KKO:2021:18

Asian käsittely kirjaamisviranomaisessa ja maaoikeudessa

Maanmittauslaitoksen kirjaamisviranomaisena antama päätös 30.1.2017

A, B, C, D, E olivat pesänjakajan 20.11.2015 toimittaman osituksen ja perinnönjaon perusteella hakeneet lainhuutoa kiinteistöön X A:lle 1/2-osaan sekä B:lle, C:lle, D:lle ja E:lle kullekin 1/8-osaan.

Kirjaamisviranomainen totesi, että kiinteistölle X oli lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitty vallintarajoitus, jonka mukaan kiinteistö oli porotilalain 26 §:n mukaisten rajoitusten alainen 15.10.1975 alkaen. Kumotun porotilalain (590/1969) 26 §:n 1 momentin mukaan porotilaa ei saanut luovuttaa tai osittaa ilman asutushallituksen lupaa. Ilman lupaa tehdyn oikeustoimen seurauksena oli mitättömyys. Asutushallituksen kyseisiä tehtäviä hoitaa nykyään Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus).

Kirjaamisviranomainen oli pyytänyt hakemusta käsitellessään ELY-keskukselta lausuntoa porotilalain 26 §:n vallintarajoitussäännösten soveltamisesta lupa-asioissa perhe- ja perintöoikeudellisissa saannoissa. ELY-keskuksen antaman lausunnon mukaan pesänjakajan suorittama toimitusjako on sellaista osittamista, joka porotilalain 26 §:n mukaan edellyttää ELY-keskuksen lupaa.

Kirjaamisviranomainen katsoi, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä oleva porotilalain 26 §:n 1 momenttiin perustuva vallintarajoitusmerkintä ei koskenut hakemuksen perusteena olevaa ositusta ja perinnönjakoa. Sen vuoksi kirjaamisviranomainen hyväksyi hakemuksen ja myönsi hakijoille lainhuudon hakemuksen mukaisesti.

Kirjaamisviranomainen katsoi hallintolainkäyttölain (586/1996) 6 §:n 2 momenttiin viitaten, että ELY-keskuksella on kirjaamisasiassa valitusoikeus tärkeän julkisen edun valvojan ominaisuudessa. Kirjaamisviranomainen totesi, että ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen alueellaan. ELY-keskus noudatti lupa-asioissaan hallintokäytäntöä, jonka mukaan porotilalain 26 §:n 1 momentin perusteella vallintarajoituksen alaisten tilojen perinnönjakoihin tarvitaan sen lupa. ELY-keskuksella oli siten lainkohdan noudattamisen valvojana ja lupaviranomaisena tärkeä julkisen edun valvojan rooli varmistaessaan lupakäytännössään kiinteistöjen omistajien yhdenvertaisen kohtelun luovutusrajoitusten alaisten tilojen omistajanvaihdoksissa.

Lapin käräjäoikeuden maaoikeutena 25.9.2019 antama päätös nro 19/11982

ELY-keskus valitti kirjaamisviranomaisen päätöksestä maaoikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista.

A vastasi valitukseen ja vaati sen jättämistä tutkimatta tai hylkäämistä.

Maaoikeus totesi, että maakaaren 6 luvun 10 §:n ja 9 luvun 2 §:n perusteella myös muu kuin hakija voi hakea muutosta lainhuutopäätökseen. Myös kuultava voi hakea muutosta. Tässä tapauksessa ELY-keskusta oli katsottu tarpeelliseksi kuulla lainhuutomenettelyssä. Sen vuoksi maaoikeus katsoi, että ELY-keskuksella oli asiassa valitusoikeus.

Maaoikeus katsoi pääasian osalta, että hakijoille oli voitu myöntää lainhuuto kiinteistöön X. Sen vuoksi maaoikeus hylkäsi ELY-keskuksen valituksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Tuula Hiukka-Poikela

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

ELY-keskukselle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan ELY-keskuksen muutoksenhakuoikeutta asiassa.

ELY-keskus vaati valituksessaan, että maaoikeuden ja kirjaamisviranomaisen päätökset kumotaan.

A, B, C, D ja E vastasivat valitukseen ja katsoivat, että ELY-keskuksella ei ole muutoksenhakuoikeutta asiassa.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

1. Kittilässä sijaitsevalle kiinteistölle X on lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkitty vallintarajoitus, jonka mukaan kiinteistö on porotilalain (590/1969) 26 §:n mukaisten rajoitusten alainen. Kyseisen lainkohdan mukaan oikeustoimi, jolla ilman asutushallituksen lupaa luovutetaan porotilan tai sen osan omistus- tai vuokraoikeus, on mitätön. Ilman asutushallituksen lupaa porotilaa ei saa myöskään osittaa. Asutushallituksen asemesta lupaviranomaisena toimii nykyisin Lapin ELY-keskus.

