AR:2022:26

Lobihis bivdu
Guolásteapmi
Vuođđoláhka - Vuođđovuoigatvuođat - Vuođđolága ovdasadji
KP-soahpamuš

R2019/425
13.4.2022
ECLI:FI:KKO:2022:26

Sivaheaddji gáibidii báikkálaš sápmelaččaide A:i, B:i, C:i ja D:i ráŋggáštusa lobihis guollebivddus, go sii ledje guolástan vuokkain ja stákkuin stáhta čázádatguovllus Veahčajogas Meahciráđđehusa lobi haga.

Alimus riekti árvvoštalai čovdosis ákkastallama mielde, ahte guolástanlága 10 § 2 momeantta (379/2015) mielde luosa ja dápmoha goargŋunguovllu sierra guolástanlohpi ja dasa laktojuvvon lohpevuogádat dagahit nu mearkkašahtti ráddjehusaid báikkálaš sápmelaččaide, ahte njuolggadusa guoskadeamis livččii čielga ruossalasvuohta sidjiide vuođđolága 17 § 3 momeanttas dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin. Guolástanlága njuolggadus guđđojuvvui vuođđolága 106 § vuođul guoskatkeahttá, ja sivahus lobihis guollebivddus hilgojuvvui.

VL 17 § 3 mom
VL 106 §
RL 28 lohku 10 §
GuolástanL 10 § 2 mom (379/2015)

Ášši gieđahallan vuolit duopmostuoluin

Sivahus ja vástádus Lappi gearretrievttis

Sivaheaddji gáibidii A:i, B:i ja C:i ráŋggáštusa lobihis guollebivddus ja D:i nuorra olmmožin dahkan lobihis guollebivddus. Sivahusaid mielde vástideaddjit ledje bivdán 29.7.2017 lobiheamit vuokkain ja stákkuin Veahčajogas Meahciráđđehusa hálddašan stáhta čázádatguovllus joga viesttarbealde Bajitroži ja Vuolitluovosvárjohsullo gaskasaš guovllus Meahciráđđehusa lobi haga.

A, B, C ja D leat dovddastan iežaset meannudan sivahusas govviduvvon vugiin, muhto sii leat šiitán iežaset sivalažžan lobihis guollebivdui. Vástideaddjit gávnnahedje šiitima ággan dan, ahte sii ledje buohkat báikkálaš sápmelaččat, geaid sogas ledje bivdán guoli sivahusas govviduvvon vugiin ja earáge vugiiguin jahkečuđiid mielde. Guollebivdu sivahusas dárkkuhuvvon guovllus lei guovddáš oassi sámi kultuvrras. Vástideaddjit eai lean mannan badjel rihkuslága 28 logu 10 §:s dárkkuhuvvon láhkii vuođđuduvvi guolástanvuoigatvuođaideaset, go váldojuvvo vuhtii sidjiide vuođđolága 17 § 3 momeanttas dorvvastuvvon vuoigatvuohta eamiálbmogin hárjehit iežaset kultuvrra. Nubbesadjásaččat vástideaddjit árvvoštalle, ahte guolástanlobi guoskevaš guolástanlága 10 § 2 momeantta guoskadeapmi lei vuođđolága 106 §:s dárkkuhuvvon vugiin čielga ruossalasvuođas sápmelaččaid kultuvrralaš vuođđovuoigatvuođain ja vuođđolága 15 §:s dárkkuhuvvon opmodatsujiin.

Gearretrievtti duopmu 6.3.2019 nro 19/109281

Gearretriekti hilggui vástideaddjiid vuostá vuolggahuvvon sivahusa lobihis guollebivddus. Gearretrievtti dieđu mielde guollebivdu sivahusas dárkkálnuhtton vugiin vástideaddjiid ruovttujogas Veahčajogas lei guovddáš oassi vuođđolága 17 § 3 momeantta dorvvastan vuoigatvuođas eamiálbmogin doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Ii lean čájehuvvon, ahte vástideaddjit livčče mannan badjel vuođđoláhkii vuođđuduvvi guolástanvuoigatvuođaideaset, daningo guollebivdu lei sivahusas dárkkálnuhtton vugiin ainjuo ruovttujogas dakkár, masa sis sápmelažžan lei vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuohta.

