KKO:2021:11

Välimiesoikeus oli velvoittanut A Oy:n ja B Oy:n yhteisvastuullisesti suorittamaan välimiesmenettelyn kustannuksina Keskuskauppakamarille hallinnointimaksun sekä välimiehelle palkkion. Välitystuomion tuomiolauselman mukaan maksuvelvollisuus mainituista kustannuksista jakaantui asianosaisten keskinäisessä suhteessa siten, että B Oy vastaa niistä yksin. A Oy vaati mainitut suoritukset maksettuaan, että välitystuomio pantaisiin täytäntöön näiltäkin osin B Oy:tä vastaan.

Korkein oikeus katsoi, että B Oy:lle ei ollut välitystuomiossa perustettu täytäntöönpanokelpoista maksuvelvoitetta A Oy:tä kohtaan. (Ään.)

UK 1 luku 1 §
UK 2 luku 1 §
UK 2 luku 2 §

Asian aikaisempi käsittely

Välitystuomio 12.7.2019

A Oy:n ja B Oy:n välinen kiinteistönkaupasta johtuva riita käsiteltiin Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä.

A Oy vaati kanteessaan muun muassa, että B Oy velvoitetaan suorittamaan sille lisäkauppahintaa korkoineen. Lisäksi A Oy vaati, että B Oy velvoitetaan vastaamaan yksin välimiesoikeuden palkkioista ja kuluista sekä välimiesmenettelyn kustannuksista.

Välimiesoikeus velvoitti B Oy:n suorittamaan A Oy:lle lisäkauppahintaa korkoineen ja korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen. Lisäksi välimiesoikeus velvoitti A Oy:n ja B Oy:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Keskuskauppakamarille hallinnointimaksun ja välimiehelle tämän palkkion, molemmat korkoineen. Välimiesoikeus määräsi, että asianosaisten keskinäisessä suhteessa maksuvelvollisuus Keskuskauppakamarille ja välimiehelle maksettavista korvauksista jakautuu siten, että B Oy vastaa niistä yksin.

Pohjanmaan käräjäoikeuden päätös 8.11.2019

A Oy:n hakemuksesta käräjäoikeus määräsi välitystuomion pantavaksi täytäntöön.

Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottoviraston päätös 22.11.2019

A Oy:n haettua välitystuomion täytäntöönpanoa käräjäoikeuden 8.11.2019 antaman päätöksen perusteella ulosottovirasto kieltäytyi panemasta välitystuomiota täytäntöön Keskuskauppakamarin hallinnointimaksun ja välimiehen palkkion osalta.

Ulosottoviraston päätöksen mukaan mainittuja saatavia ei ollut määrätty suoritettavaksi A Oy:lle, vaan Keskuskauppakamarille ja välimiehelle. Vaikka A Oy olikin suorittanut maksut Keskuskauppakamarille ja välimiehelle, sillä tulisi olla ulosottoperuste, jossa B Oy velvoitetaan suorittamaan sille mainitut saatavat.

Pohjanmaan käräjäoikeuden päätös 20.2.2020 nro 20/6754

A Oy vaati ulosottovalituksessaan, että välitystuomio pannaan täytäntöön hallinnointimaksua ja välimiehen palkkiota koskevilta osin.

Käräjäoikeus hylkäsi valituksen. Vaikka A Oy oli riidattomasti maksanut kulut yksin ja vaikka välitystuomiossa todettiin, että asianosaisten keskinäisessä suhteessa B Oy vastaa kustannuksista yksin, A Oy:llä olisi tullut olla erillinen ulosottoperuste, jossa B Oy velvoitetaan maksamaan mainitut saatavat A Oy:lle. A Oy:n tuli hakea takautumisoikeuden perusteella erillinen tuomio mainittujen saatavien perimiseksi.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Johan Karlais.

Vaasan hovioikeuden päätös 9.7.2020 nro 321

A Oy:n valituksen johdosta hovioikeus lausui seuraavaa.

Asiassa oli kysymys käräjäoikeuden täytäntöönpantavaksi määräämän välitystuomion täytäntöönpanon edellytyksistä, tarkemmin sanottuna siitä, asetetaanko B Oy:lle kyseisessä välitystuomiossa A Oy:tä kohtaan sellainen suoritusvelvollisuus Keskuskauppakamarin perimän hallinnointimaksun ja välimiehelle maksettavaksi määrätyn palkkion osalta, että välitystuomio voidaan panna ulosottotoimin täytäntöön.

