KKO:2019:91

Velallinen oli ulosottomiehen kanssa tekemänsä maksusuunnitelman mukaisesti maksanut takaisinsaantiaikana ulosottovirastolle suorituksia, jotka oli tilitetty velkojalle. Maksut olivat peräytettävissä takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 12 §:n nojalla. Vrt. KKO:1995:89

TakSL 12 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kanne ja vastaus Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa

A Oy:n konkurssipesä vaati käräjäoikeudessa, että Verohallinnon kriittisenä aikana ulosmittauksella saamat maksut määrätään peräytymään konkurssipesään takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (takaisinsaantilaki) 12 §:n nojalla. Konkurssivelallinen oli suorittanut maksut ulosottoon ulosottomiehen kanssa tekemänsä maksusuunnitelman perusteella. Maksusuoritukset oli katsottava ulosmitatuiksi maksujen suorittamishetkellä ja ne oli rinnastettava ulosmittauksella saatuun maksuun.

Verohallinto vastusti kannetta. A Oy oli suorittanut maksut ulosottoviranomaiselle vapaaehtoisesti maksusuunnitelman mukaisesti, eikä tämänkaltainen maksusuoritus rinnastunut takaisinsaantilain 12 §:ssä tarkoitettuun ulosmittaukseen.

Käräjäoikeuden tuomio 25.6.2018 nro 18/26973

Käräjäoikeus lausui, että Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1995:89 velallisen takaisinsaantiaikana ulosottoviranomaisen kanssa tekemänsä maksusuunnitelman mukaisesti suorittamaa maksua ei ollut pidetty ulosmittauksella saatuna maksuna, minkä vuoksi maksua ei ollut määrätty peräytymään takaisinsaantilain 12 §:n nojalla. Käräjäoikeus totesi, että ulosottokaari kuitenkin määrittää sitä, milloin maksu on katsottava saaduksi ulosmittauksella. Ulosottokaaren sääntely oli muuttunut siitä, mikä se oli ollut mainittua Korkeimman oikeuden ratkaisua annettaessa. Ulosottokaaren 4 luvun 62 §:n 2 momentin mukaan varat, jotka velallinen on suorittanut maksusuunnitelman perusteella, katsotaan heti ulosmitatuiksi, kun ne on maksettu ulosottomiehelle. Käräjäoikeus katsoi, että maksusuunnitelman nojalla tehdyt maksut rinnastuvat ulosmittauksella saatuun maksuun, kun ulosottokaaren säännöksen nojalla tällaiset suoritukset tulevat suoraan maksuhetkellä ulosmitatuiksi.

Näillä perusteilla käräjäoikeus hyväksyi kanteen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Juuso Lehtinen.

Turun hovioikeuden tuomio 13.2.2019 nro 120

Verohallinto valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että A Oy:n maksusuoritukset rinnastuivat ulosmittauksella saatuun maksuun ja olivat siten takaisinsaantilain 12 §:n nojalla peräytettävissä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden presidentti Kenneth Nygård sekä hovioikeudenneuvokset Leena Virtanen-Salonen, Elise Mäki, Kai Kokko, Kimmo Vanne, Kari Lahdenperä ja Virpi Vuorinen. Esittelijä Juha Suvanto.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Verohallinnolle myönnettiin valituslupa.

Verohallinto vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja konkurssipesän kanne hylätään.

Konkurssipesä vaati valituksen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. A Oy on asetettu 10.8.2016 konkurssiin 25.11.2015 vireille tulleesta hakemuksesta. Yhtiö oli tätä ennen suorittanut takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (takaisinsaantilaki) 12 §:n mukaisena takaisinsaantiaikana 4.9., 8.10. ja 21.10.2015 ulosottomiehen kanssa tekemänsä maksusuunnitelman mukaisesti ulosottovirastolle yhteensä 2 000 euroa, josta Verohallinnolle oli tilitetty yhteensä 1 134,48 euroa.

2. Käräjäoikeus on konkurssipesän kanteesta määrännyt Verohallinnolle tilitetyt 1 134,48 euroa peräytymään takaisinsaantilain 12 §:n nojalla konkurssipesään ja velvoittanut Verohallinnon suorittamaan tämän määrän konkurssipesälle. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

3. Korkeimmassa oikeudessa on Verohallinnon valituksen johdosta kysymys siitä, onko maksut saatu takaisinsaantilain 12 §:n tarkoittamassa merkityksessä ulosmittauksella ja onko ne siten määrättävä peräytymään.

4. Takaisinsaantilain 12 §:n 1 momentin mukaan velkojan ulosmittauksella saama maksu peräytyy, jos ulosmittaus on toimitettu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää. Takaisinsaantilain 2 §:n 1 momentin mukaan määräpäivä on päivä, jona konkurssihakemus tehtiin tuomioistuimelle.

5. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1995:89 katsonut, että takaisinsaantilain 12 §:n säännöstä ei voitu soveltaa sellaisen ulosottomiehen velkojalle tilittämän maksun peräyttämiseen, jonka velallinen oli ulosmittauksen välttämiseksi tehdyn maksusuunnitelman mukaisesti vireillä olevassa ulosottoasiassa suorittanut ulosottomiehelle, koska kysymys ei ollut ulosmittauksella saadusta maksusta.

6. Korkein oikeus toteaa, että arvioitaessa sitä, milloin maksu on saatu ulosmittauksella takaisinsaantilain 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla, keskeinen merkitys on ulosmittausta koskevalla ulosottolainsäädännön sääntelyllä.

7. Ratkaisun KKO 1995:89 antamisen jälkeen ulosottolainsäädäntöä on uudistettu. Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä ulosottokaaren ulosmittausta koskevaan 4 lukuun on otettu nimenomaiset säännökset maksusuunnitelmasta (59 §) ja maksusopimuksesta (60 §). Ne ovat vaihtoehtoja tavanomaiselle palkan ja siihen rinnastetun tulon ulosmittaukselle ja perustuvat siihen, että velallinen suorittaa omatoimisesti hakijan saatavaa ulosottomiehelle. Luvun 62 §:n 2 momentin mukaan varat, jotka velallinen on suorittanut maksusuunnitelman tai maksusopimuksen perusteella, katsotaan heti ulosmitatuiksi, kun ne on maksettu ulosottomiehelle luvun 83 §:n mukaisesti. Luvun 59–63 §:ää noudatetaan luvun 65 §:n nojalla soveltuvin osin myös ulosmitattaessa yhteisöltä elinkeinotuloa.

8. Korkein oikeus katsoo, että edellä selostettu uusi sääntely ja erityisesti ulosottokaaren 4 luvun 62 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan maksusuunnitelman perusteella suoritetut varat katsotaan suoraan lain nojalla heti ulosmitatuiksi, on ratkaisun KKO 1995:89 jälkeen muuttanut oikeustilaa sen suhteen, milloin maksusuunnitelman perusteella tehty maksu on takaisinsaantilain 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla saatu ulosmittauksella. Takaisinsaantilain 12 §:ää on perusteltua tulkita samalla tavalla riippumatta siitä, perustuuko ulosmittaus ulosottomiehen päätökseen vai katsotaanko varat ulosmitatuiksi suoraan lain nojalla. Mainittu säännös soveltuu siten myös ulosottokaaren 4 luvun 59 §:n mukaisen maksusuunnitelman perusteella saatuihin maksuihin. Hovioikeuden ratkaisua ei näin ollen ole aihetta muuttaa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Tuomo Antila, Päivi Hirvelä, Eva Tammi-Salminen ja Jussi Tapani. Esittelijä Heidi Myllys.