Dán lassin gearretriekti gávnnahii, ahte guollebivdu sivahusas dárkkálnuhtton vugiin gulai vuođđolága 17 § 3 momeantta dárkkuhan vuođđovuoigatvuohtasuoji guovddážii, man ii ožžon dahkat ráddjehusaiguin duššin. Go sivahusas dárkkuhuvvon guollebivdu ruovttujogas lei gildojuvvon oalát ja go máksinvuloš guolástanlobit ledje vuvdojuvvon lohppii hui johtilit, de ráddjehusain ledje darvánan vuođđovuoigatvuođa guovddážii. Veahčajoga luossanáliid dili guoskevaš duođaštusaid mielde lei čielggaduvvon, ahte vuođđovuoigatvuođa ráddjemii eai lean dohkkehahtti ákkat. Ráddjen ii maiddái árvvoštallojuvvon rivttesmahtosažžan. Vástideaddjiide sápmelažžan gullevaš vuoigatvuođa ii leat dáinna láhkái sáhttán rihkusvuoigatvuođalaš ovddasvástádusa riegádahtti vugiin ráddjet guolástanlága 10 § 2 momeantta dárkkuhan vugiin.

Ášši lea čoavdán gearretduopmár Esko Hohti.

Nuppástusohcan Alimus rievttis

Sivaheaddjái mieđihuvvui váidinlohpi.

Sivaheaddji gáibidii ovdamearrádusváidagisttis, ahte gearretrievtti duopmu gomihuvvo ja A, B ja C dubmejuvvojit ráŋggáštussii gearretrievtti duomus čilgejuvvon sivahusa mielde lobihis guollebivddus ja D nuorra olmmožin dahkan lobihis guollebivddus.

A, B, C ja D gáibidedje oktasaš vástádusasteaset, ahte váidda hilgojuvvo.

Áššáiosolaččaide várrejuvvui dilálašvuohta cealkit gažaldagas, mii guoská dagu áiggi maŋŋá fápmui boahtán guolástanlága 10 § nuppástusa ja dasa gullevaš rihkuslága guoskadeami áiggi dáfus. Áššáiosolaččat doaimmahedje Alimus riektái celkosiid.

Alimus rievtti čoavddus

Ákkastallan

Ášši duogáš

1. A, B, C ja D leat báikkálaš sápmelaččat, geat leat bivdán guoli 29.7.2017 vuokkain ja stákkuin Meahciráđđehusa hálddašan stáhta čázádatguovllus Veahčajogas Bajitroži ja Vuolitluovosvárjohsullo gaskasaš guovllus Meahciráđđehusa lobi haga.

2. Sivaheaddji lea gearretrievttis gáibidan A:i, B:i ja C:i ráŋggáštusa lobihis guollebivddus ja D:i nuorra olmmožin dahkan lobihis guollebivddus dainna ákkain, ahte sii ledje guolástan lobiheamit. Vástideaddjit leat dovddastan iežaset meannudan sivahusas govviduvvon vugiin, muhto juohkehaš lea šiitán iežas sivalažžan lobihis guollebivdui.

3. Gearretriekti lea hilgon sivahusaid. Gearretrievtti dieđu mielde ii lean čájehuvvon, ahte vástideaddjit ledje mannan badjel vuođđoláhkii vuođđuduvvi guolástanvuoigatvuođaset, daningo guollebivdu lea sivahusas dárkkálnuhtton vugiin ainjuo ruovttujogas dakkár, masa sis sápmelažžan lea vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuohta.

Gažaldat, mii lea Alimus rievttis čoavdinláhkái

4. Alimus rievttis lea sivaheaddji ovdamearrádusváidaga dihte čoavdinláhkái gažaldat das, leatgo A, B, C ja D sivalaččat lobihis guollebivdui, go váldit vuhtii sidjiide báikkálaš sápmelažžan vuođđolágas ja olmmošvuoigatvuohtasoahpamušain dorvvastuvvon vuoigatvuođaid.

Lobihis guollebivddu ráŋggáštusvulošvuohta

Njuolggadusat, mat guoskaduvvojit

5. Rihkuslága 28 logu 10 § mielde lobihis guollebivddus dubmejuvvo sáhkkui earret eará dat, gii lobiheamit guolásta dahje muđuid bivdá nuppi guolástančázis dahje manná badjel láhkii, lohpái, soahpamuššii dahje mearrádussii vuođđuduvvi guolástanvuoigatvuođas. Ráŋggáštusnjuolggadusas ii dárkileappot meroštallo guollebivddu lobihisvuohta, nu ahte njuolggadus oažžu dán dáfus dárkilis sisdoalus guolástanlágas mearriduvvon guollebivddu lobivulošvuođas. Dán áššis guollebivddu lobivulošvuohta árvvoštallo Badje-Lappi guolástanlobi guoskevaš guolástanlága 10 § vuođul.

6. Dagu áigge guolástanlága, mii lei fámus, 10 § (379/2015) mielde olbmos, gean ruovttugieldalága 2 §:s dárkkuhuvvon ruovttugielda lea Eanodat, Anár dahje Ohcejohka, lei vuoigatvuohta oažžut Meahciráđđehusas buhtadusa haga lobi guollebivdui ovdalis namuhuvvon gielddain stáhtii gullevaš čázádatguovlluin. Paragráfa 2 momeantta mielde lohpi ii goittotge guoskan earret eará Deanu čázádaga luosa ja dápmoha goargŋunguovlluid. Daid gusket sierra lobit stáhta guovlluin, ja lobiid mieđiha Meahciráđđehus.