2. Kiinteistön X omistaneen henkilön kuoltua pesänjakaja on toimittanut osituksen ja perinnönjaon. Toimituksessa leski A on saanut avio-oikeutensa nojalla puolet kiinteistöstä ja perilliset B, C, D ja E perintönä kukin yhden kahdeksasosan siitä.

3. Leski ja perilliset ovat hakeneet kirjaamisviranomaisessa lainhuutoa kiinteistöön edellä selostetun osituksen ja perinnönjaon perusteella siinä määrättyjen omistusosuuksien mukaisesti.

4. Kirjaamisviranomainen on varannut lainhuutohakemuksen käsittelyn yhteydessä ELY-keskukselle tilaisuuden antaa lausunto porotilalain 26 §:n vallintarajoitussäännösten soveltamisesta lupa-asioissa perhe- ja perintöoikeudellisissa saannoissa. ELY-keskus on antanut lausunnon, jonka mukaan pesänjakajan suorittama toimitusjako on luvanvaraista osittamista ja lainhuutohakemuksen hyväksymiselle ei ole edellytyksiä.

5. Kirjaamisviranomainen on myöntänyt lainhuudon hakemuksen mukaisesti. Kirjaamisviranomainen on toimittanut päätöksen ELY-keskukselle ja liittänyt toimituskirjaan valitusosoituksen. Kirjaamisviranomainen on päätöksessään katsonut, että ELY-keskuksella on valitusoikeus tärkeän julkisen edun valvojan ominaisuudessa.

6. ELY-keskus on valittanut kirjaamisviranomaisen päätöksestä maaoikeuteen, joka on tutkinut valituksen ja hylännyt sen. ELY-keskus on jatkanut muutoksenhakuaan Korkeimmassa oikeudessa.

Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana oleva kysymys

7. Korkeimmassa oikeudessa on ratkaistavana kysymys siitä, onko ELY-keskuksella ollut oikeus hakea muutosta kirjaamisviranomaisen lainhuutoasiassa antamaan päätökseen.

Sovellettavat säännökset

8. Kirjaamishakemuksen käsittelystä säädetään maakaaren 6 luvussa. Luvun 6 §:n 1 momentin mukaan kirjattavaan oikeuteen liittyvien seikkojen selvittämiseksi kirjaamisviranomainen voi varata hakijalle tai muulle henkilölle tilaisuuden antaa kirjallinen lausuma taikka kutsua tämän kirjaamisviranomaisessa kuultavaksi. Pykälän 2 momentin mukaan jos esitetään väite kirjaamisen estävästä toisen oikeudesta ja väitteelle esitetään todennäköisiä syitä taikka jos hakijan oikeus on tullut muutoin riitaiseksi, kirjaamisviranomaisen on osoitettava se, jolla asiassa on näyttövelvollisuus, määräajassa saattamaan asia tutkittavaksi oikeudenkäynnissä. Väitteen tekijälle kehotus annetaan uhalla, että kirjaus muutoin voidaan tehdä, ja hakijalle uhalla, että hakemus jätetään tutkimatta.

9. Mainitun luvun 10 §:n 1 momentin mukaan kirjaamisasiassa tehtyä päätöstä ei anneta tiedoksi asiassa, joka on ratkaistu hakemuksen mukaisesti, eikä muu asiaan osallinen ole sitä vastustanut. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos asia on ratkaistu toisin kuin hakija on pyytänyt, päätös on annettava hakijalle tiedoksi noudattaen mitä hallintolaissa säädetään tiedoksiannosta. Sama koskee muuta asiaan osallista, jota on kuultu asiaa käsiteltäessä, jollei hakemusta ratkaista hänen esittämiensä vaatimusten mukaisesti.

