KKO:2020:100

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomio 16.2.2018 nro 18/106887 ja Turun hovioikeuden tuomio 25.9.2019 nro 19/141292 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Erja Vihinen ja lautamiehet sekä hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Salla-Maaret Keränen, Kari-Matti Kauppila ja Atte Andersson.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati valituksessaan, että syyte ammattimaisesta kätkemisrikoksesta hylätään, hänet tuomitaan erillisistä kätkemisrikoksista ja rangaistusta alennetaan.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian käsittely alemmissa oikeusasteissa

1. Syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta muun ohella ammattimaisesta kätkemisrikoksesta (syytekohta 101). Syytteen teonkuvauksen mukaan A oli 1.1.2013 ja 17.3.2015 välisenä aikana tietoisena siitä, että omaisuus oli saatu haltuun varkausrikoksella menetellyt seuraavasti:

• hankkinut ostamalla 1 500 euron arvoisen peräkärryn ja polttoainesäiliön,
• hankkinut ostamalla 2 000 euron arvosta työkaluja, kaksi moottorisahaa, sähkösahan, hitsauskoneen, käsityökaluja, porakoneita ja navigaattorin,
• ottanut huostaansa ajoneuvon akun,
• välittänyt kolmannelle taholle 8 500 euron arvoisen moottoripyörän,
• välittänyt kolmannelle taholle noin 20 kilogrammaa kalastuksessa käytettäviä vieheitä, kalastustarvikkeita, vapoja, navigaattorin ja muistitikun,
• ottanut huostaansa peräkärryn kuomuineen,
• hankkinut ostamalla 3 500 euron arvoisen pienoistraktorin tukkisaksinosturin ja nostopuomin,
• hankkinut 600 euron arvoisen erän polttoöljyä sekä
• hankkinut yhdessä toisen henkilön kanssa ostamalla 1 558,80 euron arvosta dieselpolttoainetta ja polttoöljyä.

2. Syyttäjä on syytteessään vaatinut A:lle rangaistusta ammattimaisesta kätkemisrikoksesta katsoen, että A:n ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen oli ollut ammattimaista, koska hänellä oli ollut tarkoitus saada jatkuvia ja pysyviä tuloja tekojen toistamisesta, ja laajamittaista ottaen huomioon kätkemisrikosten määrä ja suorittamistapa osana verkostoa. A on katsonut, että ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen ei ole ollut ammattimaista.

3. Käräjäoikeus on hylännyt syytteen siltä osin kuin rangaistusta oli vaadittu 8 500 euron arvoisen moottoripyörän osalta ja kalastustarvikkeista muilta osin paitsi vieheiden myynnistä. Käräjäoikeus on katsonut A:n menetelleen muutoin syytteen teonkuvauksessa todetuin tavoin ja syyllistyneen ammattimaiseen kätkemisrikokseen. Käräjäoikeus on todennut, että A oli syytteessä tarkoitetulla tavalla pyrkinyt hankkimaan itselleen myyntituloja. Käräjäoikeus on edelleen todennut kätkemisen olleen laajamittaista ja ammattimaista, kun otetaan huomioon ostojen lukumäärä, toiminnan kesto sekä ostoihin, huostaan ottamisiin ja välittämisiin liittyneiden henkilöiden lukumäärä.

4. Käräjäoikeus on tuominnut A:n ammattimaisesta kätkemisrikoksesta (syytekohta 101), kahdeksasta törkeästä varkaudesta (syytekohdat 1, 6, 10, 15, 23, 39, 49 ja 80), 15 varkaudesta (syytekohdat 7, 8, 18, 19, 24, 36, 53, 59, 60, 61, 62, 64, 77, 89 ja 99) ja yllytyksestä varkauteen (syytekohta 11) yhteiseen 4 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen.

5. Hovioikeus on A:n valituksen johdosta lieventänyt yhden törkeän varkauden syyksilukemisen varkaudeksi ja muuttanut muun muassa syytekohdan 101 syyksilukemista hyläten syytteen yhden peräkärryn osalta, hyväksyen käräjäoikeuden ratkaisun muutoin kohdassa 101. Hovioikeus on tuominnut A:n yhteiseen 3 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

6. Korkeimmassa oikeudessa on A:n valituksen perusteella kysymys siitä, onko A syyllistynyt hovioikeuden hänen syykseen lukemalla menettelyllä ammattimaiseen kätkemisrikokseen. Kysymys on siten sen arvioinnista, onko A:n ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen ollut laajamittaista ja ammattimaista.