7. Guolástanlága 10 § nuppástuhttui 1.5.2019 fápmui boahtán lágain (427/2019). Nuppástuhtton 2 momeantta mielde momeanttas namuhuvvon luosa goargŋunguovlluin, maid 1 momeanttas dárkkuhuvvon lohpi ii guoskka, lea 1 momeanttas dárkkuhuvvon olbmos vuoigatvuohta lotnut Meahciráđđehusas persovnnalaš áigodatlobi. Lohpi vuoigadahttá Meahciráđđehusa lohpeeavttuid mielde vuoggabivdui olbmo ruovttugielddas stáhtii gullevaš luosa ja dápmoha goargŋunguovlluin. Meahciráđđehus nanne áigodatlobis lohpeeavttuid, mat leat sálašearit guolásteaddji guovdu ja sállaša raporterengeatnegasvuohta. Dán lassin Meahciráđđehus sáhttá ásahit almmolaš ja lohpeguovlluid guoskevaš guolástanráddjehusaid. Lobis berrojuvvo máksu, ja dan sturrodagas mearriduvvo stáhta máksovuođuštuslágas ja dan vuođul. Vuollel 18-jahkásaččaide áigodatlohpi lea nuvttá. Dárkkuhus lea, ahte dievasahkásaččaid áigodatlohpi livččii iešgoasttidanhaddásaš (HE 309/2018 vp).

Rihkuslága guoskadeapmi áiggi dáfus ja láivvit lága prinsihppa

8. Dán áššis ferte árvvoštallat vuos rihkuslága guoskadeami áiggi dáfus, daningo guolástanlága 10 § lea nuppástuhtton dagu áiggi maŋŋá. Rihkuslága 3 logu 2 § 1 momeantta mielde rihkkosii guoskaduvvo dat láhka, mii lei fámus, go rihkus dahkkui. Paragráfa 2 momeanttas mearriduvvo nu gohčoduvvon láivvit lága prinsihpas. Dan mielde dalle, go dubmedettiin lea fámus nubbi láhka go rihkkosa dagadettiin, guoskaduvvo paragráfa 1 momeantta sajis ođđa láhka, jos dan guoskadeamis čuovvu láivvit loahppaboađus.

9. Paragráfa 4 momeanttas mearriduvvo spiehkastagas láivvit lága prinsihppii. Spiehkastatnjuolggadus guoská dili, mas láhkii gullevaš rihkusnjuolggadus oažžu dárkilis sisdoalus eará sajis lágas dahje dan vuođul addojuvvon njuolggadusain dahje mearrádusain. Dalle dagu ráŋggáštusvulošvuohta árvvoštallo daid njuolggadusaid dahje mearrádusaid vuođul, mat leat leamašan dagu áigge fámus, jos lágas ii leat mearriduvvon eará láhkái dahje jos ođđa njuolggadusat eai čájet, ahte doaladuvvan dagu ráŋggáštusvulošvuhtii livččii nuppástuvvan.

10. Rihkuslága 3 logu 2 § 4 momeanta lea ožžon ovdalis govviduvvon sisdoalus riikkabeivviid láhkaváljagotti bargan, ráđđehusa evttohusas (HE 44/2002 vp) evttohuvvon njuolggadusas spiehkkasan evttohusa vuođul. Láhkaváljagotti smiehttamuša ákkastallamis lea gávnnahuvvon, ahte meannudannorpmaid nuppástuhttin ii dábálaččat čájet, ahte ipmárdus meannudannorpmaid rihkkuma ráŋggáštusvulošvuođas livččii nuppástuvvan. Ovdamearkka dihte johtolatnjuolggadusaid dahje vearroláhkaásaheami čuovvun lea dehálaš daid sisdoalus fuolatkeahttá. Muhtin dáhpáhusain meannudannorpmaid nuppástuhttin sáhttá liikká čájehit, ahte doaladuvvan meannudannjuolggadusa rihkkumii livččii nuppástuvvan. Dalle dagu ráŋggáštusvulošvuođa ii sáhte árvvoštallat daid njuolggadusaid mielde, mat leat leamašan dagu áigge fámus. Danin láhkaváljagoddi evttohii, ahte 4 momentii lasihuvvo spiehkastat, mii guoská dákkár dili (LaVM 28/2002 vp s. 8).