Ulosottokaaren 2 luvun 1 §:ssä täytäntöönpanon edellytykseksi säädetään se, että hakijalla on saman luvun 2 §:ssä tarkoitettu ulosottoperuste, jossa vastaajalle on asetettu ulosottokaaren 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu velvoite, eikä kyseinen velvoite ole lakannut. Ulosottokaaren 1 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kyseisen lain mukaisesti pannaan täytäntöön ulosottoperusteeseen sisältyvä velvoite raha- tai tavarasuoritukseen.

Ulosottokaaren 1 luvun 1 § on samansisältöinen kuin aikaisemmin voimassa ollut ulosottolain (679/2003) vastaava säännös. Aiemmin voimassa olleen lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on todettu, että ulosottoperusteeseen sisältyvän, vastaajalle asetetun velvoitteen tulee olla nimenomainen ja selvästi ilmaistu. Sen sijaan esimerkiksi ulosottoperustetta, jossa vain vahvistetaan, että kantajalla on tietty oikeus vastaajaa kohtaan, ei voida panna ulosottolain mukaisessa järjestyksessä täytäntöön. Sama koskee sellaista ulosottoperustetta, jossa jokin oikeussuhde tai oikeustila perustetaan, kumotaan tai sitä muutetaan (HE 216/2001 vp s. 34).

A Oy:n hakemuksessa tarkoitetun välitystuomion tuomiolauselmalla A Oy ja B Oy oli velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan Keskuskauppakamarille välimiesmenettelyyn liittyvä hallinnointimaksu ja välimiehelle tämän palkkio. Välitystuomion tuomiolauselmalla oli lisäksi todettu, että asianosaisten keskinäisessä suhteessa maksuvelvollisuus Keskuskauppakamarille ja välimiehelle maksettavista kustannuksista jakautuu siten, että B Oy vastaa niistä yksin. Vastaavasti välitystuomion perusteluiden mukaan B Oy:n oli asianosaisten keskinäisessä suhteessa yksin vastattava välimiesmenettelyn kustannuksista.

B Oy:lle ei välitystuomion tuomiolauselman sanamuodon perusteella ollut asetettu näiltä osin suoritusvelvollisuutta A Oy:tä kohtaan, vaan oli ainoastaan vahvistettu, että B Oy on asianosaisten keskinäisessä suhteessa yksin vastuussa sellaisista kustannuksista, jotka molemmat asianosaiset ovat Keskuskauppakamariin ja välimieheen nähden velvollisia suorittamaan yhteisvastuullisesti. A Oy:llä oli välitystuomion tuomiolauselman ja perusteluiden perusteella B Oy:öön nähden takautumisoikeus niistä kustannuksista, jotka se oli Keskuskauppakamarille ja välimiehelle välitystuomiossa asetetun velvoitteen mukaisesti suorittanut.

Mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, että välitystuomiota ei voitu A Oy:n ja B Oy:n keskinäisessä suhteessa pitää täytäntöönpantavaksi vaadittujen kohtien osalta sellaisena suoritustuomiona, joka voitaisiin panna ulosottotoimin täytäntöön, vaan A Oy:n on haettava suorittamiaan kustannuksia koskeva suoritustuomio. A Oy:n ulosottovalitus oli siten näillä lisäperusteilla hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pirkko Loukusa (eri mieltä), Sirpa Virkkala ja Anne Saranpää. Esittelijä Pauli Kataja.

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Loukusa totesi, että B Oy vastaa välitystuomion mukaan yksin kaikista välimiesmenettelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista ja kustannuksista, myös niistä, jotka A Oy oli maksanut Keskuskauppakamarille ja välimiehelle B Oy:n sijasta. B Oy oli määrätty myös näiltä osin maksuvelvolliseksi yksiselitteisesti. Saatavia ja niille perittävää viivästyskorkoa koskevat määräykset olivat yhtä selviä, joten välitystuomio oli täytäntöönpantavissa A Oy:n ulosottohakemuksen perusteella myös näiltä osin. Asia oli palautettava ulosottovirastoon tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A Oy:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A Oy vaati, että B Oy:llä katsotaan olevan välitystuomion perusteella täytäntöönpanokelpoinen maksuvelvollisuus A Oy:lle myös siltä osin kuin B Oy:n oli määrätty vastaavan asianosaisten keskinäisessä suhteessa yksin yhtiöille yhteisvastuullisesti asetetusta maksuvelvollisuudesta Keskuskauppakamarille ja välimiehelle.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Välimiesoikeus on velvoittanut A Oy:n ja B Oy:n yhteisvastuullisesti maksamaan Keskuskauppakamarille hallinnointimaksun ja välimiehelle tämän palkkion. Välitystuomion mukaan asianosaisten keskinäisessä suhteessa maksuvelvollisuus Keskuskauppakamarille ja välimiehelle maksettavista korvauksista jakautuu siten, että B Oy vastaa niistä yksin.