Sovellettavat säännökset ja niiden tulkinta

7. Rikoslain 32 luvun 1 §:n mukaan kätkemisrikoksesta on tuomittava se, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen.

8. Saman luvun 3 §:n mukaan jos edellä samassa luvussa tarkoitettu ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen on laajamittaista ja ammattimaista, rikoksentekijä on tuomittava ammattimaisesta kätkemisrikoksesta.

9. Lainkohtia koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 66/1988 vp s. 102) kätkemistä koskevien rikossäännösten tarkoituksena on yhtäältä ehkäistä omaisuusrikollisuutta vaikeuttamalla rikoksella saadun omaisuuden hyödyntämistä ja toisaalta parantaa oikean omistajan mahdollisuuksia saada takaisin häneltä rikoksella viety omaisuus. Sääntely kohdistuu erityisesti varastetun omaisuuden välittäjiin, joiden toiminta on omiaan pitämään yllä omaisuusrikollisuutta.

10. Ammattimaista kätkemisrikosta koskevaa rikossäännöstä tarvitaan sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 66/1988 vp s. 107) mukaan järjestäytyneen omaisuusrikollisuuden luonteen takia. Kyseisen rikollisuuden edellytyksenä on usein se, että taustalla toimii rikoksilla hankittua omaisuutta suunnitelmallisesti ja ammattimaisesti edelleen markkinoivia henkilöitä, jotka tavoittelevat toiminnallaan hyvinkin suurta hyötyä.

11. Säännöksen perusteluiden mukaan (HE 66/1988 vp s. 107) kätkemisrikos on ammattimainen silloin, kun tekijällä on rikosta tehdessään tarkoitus saada rikoksen jatkuvasta toistamisesta pysyviä tuloja itselleen. Ammattimaiseksi voitaisiin periaatteessa katsoa yksikin säännöksen tunnusmerkistön toteuttava teko, jos voidaan osoittaa, että tekoon liittyy tarkoitus jatkuvasti toistaa rikosta pysyvien tulojen saamiseksi. Perusteluissa todetaan kuitenkin, että yksi teko tuskin riittäisi tekemään ryhtymisestä ammattimaista kätkemisrikosta, koska ryhtymisen tulee olla säännöksen mukaan lisäksi laajamittaista.

12. Ryhtymisen laajamittaisuuden arvosteluun vaikuttavia tekijöitä ovat perusteluiden mukaan (HE 66/1988 vp s. 107) ryhtymistekojen määrä ja suorittamistapa. Laajamittaisuus voi ilmetä ryhtymistekojen suurena määränä tai tekojen suorittamistapa voi osoittaa toiminnan laajamittaisuutta, vaikka tekojen määrä ei olisikaan erityisen suuri. Tekojen suuri määrä sinänsä ei kuitenkaan vielä välttämättä tekisi ryhtymistä ammattimaiseksi, koska ammattimaisuus edellyttää pyrkimystä saada rikoksen toistamisesta pysyviä tuloja. Useatkaan satunnaiset ryhtymisteot eivät vielä osoita sellaista pyrkimystä.

Korkeimman oikeuden arviointi

Arvioinnin lähtökohdat

13. Edellä kohdassa 11 selostettujen kätkemisrikossäännöksen perustelujen mukaisesti voidaan rikoksen ammattimaisuutta katsoa osoittavan sen, että tekijällä on rikosta tehdessään tarkoitus saada rikoksen jatkuvasta toistamisesta pysyviä tuloja itselleen.

14. Tällaisia tuloja voidaan saada esimerkiksi rikoksella saadun omaisuuden myynnistä. Rangaistavuus ei edellytä sitä, että tulojen saaminen perustuu omaisuuden välittämiseen, vaan myös muut rikoslain 32 luvun 1 §:ssä tarkoitetut tekotavat eli omaisuuden kätkeminen, hankkiminen ja huostaan ottaminen voivat mahdollistaa tulojen saamisen. Korkein oikeus toteaa edelleen, että rangaistavuus ei edellytä sitä, että tuloja olisi konkreettisesti saatu, koska ammattimaisuuden arvioinnissa on ratkaisevaa tekijän tarkoitus saada rikoksen toistamisesta pysyviä tuloja.