11. Alimus riekti lea čovdosisttis KKO 2019:40 čujuhan láhkaváljagotti evttohusa ákkastallamii, mii govviduvvo ovdalis. Alimus riekti lea gávnnahan iežas konklušuvdnan, ahte duopmostuollu ferte dáhpáhusa mielde árvvoštallat, sáhttágo meannudannorpma nuppástuhttima árvvoštallat nu, ahte dat spiehkasteaddjiláhkái čájehivččii maiddái doaladuvvama nuppástuvvama dan ektui, fertego meannudannorpma rihkkun leat ráŋggáštusvuloš (čuokkis 23).

12. Guolástanlága 10 § nuppástusaid guoskevaš ákkastallama (HE 308/2018 vp s. 5) mielde nuppástusa dárkkuhussan lei buoridit báikkálaš ássiid guolástanvejolašvuođaid stáhtii gullevaš čázádatguovlluin guollenáliid suvdilis meriid mielde. Ákkastallamis gávnnahuvvo, ahte guolástanlága ođasmahttima oktavuođas stáhtii gullevaš Badje-Lappi čázádatguovlluide dahkkon vuođđolága 20 § birasvuođđovuoigatvuođaid guoskevaš guolástanráddjehusat ledje gávnnahuvvon oassái dárbbašmeahttun garasin goargŋunguollenáliid suodjaleami eaktudan muddendoaimmaid ektui. Báikkálaš olbmuid guolástanvejolašvuođaid buorideaddji guolástanlága nuppástus árvvoštallojuvvui nannet dáid gielddaid guovllus ássi sápmelaččaid vuođđolága 17 § 3 momeanttas dorvvastuvvon vuoigatvuođa hárjehit iežaset kultuvrra (HE 308/2018 vp s. 10- 12).

13. Alimus riekti gávnnaha, ahte rihkuslága njuolggadus lobihis guolásteami ráŋggáštusvulošvuođas oažžu dárkilis sisdoalus guolástanlágas. Dan dihte dál lea gažaldat láivvit lága prinsihppii gullevaš spiehkastatnjuolggadusa guoskadeamis. Dáinna láhkái áššis lea čoavdinláhkái dat, čájehago ovdalis čilgejuvvon guolástanlága 10 § nuppástus nuppástuvvan doaladuvvama dagu ráŋggáštusvulošvuhtii, mii dál lea gažaldagas. Alimus riekti gávnnaha, ahte guolástanláhkii dahkkojuvvon nuppástusat leat nannen báikkálaš ássiid guolástanvuoigatvuođaid. Doaladuvvan lobihis guollebivddu ráŋggáštusvulošvuhtii ii liikká leat ođasmahttima mielde nuppástuvvan. Guolástanlágas logahallon gielddaid ássit dárbbašit ain guolástanlobi, go guolástit dáin stáhta oamastan čázádatguovlluin, ja lobihis guollebivdu lea ain dahku, mas ráŋggáštuvvo. Dáinna láhkái Alimus riekti árvvoštallá, ahte áššis ferte guoskadit guolástanlága 10 §, mii lea leamašan dagu áigge fámus.

Guolásteami lobivulošvuohta Badje-Lappi guovllus

14. Guolástanlága 10 § 1 momeanttas dárkkuhuvvon nuvttá guolástanlohpi ii dagu áigge guoskan stáhta čázádatguovlluid earret eará Deanu čázádaga luosa ja dápmoha goargŋunguovlluin, maidda gullá ollásit maiddái dán gažaldaga guolástanbáiki Veahčajogas.

15. Meahciráđđehus mieđiha sierra lobiid stáhta čázádatguovlluin guolástanlága 10 § 2 momeanttas dárkkuhuvvon Deanu čázádaga luosa ja dápmoha goargŋunguovlluide. Njuolggadusas ii leat dárkileappot mearriduvvon lobi mieđiheamis, lohpeeriin dahje lobi hattis. Meahciráđđehus lea mearrádusainis 20.4.2017 nannen eará lassin luosa ja dápmoha goargŋunguovlluid sierra lobiid guoskevaš eriid Ohcejoga gieldda stáhta čázádatguovlluin, maid Meahciráđđehus hálddaša. Mearrádusas guolástanlobit eai leat sierra čuozihuvvon báikkálaš sápmelaččaide, geat guolástit Deanu čázádagas.

16. Alimus riekti gávnnaha, ahte guolástanlága 10 § 2 momeantta vuođul guollebivdu luosa ja dápmoha goargŋunguovllus, mii dál lea gažaldagas, lea eaktudan njuolggadusa dárkkuhan lobi maiddái báikkálaš sápmelaččain.

Njuolggadusa guoskadeami gaskavuohta vuođđoláhkii

Árvvoštallama vuolggasajit

17. Vástideaddjit leat vástádusasteaset árvvoštallan, ahte sidjiide gulai báikkálaš sápmelažžan vuoigatvuohta guolástit sierra lobi haga sivahusas govviduvvon vugiin dahje ahte guolástanlága lohpenjuolggadusat ledje juohke dáfus čielgasit ruossalasvuođas vuođđolága ektui.

