KKO: Ulosottolaitos sai takavarikoida pakotelistattuun henkilöön yhdistetyt varat

Korkein oikeus (KKO) katsoi ennakkopäätöksessään, että ulkoministeriö oli esittänyt uskottavan näytön siitä, että suomalaisen yhtiön maksamien varojen oli ollut määrä päätyä pakotetoimien kohteena olevan henkilön saataville tai hyödynnettäväksi.

Asiassa oli kysymys niin sanotun pakoteasetuksen täytäntöönpanosta (Euroopan unionin neuvoston antama asetus N:o 269/2014 Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä). Asetuksessa edellytetään muun ohella, että EU:n toimijat jäädyttävät asetuksen liitteenä olevaan luetteloon merkittyjen henkilöiden varat.

Suomalainen yhtiö oli tehnyt lannoitekauppaa koskevan vajaan 324 000 euron maksusuorituksen Dubaihin rekisteröidylle yhtiölle. Pankki oli pysäyttänyt maksun, minkä jälkeen Ulosottolaitos oli ulkoministeriön hakemuksesta takavarikoinut maksusuorituksen kohteena olevat varat. Ulosottolaitos katsoi, että eräällä pakotteiden kohteena olevalla henkilöllä oli ollut suoraan tai välillisesti mahdollisuus saada varat käyttöönsä dubailaisen yhtiön tai erään toisen, lannoitteita Venäjällä valmistaneen yhtiön kautta. Dubailainen yhtiö oli kiistänyt tämän yhteyden.

Helsingin käräjäoikeus oli yhtiön valituksesta kumonnut Ulosottolaitoksen päätöksen. Ulkoministeriö oli valittanut Helsingin hovioikeuteen, joka oli puolestaan käräjäoikeuden päätöksen kumoten pitänyt voimassa Ulosottolaitoksen päätöksen.

Korkein oikeus katsoi, että pakoteasetuksen täytäntöönpanoa koskevassa näytön arvioinnissa ulkoministeriön pitää esittää uskottava näyttö osoittaakseen, että varojen jäädyttämiselle ja takavarikoimiselle on ollut perusteet. Näyttötaakka voi kuitenkin siirtyä väitteen esittäjän vastapuolelle suhteellisen varhaisessa vaiheessa, jos väitteen tueksi on esitetty varteenotettavaa näyttöä ja vastapuolella on selvästi paremmat mahdollisuudet esittää näyttöä riitaisesta kysymyksestä.

Ulkoministeriö oli esittänyt näyttönä pääasiassa eri verkkosivustoilla olleita uutisia ja artikkeleja. Korkeimman oikeuden mukaan myös yksittäisille verkkojulkaisuille voidaan antaa näyttöarvoa, mutta niiden painavuuteen todisteina vaikuttaa se, miten niissä viitattujen lähteiden luotettavuutta voidaan kontrolloida.

Korkein oikeus katsoi näytetyksi, että pakotelistattu henkilö oli yritystensä kautta omistanut lannoitteita valmistaneen yhtiön Venäjällä. Asiassa esitetty todistelu viittasi vahvasti siihen, että lannoitekauppaan liittyneiden varojen oli ollut määrä päätyä tälle yhtiölle kyseisen dubailaisen yhtiön kautta. Dubailaisella yhtiöllä oli ollut mahdollisuus esittää vastatodistelua esimerkiksi laskuttamiensa lannoitteiden alkuperästä, mutta se ei ollut tehnyt sitä. Ulkoministeriö oli siten esittänyt asiassa uskottavan näytön, ja varojen takavarikoimiselle oli ollut perusteet.


Lisätiedot: esittelijä Matti Pyöriä, p. 029 56 40046, matti.pyoria(at)oikeus.fi

Ratkaisu KKO 2025:30 (S2023/367, 12.3.2025) on tilattavissa korkeimman oikeuden kirjaamosta, puh. 029 56 40050, korkein.oikeus(at)oikeus.fi

Julkaistu 12.3.2025