15. Tulojen saamisen tarkoitukseen voi tapauskohtaisesti viitata esimerkiksi omaisuuden laatu ja määrä sekä hankituista ja huostaan otetuista tavaroista koostuva myyntivarasto (ks. KKO 2004:24, kohta 17). Merkitystä voi olla myös omaisuutta koskevilla myynti-ilmoituksilla. Lisäksi tulojen saaminen voi olla välillistä, jolloin tekijän tarkoituksena ei ole myydä rikoksella saatua omaisuutta, vaan hyödyntää sitä muulla tavoin tulojen hankkimisessa.

Arviointi tässä tapauksessa

16. Ammattimaisen kätkemisrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää ensinnäkin, että omaisuuteen ryhtyminen on laajamittaista. Tässä asiassa on selvitetty, että A on hankkinut tai muulla tavoin ryhtynyt rikoksella saatuun omaisuuteen yhteensä seitsemällä erillisellä tekokerralla. Tekojen määrä on suuri, ja tekokokonaisuus on jatkunut pitkään. Asiassa on myös selvitetty, että teot on tehty osana verkostoa. Korkein oikeus katsoo, että näillä perusteilla rikoksella saatuun omaisuuteen ryhtymistä voidaan pitää rikoslain 32 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla laajamittaisena.

17. Rangaistavuus edellyttää laajamittaisuuden lisäksi ammattimaisuutta. Tässä tapauksessa on selvitetty, että A on hankkinut rikoksella saatua omaisuutta ja välittänyt osan siitä edelleen. Osatekojen suuri määrä ja toiminnan kesto viittaavat siihen, että toimintaa on ollut tarkoitus jatkaa.

18. A:n on kuitenkin näytetty luovuttaneen omaisuutta edelleen vain vähäisen määrän, ja omaisuus on sekä määrältään että lajiltaan sellaista, jota voidaan käyttää myös yksityistaloudessa. Syytteen teonkuvauksessa on jäänyt jossain määrin epäselväksi, minkä seikkojen katsotaan osoittavan, että A:n menettely on tähdännyt tulojen saamiseen, eikä asiassa ole muutoinkaan selvitetty, että A:n tarkoituksena olisi ollut myydä omaisuutta enemmälti tai muullakaan tavoin hankkia tuloja omaisuuteen ryhtymisen avulla. Arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että A:n tulot ovat olleet tekoaikana pienet. Rikoksella saatuun omaisuuteen ryhtymistä ei ole siten pidettävä rikoslain 32 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla ammattimaisena.

Johtopäätös

19. Korkein oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, että syyte ammattimaisesta kätkemisrikoksesta kohdassa 101 on hylättävä ja A:n syyksi on luettava sen asemesta rikoslain 32 luvun 1 §:n nojalla seitsemän kätkemisrikosta.

Rangaistuksen mittaaminen

20. Rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään ja keskinäiseen yhteyteen.

21. Syytekohdassa 101 tarkoitetun ammattimaisen kätkemisrikoksen lisäksi A:n syyksi on hovioikeudessa luettu seitsemän törkeää varkautta, kuusitoista varkautta ja yllytys varkauteen. Käräjäoikeus on ottanut rangaistusta mitatessaan lähtökohdaksi ammattimaisen kätkemisrikoksen, josta se on pitänyt oikeudenmukaisena rangaistuksena 9 kuukautta vankeutta.

22. Korkein oikeus toteaa, että ankarimmin rangaistavana tekona on edellä lausutun syyksilukemisen muutoksen seurauksena pidettävä syytekohdassa 80 tarkoitettua törkeää varkautta, josta olisi erikseen tuomittava noin 8 kuukauden vankeusrangaistus. Syytekohdan 101 seitsemästä kätkemisrikoksesta tulisi yksittäisenä syytekohtana tuomita noin 4 kuukauden vankeusrangaistus. Muilta osin Korkein oikeus hyväksyy alempien oikeuksien rangaistuksen määräämistä koskevat perustelut.

23. Korkein oikeus pitää oikeudenmukaisena yhteisenä rangaistuksena A:n syyksi luetuista rikoksista 3 vuoden 1 kuukauden vankeusrangaistusta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että syyte ammattimaisesta kätkemisrikoksesta kohdassa 101 hylätään ja A:n syyksi luetaan sen asemesta rikoslain 32 luvun 1 §:n nojalla seitsemän kätkemisrikosta.