2. Asiassa on kysymys siitä, voidaanko välitystuomio panna ulosottokaaren mukaisesti täytäntöön myös siltä osin kuin B Oy:n on vahvistettu vastaavan mainituista kustannuksista asianosaisten keskinäisessä suhteessa.

3. Korkein oikeus toteaa, että välitystuomion perusteella B Oy:n vastuu yhteisvastuullisesti maksettaviksi tuomituista kustannuksista on jäänyt riippumaan välitystuomion antamisen jälkeen tapahtuvista seikoista eli siitä, maksaako A Oy mainittuja maksuja ja vaatiiko se B Oy:tä maksamaan ne itselleen.

4. Suoritustuomio voidaan tietyissä tilanteissa antaa ehdollisena siten, että suoritusvelvollisuus riippuu ehdon täyttymisestä. Tämän mukaisesti välimiesoikeus voi pääasiaratkaisunsa yhteydessä määrätä asianosaisten yhteisvastuullisesti maksettaviksi tuomitsemistaan kuluista ja palkkioista siten, että maksuvelvoite asianosaisten välillä on välitystuomion perusteella täytäntöönpantavissa. Näin onkin oikeuskirjallisuudessa esitetty meneteltävän (Tauno Ellilä: Ulosotto-oikeuden yleiset opit, 2. p., 1970, s. 238; ks. myös Lars Heuman: Skiljemannarätt, 1999, s. 582). Välimiesmenettelyssä yleisenä periaatteena noudatettavan vaatimistaakan perusteella tällaisen määräyksen antaminen edellyttää asianosaisen vaatimusta.

5. Täytäntöönpanossa ratkaisevaa on täytäntöönpantavaksi vaaditun tuomion tuomiolauselma ja sen sanamuoto, eikä ulosottoviranomaisen kuulu tutkia asianosaisten jutussa esittämiä vaatimuksia tai väitteitä. Välitystuomion 12.7.2019 tuomiolauselma on sanamuotonsa perusteella yksiselitteinen siinä, että B Oy:lle ei ole asetettu ehdollistakaan velvollisuutta maksaa A Oy:lle hallinnointimaksua ja välimiehen palkkiota.

6. Näillä ja hovioikeuden lausumilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei hovioikeuden päätöstä ole aihetta muuttaa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Pekka Koponen (eri mieltä), Jarmo Littunen, Mika Huovila ja Tuomo Antila. Esittelijä Johannes Koskenniemi.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Koponen: Asiassa on pidettävä riidattomana, että välitystuomiossa voidaan määrätä menettelyyn liittyvästä kuluvastuusta asianosaisten keskinäisessä suhteessa yksiselitteisemmin suoritustuomion muodolliset edellytykset täyttävällä tavalla kuin kohderatkaisussa. Lähtökohtaisesti on myös tärkeää, ettei ulosottoviranomainen joudu tulkinnanvaraisissa tilanteissa itse tulkitsemaan tuomiolauselman sisältöä.

Kun tuomion täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva asia on ulosottovalituksella saatettu tuomioistuimen tutkittavaksi, on kuitenkin laajemmin otettavissa huomioon asianosaisten menettelyn vaikutus täytäntöönpanokelpoisuuden arviointiin asiassa. Molemmat välimiesmenettelyn osapuolet ovat esittäneet samansisältöisen välimiesmenettelyn kuluja koskevan vaatimuksen, jossa he ovat vaatineet, että vastapuoli tuomitaan vastaamaan yksin välimiesoikeuden palkkioista ja kuluista sekä välimiesmenettelyn muista kustannuksista.

Riippumatta siitä, onko vaatimusta prosessinjohtotoimin tarkemmin välimiesoikeudessa käsitelty, vaikuttaa varsin selvältä, ettei kumpikaan osapuoli ole tarkoittanut hakea välimiesoikeudelta ainoastaan vahvistustuomiota välimiesmenettelyn kustannusten korvausvelvollisuudesta. Vahvistuskanteella pyritään saamaan tuomio tietyn oikeussuhteen olemassaolosta, tyypillisesti sellaisissa tilanteissa, jotka eivät koske suoritusvelvollisuutta tai jossa suoritustuomioon ei ole vielä edellytyksiä. Tällaisesta ei nyt ole kysymys.

