutkimatta, mutta tutki sen sijaan kyseisen asian kiinteistönomistajan purkuhakemuksena ja purki toimituksen. Korkein oikeus on perustellut ratkaisuaan sillä, että asia oli tullut vireille kiinteistön omistajan Korkeimmalle oikeudelle osoittamasta ja maanmittaustoimistoon toimittamasta hakemuksesta ja että tämä hakemus oli lopulta johtanut Maanmittauslaitoksen keskushallinnon purkuesitykseen, jota keskushallinto oli perustellut yleisen edun lisäksi omistajan edulla (kohta 3).

17. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon tässä asiassa tekemään esitykseen liitetyistä asiakirjoista ilmenee, että asian käsittely oli käynnistynyt A:n tekemästä toimenpidepyynnöstä 29.1.2019 ja että A oli lausumassaan 20.5.2019 yhtynyt keskushallinnon esitykseen ennen sen toimittamista Korkeimmalle oikeudelle. Kuten ratkaisussa KKO 2007:88, Maanmittauslaitoksen keskushallinto on myös tässä asiassa perustellut esitystään kiinteistötoimituksen asianosaisen yksityisiin etuihin liittyvillä seikoilla. Korkein oikeus toteaa, että Maanmittauslaitoksen keskushallinnon esitykseen tässä asiassa johtaneet ja esityksestä ilmenevät seikat rinnastuvat olennaisesti edellä mainitun Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteena olleisiin seikkoihin. Asiassa on siten näiltä osin edellytykset tutkia asia A:n purkuhakemuksena.

18. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2007:88 jälkeen oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:ään on 1.1.2013 voimaan tulleella lailla (718/2011) lisätty 4 momentti, jonka mukaan muun hakijan kuin viranomaisen on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä tai -avustajaa 31 luvussa tarkoitetussa tuomiovirhekantelua tai tuomion purkamista koskevassa asiassa Korkeimmassa oikeudessa. Sen vuoksi Korkein oikeus on varannut A:lle tilaisuuden hankkia kelpoisuusvaatimukset täyttävä asiamies, jonka on tullut laatia ja toimittaa Korkeimman oikeuden kirjaamoon hakemus asiassa. A on toimittanut Korkeimmalle oikeudelle kelpoisuusvaatimukset täyttävän asiamiehen laatiman purkuhakemuksen. Myös tältä osin edellytykset tutkia asia A:n purkuhakemuksena ovat siten olemassa.

19. Kysymyksessä oleva kiinteistötoimitus on lopetettu 3.12.2018 ja merkitty kiinteistörekisteriin 18.12.2018. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon purkuesitys, johon A oli yhtynyt, on tullut Korkeimmassa oikeudessa vireille ennen kuin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 10 §:n 1 momentissa säädetty yhden vuoden määräaika toimituksen lainvoimaiseksi tulemisesta on kulunut. A on Maanmittauslaitoksen purkuesityksen ollessa vireillä toimittanut Korkeimmalle oikeudelle edellä mainitun hakemuksensa. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että A:n purkuhakemus voidaan tutkia.

Kiinteistötoimituksen purkaminen

20. Kiinteistönmuodostamislain 216 §:n 1 momentin mukaan kiinteistörekisterin pitäjä suorittaa kiinteistöjen yhdistämisen yhdistettävien kiinteistöjen omistajan hakemuksesta. Pykälän 2 momentin mukaan kiinteistörekisterin pitäjä voi suorittaa kiinteistöjen yhdistämisen myös hakemuksetta, jos omistaja antaa siihen suostumuksensa. Kiinteistönmuodostamisasetuksen 72 §:n mukaan jos yhdistettävillä kiinteistöillä on useita omistajia, on yhdistämisen edellytyksenä, että kaikki omistajat ovat yhdistämistä hakeneet tai että he ovat kiinteistönmuodostamislain 216 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa antaneet kirjallisen suostumuksen kiinteistöjensä yhdistämiseen. Kiinteistönmuodostamislain 99 §:n 1 momentin mukaan ennestään olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tilusten luovuttajalle niitä vastaava osuus yhteismetsään, jos tilusten omistaja ja yhteismetsän osakaskunta siitä sopivat.

21. Asiassa on riidatonta ja selvää, ettei A ole antanut suostumustaan kiinteistöjen yhdistämiseen eikä yhdistetyn kiinteistön liittämiseen yhteismetsään. Edellisessä kohdassa kuvatuissa säännöksissä säädetyt edellytykset kiinteistöjen yhdistämiselle ja yhteismetsään liittämiselle eivät siten ole täyttyneet. Hakemuksen kohteena oleva toimituspäätös on näin ollen perustunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, ja päätös on purettava.

Päätöslauselma

Maanmittauslaitoksen keskushallinnon purkuesitys jätetään tutkimatta.

Kiinteistörekisteriin 18.12.2018 merkitty kiinteistöjen yhdistämistä ja yhteismetsään liittämistä koskeva toimitus numero 2018-587151 puretaan A:n hakemuksesta.

Maanmittauslaitoksen on ryhdyttävä tämän päätöksen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jarmo Littunen, Mika Huovila, Eva Tammi-Salminen, Jussi Tapani ja Timo Ojala. Esittelijä Heikki Heino.