10. Muutoksenhausta kirjaamisasioissa säädetään maakaaren 9 luvussa. Luvun 2 §:n mukaan toimituskirjaan on liitettävä kirjallinen valitusosoitus, kun kirjaamisasia on ratkaistu toisin kuin hakija tai muu asiaan osallinen on pyytänyt. Luvun 4 §:n mukaan muutoksenhakuun sovelletaan maakaaren lisäksi kiinteistönmuodostamislain 19–21 lukua. Kiinteistönmuodostamislain 270 §:n mukaan mikäli tästä laista tai muusta laista, jossa on maaoikeutta koskevia säännöksiä, tai niiden nojalla annetusta asetuksesta ei muuta johdu, sovelletaan maaoikeuteen ja oikeudenkäyntiin siinä sekä maaoikeuden tuomioon tai päätökseen soveltuvin osin yleisistä tuomioistuimista voimassa olevia säännöksiä.

Korkeimman oikeuden arviointi

11. Edellä selostetun mukaisesti muutoksenhakuun maakaaren mukaisessa kirjaamisasiassa sovelletaan maakaaren säännöksiä sekä kiinteistönmuodostamislain 19–21 lukua. Kiinteistönmuodostamislaissa ei ole erityissääntelyä muutoksenhakuoikeudesta maakaaren mukaisissa kirjaamisasioissa. Kiinteistönmuodostamislain 270 §:n viittaussäännöksen mukaan maaoikeuteen ja oikeudenkäyntiin siinä sovelletaan soveltuvin osin yleisistä tuomioistuimista voimassa olevia säännöksiä. Näin ollen muutoksenhakuun kirjaamisasioissa ei ole edes täydentävänä sääntelynä ollut sovellettava tätä asiaa kirjaamisviranomaisessa ja maaoikeudessa käsiteltäessä voimassa ollutta hallintolainkäyttölakia (586/1996) eikä nykyään sovelleta 1.1.2020 voimaan tullutta lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.

12. Hallituksen esityksessä maakaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 120/1994 vp s. 79–80) on todettu, että kirjaamisviranomaisen on annettava valitusosoitus paitsi hakijalle myös muulle asiaan osalliselle, jollei ratkaisu vastaa hänen esittämäänsä vaatimusta. Hallituksen esityksessä on yksittäisenä esimerkkinä muusta asiaan osallisesta tuotu esille kiinteistön luovuttaja, jota kirjaamisviranomainen on kuullut.

13. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus toteaa, että maakaaren mukaisessa kirjaamisasiassa valitusoikeus voi olla vain hakijalla ja muilla asiaan osallisilla. Korkein oikeus katsoo, että muuna asiaan osallisena voidaan pitää sellaista henkilöä tai tahoa, joka voitaisiin maakaaren 6 luvun 6 §:n 2 momentin mukaisesti osoittaa panemaan vireille kanne lainhuudon hakijaa vastaan tai joka voisi olla lainhuudon hakijan nostamassa kanteessa vastapuolena, jos osoitus erilliseen oikeudenkäyntiin annettaisiin lainhuudon hakijalle. ELY-keskuksella ei porotilalain 26 §:n mukaisia lupa-asioita käsittelevänä viranomaisena ole tällaista oikeusasemaa suhteessa kirjaamishakemuksen perusteena olevaan saantoon.

14. Korkein oikeus toteaa edelleen, että kirjaamishakemusta käsiteltäessä ELY-keskukselle osoitettu lausuntopyyntö ei tee ELY-keskusta kirjaamismenettelyssä sellaiseksi asiaan osalliseksi, jolla olisi oikeus hakea muutosta kirjaamisviranomaisen päätökseen. Muutoksenhakuun sovellettavat säännökset huomioon ottaen ELY-keskukselle ei synny valitusoikeutta myöskään pelkästään yleisen intressin, kuten päätöksen laillisuuden selvittämisen tarpeen perusteella.

15. Edellä esitetyin perustein Korkein oikeus katsoo, että ELY-keskuksella ei ole ollut oikeutta hakea muutosta lainhuutoa koskevaan kirjaamispäätökseen. Kirjaamisviranomaisen ei olisi tullut antaa asiassa valitusosoitusta ELY-keskukselle, ja maaoikeuden olisi pitänyt jättää valitus tutkimatta.

Päätöslauselma

Korkein oikeus poistaa kirjaamisviranomaisen ELY-keskukselle antaman valitusosoituksen ja jättää tutkimatta ELY-keskuksen maaoikeudelle tekemän valituksen.

Lapin käräjäoikeuden maaoikeutena 25.9.2019 antama päätös nro 19/11982 poistetaan. Maanmittauslaitoksen päätös 30.1.2017 jää lainhuudon osalta voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Pekka Koponen, Jarmo Littunen, Tuomo Antila, Jussi Tapani ja Timo Ojala. Esittelijä Heikki Heino.