KKO:2021:57

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 10.12.2018 nro 18/154555 ja Vaasan hovioikeuden tuomio 8.11.2019 nro 19/148730 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Andreas Uthardt ja lautamiehet sekä hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Petteri Korhonen, Jukka Mäkelä ja Timo Saranpää.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä vaati valituksessaan, että A:n syyksi luetaan syytekohdassa 1 pahoinpitelyn asemesta törkeä pahoinpitely ja hänelle tuomittua rangaistusta korotetaan.

A vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian käsittely alemmissa oikeusasteissa

1. Syyttäjä on käräjäoikeudessa syytekohdassa 1 vaatinut A:lle rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä. Syytteen mukaan A oli 15.7.2017 lyönyt 16-vuotiasta B:tä teleskooppipatukalla niskaan kaksi kertaa. Tämän jälkeen A oli lyönyt maassa makaavaa B:tä useita kertoja teleskooppipatukalla eri puolille vartaloa ja myös päähän. B oli kuitenkin osittain onnistunut suojautumaan nostamalla kädet päänsä suojaksi. A oli tämän jälkeen lyönyt B:tä useita kertoja nyrkillä päähän sekä potkinut kerran keskivartaloon ja kerran päähän. Lisäksi A oli yrittänyt lyödä B:tä teleskooppipatukalla voimakkaasti päähän, mutta B oli väistänyt lyönnin. B:lle oli aiheutunut pahoinpitelystä verenvuotoa nenästä, verta vuotavia haavoja huuliin, turvotusta suun alueelle, nirhaumia ja mustelmia kasvoihin ja eri puolille kehoa sekä kipua ja särkyä. Teossa oli käytetty ampuma- tai teräasetta taikka niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla. Rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

2. Käräjäoikeus on lukenut törkeän pahoinpitelyn A:n syyksi teonkuvauksen mukaisesti. Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että teleskooppipatukan paino on 457 grammaa, pituus kasattuna 19,5 senttimetriä ja avattuna 50 senttimetriä. Patukan päässä on metallinen osa. Käräjäoikeuden mukaan kysymyksessä oli hengenvaarallinen lyömäase, joka voitiin rinnastaa teräaseisiin. Käräjäoikeus on katsonut, että teleskooppipatukkaa oli siten pidettävä rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Käräjäoikeus on lisäksi pitänyt pahoinpitelyä erityisen raa'alla ja julmalla tavalla tehtynä sekä katsonut teon olevan myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

3. Käräjäoikeus on tuominnut A:n törkeästä pahoinpitelystä (syytekohta 1) ja samalla kertaa hänen syykseen luetusta kohdan 1 asianomistajaan kohdistuneesta varkaudesta (syytekohta 2) yhteiseen 1 vuoden 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka ohessa on määrätty yhdyskuntapalvelua 60 tuntia.

4. Hovioikeus on A:n valituksesta muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua ja katsonut A:n syyllistyneen kohdassa 1 törkeän pahoinpitelyn asemesta pahoinpitelyyn. Hovioikeus on katsonut, että teleskooppipatukka ei ollut ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline. Hovioikeuden mukaan teleskooppipatukka soveltuu toisen vakavaan vahingoittamiseen vain lyömällä. Teleskooppipatukka ei ollut kovin painava, ja sen painopiste oli kahvassa. Hovioikeus on todennut, että hengenvaarallisen välineen käsitettä oli tulkittu oikeuskäytännössä suppeasti. Teleskooppipatukkaa ei voitu rinnastaa rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ampuma- tai teräaseeseen. Pahoinpitely ei myöskään ollut erityisen raaka tai julma.

5. Hovioikeus on tuominnut A:n kohdan 1 pahoinpitelystä ja kohdan 2 varkaudesta yhteiseen 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka ohessa 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Korkeimman oikeuden ratkaistavana oleva kysymys

6. Korkeimmassa oikeudessa on syyttäjän valituksen johdosta kysymys siitä, onko teleskooppipatukkaa pidettävä rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä ja onko A:n syyksi luettava törkeä pahoinpitely.

Sovellettava säännös, esityöt ja oikeuskäytäntö

7. Rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan jos pahoinpitelyssä käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä.

8. Ankaroittamisperustetta koskevissa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 94/1993 vp s. 96) on esitetty, että mitä moninaisimmat välineet voivat olla hengenvaarallisia ja että esimerkiksi kiviä, laudanpätkiä, laukkuja tai useita kodin esineitä voidaan käyttää hengenvaarallisella tavalla. Rajaamalla peruste terä- ja ampuma-aseisiin ja niihin rinnastettaviin hengenvaarallisiin välineisiin on haluttu korostaa normia varsinaisten aseiden käytön suuremmasta tuomittavuudesta.