18. Alimus riekti lea čovdosiinnis (KKO 2021:42, čuokkis 8 ja das čujuhuvvon čovdosat) gávnnahan, ahte vuođđolága 22 § mielde almmolaš váldi ferte dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama. Vuođđolága 22 § geatnegahttá duopmostuolu válljet vejolaš lága dulkonvejolašvuođain dan molssaeavttu, mii buoremusat dorvvasta olmmoš- ja vuođđovuoigatvuođaid. Duopmostuollu ferte siktet dulkojupmái, mii lea olmmošvuoigatvuođaid dáfus miehtemielalaš ja mii čuovvu vuođđolága dalle, go dat geavaha ovttaskas njuolggadussii vuođđuduvvi árvvoštallanválddi ja go dat čuovvu gáibádusaid, mat bohtet olmmošvuoigatvuohtageatnegasvuođain. Nuppe dáfus dulkojumis lea gildojuvvon aŋkke lága sátnehámi vuostásaš dulkojupmi, mii nuppástuhttá njuolggadusa guovddáš sisdoalu láhkaásaheaddji ovdanbuktin dárkkuhusas spiehkasteaddjiláganin. Lága dulkoma stáđásmuvvan rájáid ii maiddái oaččo rasttildit dahje viiddidit dušše danin vai vuođđolága 106 § guoskadeami sáhtášii garvit.

19. Vuođđolága 106 § mielde jos áššis, man duopmostuollu gieđahallá, lága guoskadeapmi livččii čielgasit ruossalasvuođas vuođđolága ektui, de duopmostuollu ferte addit ovdasaji vuođđolága njuolggadussii. Lága ákkastallamis (HE 1/1998 vp s. 54 ja 162–164) lea deattuhuvvon dat, ahte ovdasadjenjuolggadus guoská dušše ovttaskas riekteášši čoavdima, iige duopmostuolu bargun leat dutkat dahje gohcit almmolaččat dan, čuvvotgo lágat vuođđolága (PeVM 10/1998 vp s. 30–31).

20. Vuođđolága 106 § guoskadeami geahččanguovllus ii leat doarvái dušše gávnnahit ruossalasvuođa, muhto lága guoskadeami ja vuođđolága gaskasaš ruossalasvuohta ferte leat čielggas. Vuođđolága ovdabargguin (HE 1/1998 vp s. 162–164 ja PeVM 10/1998 vp s. 31) lea čielggasvuohtagáibádusa ollašuvvamii ásahuvvon alla šielbmá. Ruossalasvuohta, mii šaddá lága njuolggadusa guoskadeamis vuođđolága ektui, ferte leat čielggas ja riidduheapme ja danin álkit fuomášeames iige ovdamearkka dihte riektegažaldahkan dakkár, man sáhttá dulkot iešguđet láhkái. Vuođđoláhkaváljagotti cealkámušas, man dat addá guđege lága mearridanmuttus, lea mearkkašupmi čielggasvuohtagáibádusa árvvoštallamis dan dáfus, go váljagoddi lea árvvoštallan, ahte dás ovdanbukton dulkondilli guoská duopmostuolu gieđahallan ovttaskas dáhpáhusa. Lea vejolaš, ahte duopmostuolus boahtá ovdan muhtin lága dáfus dakkár ruossalas dilli, man váljagoddi ii leat olláge árvvoštallan. Dákkár dilis čielggasvuohtagáibádus sáhttá spiehkasteaddjiláhkái ollašuvvat maiddái vuođđoláhkaváljagottis gieđahallon lága dáfus (PeVM 10/1998 vp s. 31).

Sámi kultuvrra suodji

21. Eamiálbmotkultuvrra suojis mearriduvvo vuođđolága 17 § 3 momeanttas, man mielde sápmelaččain lea eamiálbmogin vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.

22. Ovdal vuođđolága ovdalis máinnašuvvon kultuvrralaš vuođđovuoigatvuođas mearriduvvui ráđđehushápmái vuođđovuoigatvuohtaođastusa oktavuođas jagi 1995 lasihuvvon 14 § 3 momeanttas. Dán guoskevaš ákkastallama (HE 309/1993 vp s. 65) mielde njuolggadus ii rádjašuvaše dušše unnitloguid gielalaš vuoigatvuođaid dorvvasteapmái, muhto dat baicce viidánivččii dorvvastit viidáseappot unnitloguid kulturhámiid. Sápmelaš kulturhápmái, man njuolggadus dorvvasta, gullet sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat, nu mo boazodoallu, guollebivdu ja meahcásteapmi (omd. PeVL 3/1990 vp ja PeVL 8/1993 vp). Vuođđoláhkaváljagoddi lea maiddái vuođđovuoigatvuohtaođastusa maŋŋá árvvoštallan cealkámušgeavadagastis, ahte guollebivdu lea boazodoalu ja meahcásteami lassin okta sápmelaččaid kulturhámiide gullevaš guovddáš ealáhusain (omd. PeVL 27/1997 vp, PeVL 29/2004 vp ja PeVL 1/2016 vp). Luossabivdu Deanus laktása vuođđoláhkaváljagotti dieđu mielde vuođđooainnus sápmelaš kultuvrii, ja earret eará stággobivdima ferte dán mielde atnit guolástankultuvrra oassin (PeVL 5/2017 vp s. 6–7).

