Lausunto rikosprosessin tehostamista koskevasta työryhmämietinnöstä

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö VN/9791/2020

Lausunto rikosprosessin tehostamista koskevasta työryhmämietinnöstä

1 Lausuntopyyntö

Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa rikosprosessin tehostamista koskevasta työryhmämietinnöstä (Oikeusministeriön julkaisuja 2022:14). Korkein oikeus on käsitellyt asiaa täysistunnossa ja esittää lausuntonaan seuraavan.

2 Yleistä

Työryhmän arvioinneissa rikosprosessin kehittämistarpeista keskeisessä asemassa on ollut esitutkintamenettely. Tuomioistuinvaihetta koskevat ehdotukset ovat mietinnössä suppeita ja varovaisia. Tuoreessa suullisen todistelun vastaanottamista tallenteelta koskeneessa lainsäädäntöhankkeessa on tosin juuri uudistettu oikeudenkäyntimenettelyä. Sanotun uudistuksen vaikutukset on kuitenkin otettava huomioon myös nyt kysymyksessä olevaa mietintöä arvioitaessa. Näiden molempien uudistusten tulisi muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, yhdessä muun muassa vielä erillisen selvityksen kohteeksi jätetyn syyteneuvottelun kanssa. Lainsäädännön mahdollisesta kehittämisestä riippumatta keskeistä on turvata riittävät resurssit tuomioistuimille ja rikosprosessin muille toimijoille.

3 Kuulustelujen tallentaminen

Korkein oikeus kannattaa työryhmän esitystä ääni- ja kuvatallenteiden käytön lisäämisestä esitutkintakuulusteluissa ja myös säännösehdotusta, jonka mukaan kuulusteltavan pyynnön perusteella tallentamiseen on säännöksessä todetuin rajoituksin lähtökohtaisesti aina ryhdyttävä. Tallentamisen etuna voidaan pitää erityisesti sen oikeusturvaa ja oikeusvarmuutta lisäävää vaikutusta. Videoitu kuulustelu rajoittaa olennaisesti kuulustelijan kirjaamistavan muokkaavaa vaikutusta kuulustelukertomukseen.

Ruotsissa toteutetun lainmuutoksen tavoin harkittavaksi voitaisiin myös ottaa se, tulisiko meilläkin lisätä mahdollisuuksia pääkäsittelyn ulkopuolella tuomioistuimen päätöksen nojalla ennakollisesti tapahtuvaan todistajan tai asianosaisen kuulemiseen – ks. lag 2021:1107, RB 23 kap. 15–15b § ja liitännäiset säännösmuutokset. Tavoitteena on turvata todistelu ja vähentää kuultaviin vaikuttamista. Ruotsissa tämä uudistus on laajentanut taltioitujen kertomusten sallittua käyttöä todisteena. Tämän ohella tällaisen aikaistetun todistelun vastaanottamisen on katsottu voivan myös mahdollistaa vangitsemispäätöksen tai muun pakkokeinon nopeamman kumoamisen.

Korkein oikeus esittää lisäksi jatkovalmistelussa harkittavaksi, tulisiko esitutkintalaissa nimenomaisesti säännellä myös pelkän äänitallenteen laatimista kuulustelusta. Äänitallenteen hyödyt ovat videotallennetta rajoitetummat, mutta myös menettely on kevyempi ja kustannukset selvästi vähäisemmät. Äänitallennekin saattaa auttaa kuulustelun autenttisen kulun ja sisällön varmistamista silloin kun siihen on prosessin myöhemmässä vaiheessa tarpeen palata.

4 Tutkintasuunnitelmat ja loppulausunnot

Tutkintasuunnitelmien ja loppulausuntojen käytöllä voidaan kohdentaa rajallisia voimavaroja tarkoituksenmukaisesti sekä nopeuttaa rikosprosessia siten, että tarvittaviin lisätutkintatoimenpiteisiin ryhdytään ajoissa. Näistä syistä työryhmän näkemykset säännösmuutosten tarpeesta ovat perusteltuja.

Työryhmän mietinnössä kuvatut ongelmat loppulausuntomenettelyn toimivuudessa ovat kuitenkin ilmeisesti niin olennaisia, että tältä osin ehdotetut muutokset esitutkintalain 10 luvun 1 §:n 2 ja 3 momenttiin vaikuttavat vähäisiltä. Loppulausuntopyynnön yksilöiminen sekä tutkinnanjohtajan ja syyttäjän yhteistyö loppulausuntovaiheessa ovat sinällään parannuksia nykytilaan. Epävarmaa silti on, johtavatko ne merkittävästi nykyistä tehokkaampaan loppulausunnon hyödyntämiseen syyteharkinnassa sekä keskitetyn ja jäntevän pääkäsittelyn turvaamisessa.

Tähän tilanteeseen vaikuttamiseen on vaikea löytää tehokkaita prosessuaalisia keinoja. Kun loppulausunnon tulisi edistää erityisesti syyteharkinnan suorittamista, johdonmukaista olisi, että loppulausuntopyynnön laatimisesta vastaisi syyttäjä. Mikäli tähän ei katsota olevan mahdollisuuksia esitutkintayhteistyön nykytila ja käytettävissä olevat voimavarat huomioon ottaen, voisi olla aiheellista tehostaa ja säädellä nimenomaisesti syyttäjän ja asianosaisten avustajien välistä tiedonkulkua syyteharkintavaiheessa. Syyttäjän yksilöity yhteydenotto asianosaisen näkemyksen selvittämiseksi johtaisi mahdollisesti yksityiskohtaisempiin kannanottoihin kuin esitutkintavaiheessa. Tämä voi edistää syyteharkinnan suorittamista myös siinä tapauksessa, että asiassa tehdään päätös syyttämättä jättämisestä.