9. Säännöksen perusteluissa viitataan lisäksi siihen, että samaa sanamuotoa käytetään törkeän ryöstön tunnusmerkistössä (rikoslain 31 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohta). Törkeää ryöstöä koskevan esitöiden (HE 66/1988 vp s. 99) mukaan teräaseisiin rinnastettavia hengenvaarallisia välineitä ovat esimerkiksi sittemmin kumotussa teräaselaissa (108/1977) ja -asetuksessa (409/1977) mainitut jousipatukka ja nyrkkirauta sekä erilaiset ketjusta, kaapelista, metalliputkesta tai vaijerista valmistetut ja niihin rinnastettavat lyömäaseet.

10. Oikeuskäytännössä ampuma- tai teräaseeseen rinnastuvaksi hengenvaaralliseksi välineeksi ei ole katsottu kumipamppua (KKO 1996:65), pesäpallomailaa tai vasaraa (KKO 2009:79) eikä metallirunkoista tuolia (KKO 2010:36). Sen sijaan ryöstörikoksen yhteydessä tällaisena välineenä on pidetty muun muassa pohjastaan rikottua lasista olutpulloa (KKO 2020:37).

11. Korkein oikeus toteaa, että muille kuin ampuma- tai teräaseille on säädetty ankaroittamisperusteen soveltamisedellytykseksi, että tekoväline on rinnastettavissa ampuma- ja teräaseisiin. Rinnastettavuuden arvioinnissa on kysymys tekovälineen fyysisten ominaisuuksien tarkastelusta ja vertaamisesta ampuma- ja teräaseisiin.

Korkeimman oikeuden arviointi

12. Törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistö koskee kaikkein vahingollisimpia pahoinpitelytekoja ja näiden tekojen toteuttamisessa käytettäviä vaarallisimpia tekovälineitä. Tämä on lähtökohtana myös arvioitaessa sitä, rinnastuuko pahoinpitelyssä käytetty väline ampuma- tai teräaseeseen. Rinnastettavuus edellyttää aseen kaltaisuuden lisäksi sitä, että kyseinen väline vastaa hengenvaarallisuudeltaan ampuma- tai teräaseita.

13. Tässä asiassa pahoinpitelyyn käytetty teleskooppipatukka on lyömäase. Näin ollen tulkintakysymyksenä ei ole sellainen tavanomaisen käyttöesineen ja aseen välinen erottelu, jota on käsitelty ratkaisuissa KKO 2009:79 (pesäpallomaila ja vasara) sekä KKO 2010:36 (metallirunkoinen tuoli). Edellä kuvattuun rajanvetoon liittyvät lain esitöiden (HE 94/1993 vp s. 96) maininnat siitä, että mitä moninaisemmat välineet voivat olla hengenvaarallisia ja että esimerkiksi useita kodin esineitä voidaan käyttää hengenvaarallisella tavalla.

14. Ensimmäistä kertaa käsite ”ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline” on otettu käyttöön törkeää ryöstöä koskevassa tunnusmerkistössä. Edellä kohdassa 9 todetulla tavalla hallituksen esityksen perusteluissa (HE 66/1988 vp s. 99) on esimerkein kuvattu, millaisia esineitä ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavilla hengenvaarallisilla välineillä lainkohdassa tarkoitetaan.

15. Ampuma- ja teräaseet sekä niihin esitöiden mukaan rinnastettavat välineet poikkeavat toisistaan fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan. Yhteisenä tekijänä on niiden erityinen vaarallisuus. Korkein oikeus toteaa, että lain sanamuoto tai esityölausumat eivät rajoita sitä, minkälaisten hengenvaaraa aiheuttavien ominaisuuksien vuoksi pahoinpitelyssä käytettyä esinettä on pidettävä ampuma- tai teräaseeseen rinnastuvana. Mikään ei viittaa siihen, että esimerkiksi tylpät lyömäaseet olisi haluttu jättää tunnusmerkistön ulkopuolelle. Silloin, kun arvioitavana on ratkaisun KKO 2020:37 tavoin terävä lyömäväline, on tietenkin luontevaa verrata sen ominaisuuksia ja käyttötapaa teräaseisiin.