23. Ovdalis govviduvvon kultuvrralaš vuođđovuoigatvuohta lea karakteriserejuvvon maiddái opmodatsuoji hárrái gullevaš vuoigatvuohtan. Vuođđoláhkaváljagoddi lea árvvoštallan cealkámušgeavadagastis juo 1970-logu rájes, ahte lagamustá sápmelaččaide gullevaš gieldalaččaid, geain ii leat eanaoamastus, geat ožžot luondduealáhusain stuorra oasi iežaset áigáiboađus, árbevirolaš ja unnimustá návddašanvuđot vuoigatvuođaide buohtasteaddji vuoigatvuohta guolástit lea opmodatsuoji hárrái gullevaš opmodatárvosaš ovdu (PeVL 7/1978 vp, PeVL 5/1981 vp ja PeVl 30/1993 vp).

24. Vuođđoláhkaváljagoddi lea maiddái gávnnahan cealkámušastis (PeVL 5/2017 vp), ahte guollebivddu Deanus livččii galgan dorvvastit viidábut, go lei evttohuvvon, sápmelaččaide ássanbáikkis fuolatkeahttá ja čuozihit guolástanráddjehusaid garraseappot dakkár guollebivdui, mii ii návddaš vuođđolága 17 § 3 momeantta ja ON álbmot- ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuša (KP-soahpamuš) suoji artihkkala 27 mielde.

25. KP-soahpamuša artihkkala 27 mielde dain stáhtain, main leat našuvnnalaš, oskkoldatlaš dahje gielalaš unnitlogut, de daid unnitloguide gullevaš olbmuid ii oaččo gieldit návddašeames, ovttas jovkui gullevaš eará lahtuiguin, iežaset kultuvrras. Kultuvrra doaba áddejuvvo KP-soahpamušas viiddes mearkkašumis. Dán soahpamušartihkkala dárkkuhan kultuvrii gullet erenomážit eamiálbmogiid árbevirolaš ekonomalaš doaimma hámit, nu mo boazodoallu (ON olmmošvuoigatvuohtakomitea čoavdin ášši Kitok v. Ruoŧŧa 27.7.1988). Maiddái vuođđoláhkaváljagoddi lea gávnnahan, ahte guollebivdui laktáseaddji vuoigatvuođat leat sápmelaččaid kultuvrra oassi KP-soahpamuša unnitlogukultuvrra mielde (PeVL 27/1997 vp s. 3).

Sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođaid guoskevaš vuođđoláhkaváljagotti cealkámušgeavadat

26. Ovdal guolástanlága, mii dál lea fámus, báikkálaš ássiid guolástanvuoigatvuođas Badje-Lappis mearriduvvui guolástanlága (286/1982) 12 §:s (1212/1997). Njuolggadusa mielde dat, geat bissovaččat ásset Eanodaga, Anára dahje Ohcejoga gielddas ja geat hárjehit ámmátguolásteami, guolástit ruovttu dárbbuid várás dahje barget luondduealáhusaiguin, lei vuoigatvuohta oažžut nuvttá lobi guollebivdui máinnašuvvon gielddain stáhta oamastussii gullevaš čázádatguovlluin. Nuvttá guolástanvuoigatvuohta guoskkai buot stáhta čázádatguovlluid, eaige nuvttá guollebivddus lean ráddjejuvvon eret luosa dahje dápmoha goargŋunguovllut.