A tuomitaan syytekohdan 101 seitsemästä kätkemisrikoksesta ja hänen syykseen luetuista muista rikoksista yhteiseen 3 vuoden 1 kuukauden vankeusrangaistukseen. Rangaistusta määrättäessä on otettu kohtuuden mukaan huomioon alentavana seikkana hovioikeuden ratkaisussa mainitut aikaisemmat rangaistukset.

Muilta osin hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Ari Kantor, Eva Tammi-Salminen (eri mieltä), Jussi Tapani ja Timo Ojala (eri mieltä). Esittelijä Ville Hinkkanen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Ojala: Olen Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevällä kannalla perustelujen kohtaan 17 saakka. Teon ammattimaisuuden ja teon rikosoikeudellisen arvioinnin osalta totean seuraavan.

Ammattimaisuudella tarkoitetaan hallituksen esityksen (HE 66/1988 vp s. 107) mukaan sitä, että tekijällä on rikosta tehdessään tarkoitus saada rikoksen jatkuvasta toistamisesta pysyviä tuloja itselleen.

Syytteen teonkuvauksessa teon laajamittaisuutta ja ammattimaisuutta on perusteltu osaksi sillä, että kysymys on ollut toiminnasta osana verkostoa. Käräjäoikeuden tuomiossa useille vastaajille onkin vaadittu rangaistusta varkausrikoksista ja kätkemisrikoksista. Erilaista omaisuutta on anastettu ja myyty edelleen. Myös A on tältä osin lainvoimaiseksi jääneellä hovioikeuden tuomiolla tuomittu useista varkausrikoksista, joissa osassa hänen on syytteessä todettu myyneen anastamaansa omaisuutta.

Kun ammattimaisen kätkemisrikoksen teonkuvauksessa on väitetty teon tehdyn osana verkostoa, asiassa on tämän vuoksi arvioitava, onko tekokokonaisuudessa ja erityisesti A:n syyksi luetuissa muissa rikoksissa sellaisia yhteisiä piirteitä kohdan 101 kanssa, jotka voisivat osoittaa pysyvien tulojen saamisen tarkoitusta myös kohdassa 101 A:n hallussa olleiden omaisuuserien osalta (ks. myös KKO 2017:93, kohta 11).

Totean, että kohdan 101 ammattimaisessa kätkemisrikoksessa A:n hallusta on pääosin tavattu samankaltaisia omaisuuseriä kuin hänen syykseen luetuissa varkausrikoksissa eli erilaisia työkaluja, autotarvikkeita ja työkoneiden osia. Suuressa osassa A:n syyksi luettuja varkausrikoksia anastettu omaisuus on myyty. Katson, että tämä varkausrikoksista ilmenevä toimintatapa tukee myös ammattimaisen kätkemisrikoksen osalta johtopäätöstä, että myös ammattimaisen kätkemisrikoksen syytekohdassa mainitut omaisuuserät on ollut tarkoitus myydä ja saada siten säännöllisiä tuloja. Syytekohdan 101 teossa A:n hallussa on ollut myös erilaisia polttoaineita, jotka puolestaan tukisivat johtopäätöstä, että kysymys ei ole ollut ainakaan näiltä osin ammattimaisuudesta.

Katson, että A:n syyksi luettu varkausrikollisuus ja siihen liittynyt omaisuuden myynti tukee vahvasti johtopäätöstä siitä, että A:n tarkoituksena on ollut myös syytekohdassa 101 saada säännöllisiä tuloja. Tulojen hankkimiseen myös syytekohdassa 101 viittaa edellä todetun lisäksi useiden henkilöiden liittyminen tekokokonaisuuteen ja omaisuuslajien samankaltaisuus sekä anastusrikoksissa että kohdan 101 kätkemisrikoksessa.

Edellä lausutuilla perusteilla katson, että syytekohdassa 101 A:n ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen on ollut laajamittaista ja ammattimaista eikä aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen tältä osin ole.

Äänestyksen lopputulokseen nähden velvollisena lausumaan tuomittavasta rangaistuksesta ilmoitan olevani tältä osin Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevällä kannalla.

Oikeusneuvos Tammi-Salminen: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Ojala.