KKO:2021:21

A oli tunkeutunut kolmannessa kerroksessa sijainneeseen X:n asuntoon lukitsematta olleen parvekkeen oven kautta ja anastanut sieltä omaisuutta. Asunnon parvekkeelle A oli päässyt vastapäiseltä, noin metrin etäisyydellä olleelta tuuletusparvekkeelta. Parvekkeet olivat noin viiden metrin korkeudessa.

A:n menettelyä pidettiin rikoslain 28 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna murtautumisena asuttuun asuntoon. Ks. KKO:2006:99

RL 28 luku 2 § 1 mom 5 kohta

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 30.1.2019 nro 19/104454 ja Turun hovioikeuden tuomio 27.3.2020 nro 20/112652 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Tuuli Vänskä ja lautamiehet sekä hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Tarja Huossa (eri mieltä), Kai Kokko ja Vilja Hahto. Esittelijä Ilona Eneberg.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati, että hänen syykseen luetaan syytekohdassa 30 törkeän varkauden asemesta varkaus ja että hänelle tuomittua rangaistusta lievennetään.

Vastauksissaan syyttäjä ja X vaativat, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja Korkeimman oikeuden ratkaistavana oleva kysymys

1. Käräjäoikeus on syytekohdassa 30 katsonut selvitetyksi, että A oli tunkeutunut kolmannessa kerroksessa sijainneeseen X:n asuntoon ja anastanut sieltä elektroniikkaa, X:n passin sekä muita henkilökohtaisia asiakirjoja. A oli tunkeutunut muutoin lukittuun asuntoon parvekkeen lukitsemattoman oven kautta. Parvekkeelle oli päästy vastapäiseltä tuuletusparvekkeelta. Käräjäoikeus on pitänyt A:n menettelyä asuttuun asuntoon murtautumisena ja katsonut rikoksen myös kokonaisuutena arvostellen törkeäksi. Käräjäoikeus on lukenut A:n syyksi törkeän varkauden ja tuominnut hänet siitä neljän kuukauden vankeusrangaistukseen.

2. A on valittanut hovioikeuteen katsoen, että kysymys ei ollut murtautumisesta, kun asuntoon oli menty avoinna olleen parvekkeen oven kautta. Hovioikeus on todennut, että X:n asunnon parvekkeen ja sitä vastapäätä vähän alempana olleen tuuletusparvekkeen välinen etäisyys oli noin yksi metri ja että tuuletusparveke oli noin viiden metrin korkeudella. Asuntoon tunkeutuminen oli edellyttänyt sellaista esteen ylittämistä, jota voitiin pitää murtautumisena suljettuun tilaan, vaikka parvekkeen ovi ei ollut lukittu. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

3. Korkeimmassa oikeudessa on A:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko A murtautunut asuttuun asuntoon ja onko rikos myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Sovellettava säännös ja sen tulkinta

4. Rikoslain 28 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan varkautta pidetään törkeänä, jos rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

5. Voimassa olevassa laissa tai sen esitöissä ei määritellä, mitä murtautumisella tarkoitetaan. Murtautuminen asuttuun asuntoon on lain perusteluiden mukaan (HE 66/1988 vp s. 38) katsottu aiheelliseksi ottaa törkeän varkauden tekomuodoksi sen vuoksi, että teko loukkaa kotirauhaa ja on omiaan herättämään erityistä turvattomuuden tunnetta.

6. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2006:99 katsonut, että murtautumisen käsitettä on lainkohdassa tulkittava ottaen huomioon lain esityöt ja myös rikoslain aikaisemmat murtautuen tehtyä varkautta koskevat säännökset ja niiden soveltamiskäytäntö. Johtopäätöksenään Korkein oikeus totesi, että murtautumisen ei ole rikoslaissa katsottu välttämättä edellyttävän väkivallan käyttämistä, vaan murtautumisena on voitu pitää myös viekkaudella tai muutoin lukituksen tai esteen läpäisemällä tehtyä luvatonta tunkeutumista suljettuun tilaan (kohta 7).

Korkeimman oikeuden arviointi

7. A on päässyt X:n asuntoon johtaneelle parvekkeelle noin metrin etäisyydellä olleen vastapäisen tuuletusparvekkeen kautta. Tuuletusparveke on ollut noin viiden metrin korkeudella.

8. Korkein oikeus katsoo, että X on voinut perustellusti lähteä siitä, että kolmannessa kerroksessa sijaitsevan kerrostaloasunnon etuoven lukitseminen on ollut riittävä toimenpide asunnon suojaamiseksi. Vaikka luvaton tunkeutuminen asuntoon ei tässä tapauksessa ole edellyttänyt rakenteiden rikkomista taikka parvekkeen oven lukituksen ohittamista tai lukkoon kohdistuvan voiman käyttämistä, huomioon on otettava parvekkeen suojattu sijainti. Parvekkeelle ei ole ollut pääsyä muutoin kuin ottamalla suuren riskin putoamisesta ja vakavasta loukkaantumisesta. A:n menettely hänen siirtyessään parvekkeelta toiselle ja tunkeutuessaan asuntoon on siten edellyttänyt sellaisen tosiasiallisen esteen voittamista, jota törkeää varkautta koskevassa tulkintakäytännössä on pidetty keskeisenä murtautumisen merkityssisältönä. Kun otetaan huomioon se, miten A on X:n parvekkeelle päässyt, tekotavan oikeudellisessa arvioinnissa ei ole syytä antaa merkitystä sille, että parvekkeen ovi ei ole ollut lukossa.

9. Edellä lausutuilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että A on menettelyllään murtautunut asuttuun asuntoon.

10. Kokonaistörkeyttä koskevan arvostelun osalta Korkein oikeus toteaa, että A:n menettelyyn ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole liittynyt erityisen suunnitelmallisia piirteitä. Sen sijaan murtautumisen toteuttamistapa on yllättävyydessään ollut omiaan aiheuttamaan X:ssä erityistä järkytystä ja turvattomuuden tunnetta. Korkein oikeus katsoo, että varkautta on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole aihetta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Jukka Sippo, Jarmo Littunen, Kirsti Uusitalo ja Timo Ojala. Esittelijä Heikki Kemppinen.