27. Vuođđoláhkaváljagotti cealkámušgeavadagas lea gávnnahuvvon, ahte báikkálaš ássiid nuvttá guolástanvuoigatvuohta lea vuođđuduvvan álgoálggus vuođđoláhkaváljagotti cealkámuššii 7/1978 vp, mii guoskkai ráđđehusa evttohusa (HE 243/1976 vp) Anára, Eanodaga ja Ohcejoga gielddain čázádatguovlluid rádjejohtima ja guollebivddu davvi čázádatguovlluin guoskevaš láhkaásaheapmin. Vuođđoláhkaváljagoddi gávnnahii dán cealkámušastis, ahte guolástanláhkaevttohusa mielde guollebivdu boađášii dáin gažaldatvuloš davvi čázádatguovlluin lobi- ja máksinvuložin. Dainna láhkái guolástanláhkaevttohus mearkkašii dan, ahte lagamustá sápmelaččaide gullevaš gieldalaččaid, geain ii leat eanaoamastus, geat ožžot luondduealáhusain stuorra oasi iežaset áigáiboađus, árbevirolaš vuoigatvuohta guolástit, man sáhttá atnit ráđđehushámi dáhkidan opmodatsuoji hárrái gullevaš opmodatárvosaš ovdun gáržu, go guollebivdu šaddá lohpe- ja máksinvuložin. Dán lassin vuođđoláhkaváljagoddi gávnnahii, ahte sápmelaččaid kulturhápmái vuođđooainnus gullevaš guolástanealáhusa hárjeheami fertii suddjet dárbbašmeahttun ráddjehusain. Dán jagi 1978 cealkámuššii lea da n maŋŋá čujuhuvvon vuođđoláhkaváljagotti cealkámušain (PeVL 5/1981 vp ja PeVL 30/1993 vp).

28. Dalá guolástanlága 12 § nuppástuhttima guoskevaš ákkastallama (HE 143/1997 vp s. 2) mielde Eanodaga, Anára ja Ohcejoga báikkálaš ássiid boares geavadii vuođđuduvvi vejolašvuođa guolástit stáhta čáziin lei dárkkuhus seailluhit. Dán dihte láhkaevttohussii ledje váldojuvvon mielde njuolggadusat báikkálaš ássiid nuvttá guolástanvuoigatvuođas stáhta čázádatguovllus.

29. Vuođđoláhkaváljagotti dieđu mielde (PeVL 27/1997 vp s. 2) nuppástusevttohusa (HE 143/1997 vp) stáhtanjuolggadusvuoigatvuođalaš mearkkašupmi vuođđuduvai dasa, ahte vuođđoláhkaváljagoddi lei iešguđege oktavuođain (PeVL 7/1978 vp, 5/1981 vp ja 30/1993 vp) árvvoštallan, ahte dán golmma gieldda báikegoddelaččain, geat eai oamás eatnama, leat dakkár vuoigatvuođat guollebivdui, mat návddašit vuođđolágas dorvvastuvvon opmodatsuoji. Vuođđoláhkaváljagoddi gávnnahii, ahte evttohus ii leat ruossalasvuođas ráđđehushámi 14 § 3 momeantta ektui, iige evttohus árvvoštallon dakkárin, mii eastá guollebivddu nu, ahte evttohus livččii KP-soahpamuša artihkkala 27 vuostásaš. Dán lassin vuođđoláhkaváljagoddi árvvoštalai, ahte evttohus dorvvasta sápmelaččaid vuoigatvuođaid maiddái dasa gullevaš guolástanvugiid hárjehemiid lasseeavttuid dihte (PeVL 27/1997 vp s. 3–4).

30. Vuođđoláhkaváljagoddi lea gieđahallan guolástanláhkii, mii dál lea fámus, laktáseaddji stáhtanjuolggadusvuoigatvuođalaš ja vuođđovuoigatvuohtagažaldagaid cealkámušastis PeVL 58/2014 vp. Dát cealkámuš guoská ráđđehusa evttohusa (HE 192/2014 vp), ja cealkámušas lea čujuhuvvon guolástanlága 10 § 1 momeanttas dárkkuhuvvon Badje-Lappi guolástanlága dáfus cealkámuššii PeVL 27/1997 vp. Vuođđoláhkaváljagoddi lea gávnnahan, ahte dat sáhttá eanaš osiid guorrasit ráđđehusa evttohusas evttohuvvon oainnuide mearridanortnega dáfus. Ráđđehusa evttohusas (HE 192/2014 vp s. 104–105) ii gieđahallo guolástanlága 10 § sápmelaččaid sajádaga ektui, muhto gávnnahuvvo baicce ovttaveardásašvuođa árvvoštallama oktavuođas (s. 107), ahte Badje-Lappi guovllus lea ain dárbu mearridit guolástanlága 10 §:s guovllu ássiid vuoigatvuođas nuvttá guollebivdui.

31. Sivahusas dárkkuhuvvon áiggi maŋŋá guolástanlága 10 § lea ovdalis namuhuvvon vugiiguin nuppástuhtton nu, ahte luosa goargŋunguovlluin lohpi nuppástuvai áigodatguovdásažžan ja dakkárin, ahte dat vuođđuduvvá iešgoasttidanhaddái. Vuođđoláhkaváljagoddi lea cealkámušastis PeVL 66/2018 vp árvvoštallan, ahte evttohuvvon njuolggadus buorida sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde, ja ahte guolástanlága dalle dahkkojuvvon nuppástusa, mii dál lea fámus, lea sáhttán mearridit dábálaš lága mearridanortnega mielde.