16. Teleskooppipatukka on viranomaistoiminnassa ja turvallisuusalan tehtävissä sallittu voimankäyttöväline, joka aiheuttaa voimakasta, jopa lamaannuttavaa paikallista kipua. Tässä asiassa A:n käyttämää teleskooppipatukkaa voidaan luonnehtia ohueksi metalliputkeksi, joka aukaistuna on ollut noin 50 senttimetrin pituinen ja joka kokonaisuudessaan on painanut alle 500 grammaa sen painopisteen ollessa kädensijassa. Korkein oikeus toteaa, että päähän suunnattu kova isku voi tämän kaltaisella välineellä tehtynä aiheuttaa hengenvaaraa, kuten lyönnit monenlaisilla muillakin esineillä. Riski uhrin kuolemasta ei kuitenkaan ole tällaisella teleskooppipatukalla lyötäessä samalla tavalla ilmeinen kuin käytettäessä tekovälineenä ampuma- tai teräasetta. Ratkaistavana olevassa asiassa pahoinpitelyn seuraukset ovat jääneet vähäisiksi, eikä syyttäjä ole esittänyt muutakaan selvitystä sen tueksi, että teleskooppipatukan käyttäminen olisi aiheuttanut tai olisi ollut omiaan aiheuttamaan uhrin henkeä uhkaavia vammoja. Korkein oikeus katsoo, että teleskooppipatukan lähimpänä vertailukohteena on pidettävä kumipamppua, jota ei ole oikeuskäytännössä katsottu ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavaksi hengenvaaralliseksi välineeksi (KKO 2009:79).

Johtopäätös

17. Korkein oikeus katsoo edellä todetuilla perusteilla, että arvioitavana olevassa tapauksessa pahoinpitelyvälineenä käytettyä teleskooppipatukkaa ei voida pitää rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamana ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Koska törkeän pahoinpitelyn ankaroittamisperuste ei täyty, hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Ari Kantor (eri mieltä), Jussi Tapani, Timo Ojala (eri mieltä) ja Alice Guimaraes-Purokoski. Esittelijä Ville Hinkkanen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto

Oikeusneuvos Ojala: Olen ratkaisun lopputuloksesta samaa mieltä enemmistön kanssa. Olen kuitenkin eri mieltä niistä arviointiperusteista, joiden nojalla pahoinpitelyssä käytettyä välinettä voidaan pitää ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Kohtien 12–16 sijasta lausun seuraavan.

Teleskooppipatukka on viranomaisten käyttämä voimankäyttöväline, jonka tavanomaisessa käyttötarkoituksessa on yhteisiä piirteitä aseiden käyttötarkoituksen kanssa. Tässä suhteessa se ei kuitenkaan poikkea esimerkiksi kumipampusta, jota ei ole pidetty säännöksessä tarkoitettuna ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä (KKO 1996:65). Totean, että pelkästään välineen tavanomaiseen käyttöön liittyvä voimankäyttöominaisuus ei tarkoita sitä, että kyse olisi ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavasta hengenvaarallisesta välineestä.

Uhrille voi aiheutua teleskooppipatukalla tehdystä voimakkaasta lyönnistä vakavia, jopa hengenvaarallisia vammoja, etenkin jos iskut kohdistuvat pään alueelle. Katson, että hengenvaarallisen välineen tunnusmerkin edellytykset täyttyvät tältä osin, vaikka arvioitavana olevassa tapauksessa uhrin vammat olivat jääneet varsin lieviksi. Välineen hengenvaarallisuus ei kuitenkaan yksin riitä täyttämään ankaroittamisperusteen edellytyksiä, vaan sen lisäksi välineen edellytetään olevan nimenomaan ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava (KKO 2009:79, kohta 5).

Kuten edellä kohdasta 2 ilmenee, tässä tapauksessa pahoinpitelyyn käytetyn teleskooppipatukan voidaan painon perusteella katsoa vertautuvan esimerkiksi pesäpallomailaan tai vasaraan. Korkein oikeus on katsonut ratkaisussaan KKO 2009:79, että kyseiset välineet eivät ole ampuma- ja teräaseeseen rinnastuvia välineitä. Teleskooppipatukka ei ole myöskään terävä, eikä sitä tässä suhteessa voida rinnastaa teräaseeseen. Kysymyksessä olevaan teleskooppipatukkaan ei ole myöskään väitetty tehdyn sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat sen fyysisiin ominaisuuksiin. Se eroaa siten tältä osin esimerkiksi pohjastaan rikotusta olutpullosta (KKO 2020:37). Arvioitavana olevassa tapauksessa käytetty teleskooppipatukka ei ole myöskään välineenä itsessään vaarallinen, vaan sen mahdollinen vaarallisuus konkretisoituu ainoastaan käytettäessä sitä lyömiseen. Teleskooppipatukan 50 senttimetrin pituus avattuna sekä sen päässä oleva pyöristetty metallinen osa voivat lisätä sen vaarallisuutta välineenä, mutta eivät tee siitä ominaisuuksiltaan teräaseen kaltaista. Totean, että kyseisen kaltaista teleskooppipatukkaa ei voida siten fyysisiltä ominaisuuksiltaan rinnastaa ampuma- tai teräaseeseen.

Katson edellä mainituilla perusteilla, että tässä tapauksessa pahoinpitelyvälineenä käytettyä teleskooppipatukkaa ei voida pitää rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamana ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin tavoin hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta.

Oikeusneuvos Kantor: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Ojala.