Presidentti Tatu Leppäsen puhe korkeimman oikeuden 102-vuotispäivänä 1.10.2020

Hyvät kuulijat, tervetuloa virtuaaliselle vierailulle korkeimpaan oikeuteen,

Bästa åhörare, välkomna på ett virtuellt besök i högsta domstolen,

Vietämme tänään korkeimman oikeuden 102-vuotispäivää. Korkein oikeus perustettiin 1. lokakuuta 1918. On merkillepantavaa, että Suomen ylimmät tuomioistuimet saatiin perustettua jo tuona syksynä, pian yhteiskuntaa repineen sisällissodan jälkeen. Voidaan sanoa, että tuosta alkoi itsenäisen suomalaisen oikeusvaltion rakentaminen. Seuraavana vuonna 1919 saatiin sitten aikaan tasavaltainen Suomen hallitusmuoto, jonka satavuotisjuhlaa vietettiin viime vuonna.

Suomen valtiojärjestyksen perusteita ovat kansanvaltaisuus, oikeusvaltioperiaate ja valtiollisten tehtävien jako. Perustuslain mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Tuomioistuinten riippumattomuus on oikeusvaltiossa äärimmäisen tärkeää ja jokaisen on sitä kunnioitettava. Tuomari ratkaisee asian vain voimassa olevan lain ja asiassa esitetyn näytön perusteella, eikä kukaan ulkopuolinen voi häntä ratkaisussaan ohjata. Tuomioistuimet ja tuomarit eivät ole riippumattomia itsensä vuoksi, vaan asianosaisina olevien ihmisten suojelemiseksi. Jokaisella on perus- ja ihmisoikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.

Korkein oikeus on Suomen ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Asiat käsitellään ensin käräjäoikeudessa, jonka ratkaisuun voi hakea muutosta hovioikeudesta. Hovioikeuden tehtävänä on tarkistaa ja korjata mahdolliset virheet käräjäoikeuden ratkaisussa. Korkeimman oikeuden päätehtävänä sen sijaan on oikeuskäytännön ohjaaminen antamalla ennakkopäätöksiä tulkinnanvaraisista kysymyksistä. Valituslupa korkeimpaan oikeuteen myönnetään useimmiten sillä perusteella, että asialla on yleistä merkitystä ennakkopäätöksenä. Viime aikoina korkein oikeus on julkaissut noin sata ennakkopäätöstä vuodessa. Toki korkeimman oikeuden tehtävänä on tämän lisäksi korjata mahdolliset karkeat virheet hovioikeuksien ratkaisuissa.

On hyvä huomata, että vaikka korkein oikeus on Suomen ylin tuomioistuin, viime vuosikymmeninä korkeimman oikeuden tehtävä ja työ on huomattavasti kansainvälistynyt ja erityisesti eurooppalaistunut. Korkeimmassa oikeudessa käsitellään usein asioita, joilla on jokin kansainvälinen liityntä, ja sovellettavaksi tulee usein Euroopan ihmisoikeussopimus tai Euroopan unionin oikeus. Myös Suomen oman perustuslain soveltamisen kysymykset ovat nousseet aiempaa useammin esille. Tässä mielessä korkein oikeus on myös ihmisoikeus- ja perustuslakituomioistuin, samoin kuin unionin tuomioistuin.

Tämä vuosi on ollut koronapandemian vuoksi poikkeuksellinen muun yhteiskunnan tavoin myös korkeimman oikeuden ja muiden tuomioistuinten toiminnassa. Asianosaisten ja henkilökunnan terveyden suojelemiseksi tuomioistuinten henkilökunta on joutunut siirtymään laajasti etätyöhön. Toisaalta samalla on onnistuttu tekemään todellinen digiloikka tuomioistuinten työmenetelmissä.

Koska korkeimmassa oikeudessa oikeudenkäynti tapahtuu pääosin kirjallisessa menettelyssä, työmme on voinut jatkua etäyhteyksin lähes tavanomaiseen tahtiin. Sen sijaan hovioikeuksissa ja erityisesti käräjäoikeuksissa, joissa järjestetään paljon suullisia pääkäsittelyitä, tilanne on ollut hankalampi. Suullisia käsittelyjä on jouduttu runsaasti peruuttamaan, mistä on valitettavasti aiheutunut asioiden käsittelyn viivästymistä ja ruuhkautumista. Voin vakuuttaa, että tuomioistuimet tekevät kaikkensa tässä tilanteessa. Ja selvää on, että tuomioistuinten ratkaisuihin voi tässä ja kaikissa muissakin tilanteissa luottaa.

På grund av coronapandemin har fysiska besök i högsta domstolen varit inställda sedan våren. Det var även klart att vi inte skulle kunna bjuda in gäster på vår årsdag. Eftersom vi ändå ville fira vår högtidsdag uppstod tanken om ett virtuellt besök. Allmänheten får på så sätt möjligheten att bekanta sig med vår verksamhet och våra anrika, men samtidigt fungerande utrymmen.

Ni kommer snart att få se en bildkavalkad. Där saknas emellertid den viktigaste delen av vår domstol, nämligen människorna som jobbar här. I högsta domstolen arbetar 19 domare, det vill säga högsta domstolens ledamöter: presidenten och 18 justitieråd. Ärendena avgörs alltid på föredragning av en lagfaren föredragande; högsta domstolen har över 20 föredragande. Kansliet, där annat viktigt arbete görs, har lika mycket personal. Sammanlagt arbetar ett sjuttiotal personer i högsta domstolen. Detta team handlägger och avgör årligen ungefär 2000 ärenden.

Meillä on tänään aihetta myös erityiseen, tasa-arvoon liittyvään vuosijuhlaan. Yksi lasikatto nimittäin rikkoutui tasan 50 vuotta sitten, lokakuussa 1970, kun korkeimpaan oikeuteen nimitettiin ensimmäinen naispuolinen jäsen, Maarit Saarni-Rytkölä. Hän teki ansiokkaan uran korkeimmassa oikeudessa ja jäi eläkkeelle vuonna 1986. Tänä päivänä korkeimman oikeuden jäsenistä kuusi on naisia, ja presidenttinäkin on ehtinyt olla Pauliine Koskelo. Korkeimman oikeuden esittelijöistä nykyisin enemmistö on naisia, ja tilanne on samankaltainen Suomen tuomarikunnassa yleensä.

Hyvät kuulijat,

Suomalainen oikeusvaltio on korkeaa tasoa. Voimme tuntea kiitollisuutta niille edellisille sukupolville, jotka ovat oikeusvaltiota Suomessa yli sadan vuoden ajan rakentaneet. Meidän tehtävämme on jatkaa tätä työtä. Oikeusvaltio ei tule koskaan valmiiksi, vaan sen eteen on työskenneltävä jatkuvasti. Myös tuomioistuinten työssä on aina parannettavaa. Oikeudenkäyntien kestoa olisi saatava lyhyemmäksi ja oikeudenkäynneistä asianosaisille aiheutuvia kustannuksia kohtuullisemmiksi. Voin vakuuttaa, että korkein oikeus täyttää jatkossakin korkeatasoisesti omat tehtävänsä oikeusvaltion yhtenä tärkeänä osana.

Näiden sanojen myötä toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan 102-vuotiaan korkeimman oikeuden tiloihin.

Med dessa ord vill jag önska er varmt välkomna att bekanta er med den 102-åriga högsta domstolen.

‍