KKO:2018:69

EsitutkintaL 4 luku 8 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomio 20.6.2017 nro 16/127251 ja Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 10.1.2017 nro 17/100635 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian on ratkaissut käräjäoikeudessa käräjätuomari Eeva Hyötylä ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Eero Antikainen, Tuulikki Räsänen ja Tiina Kiviranta.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati, että Korkein oikeus korottaa hänelle edunvalvojana toimimisesta hovioikeudessa maksettua palkkiota 264 eurolla ja arvonlisäveron määrällä.

Syyttäjä totesi vastauksessaan, että oikeuskäytäntö alaikäisen edunvalvojalle maksetun palkkion perusteista on epäyhtenäinen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja käsittely alemmissa oikeuksissa

1. A on esitutkintalain 4 luvun 8 §:n 1 momentin perusteella määrätty esitutkintaa varten alaikäisen asianomistajan edunvalvojaksi rikosasiassa, jossa häneen kohdistuneesta pahoinpitelystä epäiltynä ja sittemmin syytettynä on ollut hänen huoltajansa.

2. A on edustanut asianomistajaa esitutkinnassa sekä asian käsittelyssä käräjä- ja hovioikeudessa. Käräjäoikeus on hyväksynyt A:n edunvalvojana toimimisesta esittämän palkkiovaatimuksen laskun mukaisesti. A:n laskunsa perusteena käyttämä tuntiveloitus on ollut 220 euroa.

3. A:n hovioikeudelle esittämä edunvalvojan palkkiovaatimus on niin ikään perustunut 220 euron tuntiveloitukseen. Hovioikeus on tältä osin todennut, että esitutkintalain nojalla määrätty edunvalvoja rinnastui asemansa ja tehtäviensä puolesta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n nojalla määrättyyn asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaan. Kummallakaan ei ollut palkkion perimiseen liittyvää kuluriskiä. Hovioikeuden mukaan tämän vuoksi myös heidän palkkioidensa määräytymiseen oli sovellettava samanlaisia periaatteita. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain nojalla määrätyn oikeudenkäyntiavustajan palkkio määräytyi niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu oikeusavun palkkioperusteista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (palkkioasetus). Näin ollen myös esitutkintalain nojalla määrätyn edunvalvojan palkkion kohtuullisuutta arvioitaessa voitiin hovioikeuden mukaan ottaa huomioon mainitun palkkioasetuksen säännökset. Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus on päätynyt siihen, että A:lle hovioikeudessa maksettavan tuntipalkkion kohtuullinen määrä oli palkkioasetuksen 6 §:n mukainen 110 euroa. Ajankäytön osalta hovioikeus on hyväksynyt A:n esittämän vaatimuksen.

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

4. A:n valituksen johdosta Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, minkä perusteiden nojalla esitutkintalain mukaiselle edunvalvojalle maksettavan tuntipalkkion suuruus määräytyy ja onko A:n 220 euron tuntiveloitukseen perustunut palkkiovaatimus hovioikeudessa ollut tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen.

Sovellettava säännös ja esityöt

5. Esitutkintalain 4 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on määrättävä alle 18-vuotiaalle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvoja, jos on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueettomasti valvoa asianosaisen etua asiassa ja jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta. Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti, jonka esitutkintaa varten määräys on annettu. Saman pykälän 2 momentin mukaan edunvalvojan määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekä edunvalvojan palkkio ja kustannukset maksetaan valtion varoista. Muuten edunvalvonnassa noudatetaan soveltuvin osin holhoustoimesta annetun lain säännöksiä.

6. Pykälän säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 222/2010 vp s. 196 – 197) on edunvalvojan palkkion ja kulujen osalta todettu, ettei niihin voitaisi soveltaa holhoustoimesta annetun lain 44 §:ää siltä osin, kuin siinä on säädetty edunvalvojan palkkio ja kulujen korvaus maksettavaksi päämiehen varoista. Valtion korvausvastuuta edunvalvojan palkkiosta ja kuluista on hallituksen esityksessä perusteltu sillä, ettei vajaavaltaisilla yleensä ole tällaisia varoja. Lisäksi rikosprosessissa henkilölle määrätyn avustajankin palkkio ja kustannusten korvaus maksetaan lähtökohtaisesti valtion varoista. Sen sijaan holhoustoimesta annetun lain 44 §:n periaatteita sovellettaisiin niiltä osin, kuin edunvalvojalla on oikeus korvaukseen tarpeellisista kuluistaan sekä tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseen palkkioon.

Korkeimman oikeuden kannanotto

7. Korkein oikeus toteaa, että esitutkintalain 4 luvun 8 pykälän 2 momentin mukaan edunvalvojan palkkio ja kulujen korvaus maksetaan valtion varoista. Säännöksessä ei ole nimenomaista määräystä siitä, minkä perusteiden nojalla edunvalvojalle maksettavan tuntipalkkion suuruus määräytyy. Säännöksen perusteluista kuitenkin ilmenee yksiselitteisesti, että lainkohtaan sisältyvällä viittauksella holhoustoimesta annettuun lakiin on tarkoitettu sitä, että edunvalvojalla on oikeus holhoustoimesta annetun lain 44 §:ssä tarkoitettuun, tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseen palkkioon.

8. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 a §:n nojalla asianomistajalle voidaan määrätä lainkohdassa yksilöidyissä rikosasioissa oikeudenkäyntiavustaja esitutkintaa varten ja myös oikeudenkäyntiin, mikäli asianomistajalla on asiassa vaatimuksia. Sanotun lain 2 luvun 10 §:n mukaan asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle maksetaan valtion varoista palkkio ja korvaus noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeusapulain 17 ja 18 §:ssä säädetään avustajan palkkioista ja korvauksista. Esitutkintalain nojalla määrätyn edunvalvojan kohdalla tällaista sääntelyä ei ole, vaan niin kuin edellä kohdassa 7 on todettu, tarkoitus on ollut, että hänelle määrättävä palkkio määräytyy holhoustoimesta annetun lain 44 §:stä ilmenevien periaatteiden mukaisesti. Palkkio ei siten määräydy oikeusapulain tai sen nojalla vahvistetun oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen eikä siten myöskään asetuksen 6 §:stä ilmenevän tuntipalkkion perusteella.

9. Esitutkintalain mukaisen edunvalvojan palkkio on siis yksittäistapauksessa määrättävä holhoustoimesta annetun lain 44 §:n 2 momentissa todetuin tavoin siten, että se on tehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullinen. Korkein oikeus toteaa, että tehtävän laatu tarkoittaa sen vaativuutta. Tehtävän laajuuden arvioinnissa on puolestaan merkitystä sen hoitamiseksi vaadituilla tarpeellisilla toimenpiteillä. Palkkion tulee sekä tuntikohtaisesti veloitettavan määrän että vaaditun tuntimäärän osalta vastata kulloisenkin toimenpiteen vaatiman työn laatua ja määrää. Kohtuullisuutta arvioitaessa merkitystä on myös sillä, mikä on vastaavanlaisissa asioissa yleensä veloitettava määrä.

10. Tässä tapauksessa kysymys on ollut laadultaan varsin yksinkertaisesta ja selväpiirteisestä rikosasiasta. Hovioikeudessa on ollut kysymys enää rangaistuksen määräämisestä ja asia on siellä ratkaistu kirjallisessa menettelyssä. Siltä osin kuin hovioikeus on hyväksynyt toimenpiteisiin käytetyn työmäärän yhteensä 2,40 tuntia vaatimuksen mukaisesti, päätökseen ei ole haettu muutosta. A:n käyttämä tuntiveloitus on ollut 220 euroa tunnilta. Korkein oikeus katsoo, että A:n edunvalvojana vaatiman palkkion tuntiveloitus on ollut asian laatu ja laajuus sekä asianajajien tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa yleensä käyttämä laskutus huomioon ottaen kohtuullinen.

11. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että valtio on velvollinen suorittamaan A:lle esitutkintalain 4 luvun 8 §:n mukaisena edunvalvojan palkkiona A:n hovioikeudessa vaatiman määrän eli 528 euroa ja arvonlisäveron osuutena 126,72 euroa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan valtion varoista A:lle maksettavan palkkion osalta.

A:lle maksetaan valtion varoista hovioikeuden maksettavaksi määräämän lisäksi palkkiona 264 euroa ja arvonlisäveron määrä 63,36 euroa, mitkä määrät jäävät valtion vahingoksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Pekka Koponen (eri mieltä), Ari Kantor, Päivi Hirvelä ja Kirsti Uusitalo. Esittelijä Essi Kinnunen.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Koponen: Yksittäistapauksena asiassa vaaditun palkkion määrä ei ole kohtuusharkintaa koskevana kysymyksenä merkityksellinen. Perusteltuna ei kuitenkaan voida pitää sitä, että kohtuusharkinnassa ratkaisevilta osin nojauduttaisiin siihen, mikä on asianajajien tuomioistuinasioissa yleensä käyttämä tuntiveloitus asioissa, joissa ei ole kysymys oikeusapulakiin perustuvasta palkkiosta.

Esitutkintalain nojalla määrätyn edunvalvojan palkkiota ei ole lainsäädännössä sidottu oikeusavun palkkioperusteisiin. Hovioikeuden toteamin tavoin kysymys on kuitenkin tosiasiallisesti oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain nojalla oikeudenkäyntiavustajan asianomistajalle määräämisen kanssa hyvin yhdenmukaisesta tilanteesta. Edellytykset määräykselle ovat lainkohdissa osaksi päällekkäiset. Intressikonfliktitilanteessa voi olla sattumanvaraista kumman lain mukaista menettelyä asiassa on sovellettu eikä palkkion moninkertaistuminen esitutkintalain mukaisissa määräyksissä ole perusteltua eikä johdonmukaista. Yhtenä seikkana palkkion määrää koskevassa harkinnassa on otettava huomioon tehtävän rinnasteisuus oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain nojalla määrättyyn avustajaan.

Näillä perusteilla katson oikeaksi tuntikohtaisen palkkion määräksi 160 euroa, jolloin A:lle maksettavan palkkion korotus on 120 euroa ja tätä vastaava arvonlisäveron määrä.