5 Rikosasian valmistelu tuomioistuimessa

Korkein oikeus kiinnittää huomiota niihin hyötyihin, joita on saatavissa rikosasioiden tehokkaan valmistelun avulla. Korkein oikeus on 19.2.2021 antamassaan lausunnossa suullisen todistelun vastaanottamista tallenteelta koskevasta työryhmän mietinnöstä korostanut valmistelun keskeistä merkitystä erityisesti laajemmissa ja vaativammissa rikosasioissa.

Korkein oikeus lausui tuolloin: ”On syytä arvioida, etteivät asianosaisten velvollisuus todisteiden teemoittamiseen sekä tuomioistuimen johdolla tapahtuva riidattomien ja riidanalaisten seikkojen erottelu toteudu nykyään riittävästi. Kun sanotut toimet ovat ehdotetussa menettelyssä entistäkin tärkeämpiä, tulisi näiden tavoitteiden saavuttamiseen kiinnittää uudistuksen jatkovalmistelussa vielä erityistä huomiota.”

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun uusi 10 b § (28.1.2022/97) säädettiin kuitenkin hallituksen esityksessä HE 133/2021 vp ehdotetun mukaisesti työryhmän esitykseen nähden muuttamattomassa muodossa. Lainkohdan mukaan tuomioistuimen on laadittava kirjallinen yhteenveto, jos se on asian laajuuden vuoksi tai muusta erityisestä syystä tarpeen.

Korkein oikeus katsoo, että kirjallisen yhteenvedon avulla rikosasian valmistelu voi olla siinä määrin tehostettavissa, että säännös olisi perusteltua muotoilla laajemmaksi ja velvoittavammaksi. Tämä näkemys liittyy osaltaan siihen edellä todettuun ongelmaan, ettei loppulausuntomenettely nykyisellään riitä yksilöimään pääkäsittelyssä tarvittavaa todistelua.

Kirjallisen yhteenvedon hyödyntäminen kytkeytyy toisaalta myös siihen, missä määrin tuomioistuimet käyttävät haastamisvaiheessa kirjallisen vastauksen pyytämistä asianosaisen näkemysten selvittämiseen. Suullisen valmistelun soveltamisala tullee joka tapauksessa jäämään kirjalliseen vastaukseen verrattuna siinä määrin rajallisemmaksi, että suullisesta valmistelusta on saatavissa apua lähinnä laajojen asioiden valmisteluun. Kirjallisen vastauksen ja kirjallisen yhteenvedon käytöllä rikosasioiden käsittelyä voidaan tehostaa laajemmassa juttukannassa. Vastauspyynnön nimenomaisilla kysymyksillä voidaan edelleen täsmentää asiassa relevantteja seikkoja ja todistelua.

Kirjallista vastausta ja kirjallista yhteenvetoa koskevan sääntelyn yhdistäminen samaan säännökseen tai niiden keskinäisen yhteyden osoittaminen selkein viittauksin olisi nykyistä lainsäädäntöä havainnollisempaa ja korostaisi niillä yhdessä saatavissa olevia hyötyjä pääkäsittelyn jäntevöittämisessä. Säännökset voitaisiin samalla muotoilla nykyistä velvoittavimmiksi.

6 Muut rikosprosessin tehostamiskeinot

Lisäksi olisi aiheellista arvioida, olisiko löydettävissä muita keinoja tehostaa rikosasioiden käsittelyä.

Nykyisellään tuomioistuimilla ei rikosasioissa ole juurikaan keinoja tehokkaasti puuttua asianosaisten prosessitaloudellisesti epätarkoituksenmukaiseen tai huolimattomaan menettelyyn taikka jopa tarkoitukselliseen viivyttelyyn todistelun ilmoittamisessa. Myös rikosasioissa voitaisiinkin ottaa harkittavaksi, olisiko asianosaisten prosessitoimilta nykyistä selvemmin edellytettävä oikea-aikaisuutta jonkinlaisella rikosasioihin soveltuvalla prekluusiosääntelyllä. Tällaista sääntelyä voitaisiin harkita ainakin hovioikeusvaihetta silmällä pitäen sekä niitä tilanteita varten, joissa riidanalaisten seikkojen ja tarvittavan todistelun täsmentäminen ei tuomioistuimen toimenpiteistä ja kehotuksista huolimatta muutoin onnistu riittävän etupainotteisesti. Prekluusiosääntelyn sovittaminen rikosprosessiin on periaatteelliselta kannalta monisyinen asia ja edellyttää siksi siihen liittyvien näkökohtien perusteellista punnintaa.

Korkein oikeus

Tatu Leppänen
Presidentti

Karri Tolttila
Hallinnollinen lakimies

Esittely täysistunnossa 10.5.2022

Läsnä: Presidentti Leppänen sekä oikeusneuvokset Häyhä, Sippo, Koponen, Kantor, Huovila, Antila, Hirvelä, Uusitalo, Engstrand, Ilveskero, Mäkelä, Tammi-Salminen, Tapani, Ojala, Guimaraes-Purokoski ja Turpeinen.