Välimiesmiesmenettelyssä annettuun välitystuomioon ei ole varsinaista normaalia muutoksenhakumahdollisuutta, vaan välitystuomio voidaan vain varsin rajoitetuin edellytyksin kumota tai julistaa mitättömäksi. Kumpikaan välimiesmenettelyn asianosaisista ei ole miltään osin riitauttanut välimiesmenettelyn kustannuksia koskevan tuomiolauselman määräyksen täytäntöönpanokelpoisuutta. On johdonmukaista arvioida, että asianosaisten näkemyksestä poikkeavalla täytäntöönpanokelvottomuuteen päätyvällä tulkinnalla tulee olla asiassa vahvat perusteet.

Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on päädytty pikemminkin tuomion täytäntöönpanokelpoisuuteen tilanteissa, joissa täytäntöönpanokelpoisuus on ollut tulkinnanvaraista. Ratkaisussa KKO 2010:96 ulosottoviranomainen oli hylännyt ulosottohakemukset lääninhallituksen päätöksiin perustuvan osakeyhtiölain mukaisen erityisen tarkastuksen toimittamisesta osakeyhtiöissä. Ulosottoviranomainen ja muutoksenhakuasteina myös käräjäoikeus sekä hovioikeus katsoivat, ettei kohderatkaisu sisältänyt selvää osakeyhtiöille asetettua velvoitetta. Korkein oikeus puolestaan katsoi, että päätökset olivat täytäntöönpantavissa. Päätöksessään Korkein oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, mitä vaatimuksia täytäntöönpanon kohteena olevien yhtiöiden oikeusturva asetti kohdepäätösten yksilöinnille.

Ratkaisussa KKO 2017:17 oli kysymys työtapaturmaan perustuvasta työntekijän vahingonkorvauskanteesta työnantajaa vastaan. Kanteessa vaadittiin korvausta ansionmenetyksestä siihen saakka, kunnes kantaja täyttää 65 vuotta. Hovioikeus tuomitsi vahingonkorvauksen tiettynä kuukausittaisena euromääränä siten, että siitä oli vähennettävä, mitä kantajalle oli maksettu tai tullaan maksamaan sairauspäivärahana, työttömyyskorvauksena, palkkana tai eläkkeenä. Korkeimmassa oikeudessa oli muun ohella kysymys siitä, oliko hovioikeuden tuomio täytäntöönpanokelpoinen. Vastaajayhtiö oli riitauttanut täytäntöönpanokelpoisuuden muun muassa niillä perusteilla, ettei vastaajalla eikä edes ulosottoviranomaisella ollut oikeutta saada tietoa ja siten mahdollisuutta varmistua ansionmenetyskorvauksen vähennykseksi luettavista tuloista eikä näin ollen myöskään vapaaehtoinen suoritus ulosottotäytäntöönpanon ulkopuolella ollut mahdollinen.

Valtakunnanvoudinvirasto lausui sanotussa asiassa Korkeimman oikeuden pyytämässä lausunnossaan, että täytäntöönpantavan suoritusvelvoitteen määrää voidaan joutua tutkimaan ulosottomenettelyssä muun ohella niin sanottujen jälkisattumusten vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi maksu, kuittaus, vanhentuminen ja muut maksun lakkaamiseen liittyvät kysymykset. Ulosottomenettelyssä ei toisaalta voida tutkia ennen tuomion antamista tapahtuneiden seikkojen merkitystä. Lausunnon mukaisesti asiassa ei katsottu tuomiota täytäntöönpanokelvottomaksi.

Nyt käsiteltävässä ulosottoasiassa muutoksenhakijan vastapuoli ei ole käyttänyt puhevaltaa eikä riitauttanut valittajan vaatimusta. Ulosottoviranomainen on lausunnossaan käräjäoikeudelle todennut, että muutoksenhakija on riidattomasti maksanut yksin välimiesmenettelystä aiheutuneet kulut. Kohdetuomion jälkeen toteutuneena tapahtumana mainitut maksusuoritukset ovat olleet täytäntöönpanossa selvitettävissä ja huomioon otettavissa. Tällä selvityksellä on myös arvioitavissa, että molemmat välimiesmenettelyn asianosaiset ovat tarkoittaneet ja ymmärtäneet tuomiolauselman välimiesmenettelyn kustannuksia koskevan osan suoritusvelvoitteeksi eikä vahvistustuomioksi. Tulkinta ei siten loukkaa muutoksenhakijan vastapuolen oikeusturvaodotuksia.

Näillä perusteilla katson, että kyseisen suoritusvelvollisuuden perusteet ovat olleet välitystuomiossa riittävästi yksilöidyt ja niiden toteutuminen on ollut täytäntöönpanossa selvitettävissä. Kumoan hovioikeuden päätöksen sekä palautan asian ulosottovirastoon sen omasta aloitteesta tapahtuvia toimenpiteitä varten.