KKO kovensi rikosylikonstaapelille määrättyä rangaistusta ns. tynnyrihuumejutussa
Korkein oikeus (KKO) on tuominnut Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön rikosylikonstaapelina toimineen Mikael Runebergin useista virkavelvollisuuden rikkomisista ja yhdestä virkasalaisuuden rikkomisesta viiden kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Helsingin hovioikeus oli aiemmin tuominnut Runebergin asiassa sakkorangaistukseen, mutta hylännyt syyttäjän vaatimuksen Runebergin viraltapanosta. KKO:ssa syyttäjä vaati, että sakkorangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja että Runeberg tuomitaan viralta pantavaksi.
Asia liittyy hovioikeuden kesäkuussa 2019 ratkaisemaan laajaan hasiksen salakuljetusta koskeneeseen ns. tynnyrijuttukokonaisuuteen. Jutussa katsottiin muun muassa, että Runeberg oli syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomisiin osallistuessaan esimiehensä Jari Aarnion kanssa järjestelyihin, joissa käräjäoikeutta oli väärien ja harhaanjohtavien tietojen perusteella erehdytetty myöntämään oikeudettomia televalvonta- ja telekuuntelulupia. Rikokset oli tehty liki yhdeksän kuukauden aikana.
KKO:n mukaan teot olivat osoittaneet piittaamatonta suhtautumista voimakkaasti perusoikeuksiin puuttuvien pakkokeinojen käyttöön. Moitittavuutta lisäsi se, että niiden toteuttamisessa oli käytetty hyväksi tuomioistuinta. Lisäksi kysymys oli ollut salaisista pakkokeinoista, joiden osalta tuomioistuimella ei välttämättä ole mahdollisuutta varmistaa hakijan sille ilmoittamien tietojen oikeellisuutta ja joissa luottamus viranomaistoiminnan asianmukaisuuteen on korostunut. Teot olivat olleet haitallisia myös poliisin toimintaa koskevan luottamuksen kannalta.
Virheellisin perustein käytettyjen pakkokeinojen lisäksi Runeberg oli käyttänyt laittomasti poliisin rekistereitä saadakseen salassa pidettäviä tietoja esimieheensä liittyneistä rikosepäilyistä. Osin hän oli tehnyt hakuja esimiehensä yllytyksestä. Runeberg oli kuitenkin tiennyt kyselyt laittomiksi, minkä vuoksi hän oli pyrkinyt naamioimaan hakuja virkatehtäviin liittyviksi.
Virkasalaisuuden rikkomiseen hän syyllistyi paljastaessaan poliisin rekistereistä laittomasti saamiaan tietoja esimiehelleen.
KKO hylkäsi syyttäjän vaatimuksen viraltapanosta, koska Runeberg ei enää toiminut virassa, jossa hän oli rikokset tehdessään. Hänen ei myöskään ollut selvitetty siirtyneen toiseen vastaavanlaiseen virkaan.
Asiakokonaisuudessa oli myönnetty osittainen valituslupa myös vastaajana olleelle Seija Kortekallio-Lammelle. Hovioikeuden tuomion lopputuloksesta ei hänen osaltaan muutettu.
Ratkaisun osuus, joka koskee rangaistuksen määräämistä Runebergille, on julkaistu oikeuskäytäntöä linjaavana KKO:n prejudikaattina.
Lisätiedot: Esittelijä Essi Kinnunen, p. 02956 40069, essi.kinnunen(at)oikeus.fi
Ratkaisu (R2019/650, 16.12.2020) on tilattavissa kirjaamosta, p. 02956 40052, korkein.oikeus(at)oikeus.fi
Julkaistu 16.12.2020