Birasvuođđovuoigatvuohta

32. Vuođđolága 20 § mielde ovddasvástádus luonddus ja dan máŋggahámatvuođas, birrasis ja kulturárbbis gullá buohkaide. Namuhuvvon paragráfa 2 momeantta mielde almmolaš váldi ferte siktet dasa, ahte dat dorvvasta juohkehažžii vuoigatvuođa dearvvašlaš birrasii ja maiddái vejolašvuođa váikkuhit iežas eallinbirrasa guoskevaš mearrideapmái.

33. Vuođđovuoigatvuohtaođastusa ákkastallamis (HE 309/1993 vp s. 66) lea gávnnahuvvon, ahte birasovddasvástádusnjuolggadus lea lagamustá julggaštushápmásaš ja ahte dat ollašuvvá eará láhkaásaheami doarjagiin ja gaskkustemiin. Dat ii sáhtáše dakkárin doaibmat ovdamearkka dihte ovttaskas olbmo rihkusvuoigatvuođalaš ovddasvástádusa vuođđun. Vuođđoláhkaváljagoddi (PeVM 25/1994 vp s. 10) gávnnahii smiehttamušastis, ahte njuolggadusa dárkkuhan buohkaide gullevaš ovddasvástádusa duogášjurdagii laktása erenomáš nannosit jurdda luonddu iešárvvus ja boahttevaš buolvvaid vuoigatvuođaid ollilvuohta.

34. Vuođđoláhkaváljagotti cealkámušgeavadaga mielde vuođđolága 20 §:in eai vuođđuduvvo geatnegasvuođat, maid sáhttá čuozihit ovttaskas olbmuide. Ovdamearkka dihte opmodatsuoji ja birasovddasvástádusa gaskavuođas vuođđoláhkaváljagoddi lea gávnnahan, ahte njuolggadusas ii šatta sierra ágga čuozihit oamasteaddjiide erenomážit gullevaš duoddungeatnegasvuođaid. Nuppe dáfus seamma vuođđovuoigatvuohtanjuolggadusaid oassin opmodatsuodjenjuolggadusas ja birasovddasvástádusnjuolggadusas sáhttá leat váikkuhus nubbi nuppi dulkojupmái dakkár dilis, man viggamuššan lea joksat olbmo ja luonddu gaskasaš dássedeattu ovddideaddji láhkaásahančovdosiid (PeVL 21/1996 vp s. 2, PeVL 20/2010 vp s. 2 ja PeVL 44/2010 vp s. 4.)

Guolástanráddjehusaid ákkastallan

35. Guolástanráddjehusaid ákkastallama (HE 192/2014 vp s. 22 ja 104) mielde guolásteami ráddjehusat, earret eará guolástanlága 10 § 2 momeanta, laktásit čielgasit vuođđolága 20 § dárkkuhan birasovddasvástádusnjuolggadusa ollašuhttimii. Guollebivddu dohkkehahttivuođa guovdu šattai guolástanlága ákkastallama mielde deaddu ekologalaš suvdilisvuođa dáfus, daningo oassi Suoma guollenáliid dilis lei hedjonan. Lága viggamuššan lei dorvvastit guollenáliid eallinfámu ja luonddu máŋggahámatvuođa. Dán lassin dainna beavttálmahttui áitatvuloš dahje hedjonan guollenáliid suodjaleapmi. Árvvoštallui, ahte guollebivddu guovllulaš, áiggálaš ja mearálaš ráddjehusaiguin sáhttá ealáskahttit hedjonan guollenáliid ja dahkat vejolažžan buvttadeaddji guollebivddu eará šlájaid dáfus. Ákkastallama mielde fuolla lei badjánan erenomážit goargŋunguollenáliid ekologalaš suvdilisvuođa dáfus.

36. Ráđđehusa evttohusa ákkastallamis, mat gusket guolástanlága mearridanortnega (HE 192/2014 vp s. 104-105) lea árvvoštallon, ahte ráddjehusaide leat vuođđolága 20 § dáfus dohkkehahtti ja nana ákkat. Ráddjehusat eai eastte sápmelaččaid árbevirolaš kulturhámi hárjeheami. Dat baicce oassái dorvvastit eallinfámolaš guollenáliid, mat leat eaktun kulturhámi hárjeheapmái.

Alimus rievtti árvvoštallan dán áššis

37. Guolástanlága 10 § 2 momeantta mielde luosa ja dápmoha goargŋunguovlluid sierra guolástanlobiid mieđiha Meahciráđđehus. Meahciráđđehusa mearrádusas 20.4.2017 boahtá ovdan, ahte dagu áigge guolástanlobiide eai lean čuozihuvvon earit báikkálaš ássiid várás. Dáinna láhkái báikkálaš sápmelaččat ledje ásahuvvon lobi háhkama dáfus seamma sajádahkii eará guolásteaddjiiguin, nu mo guolástanturisttaiguin. Lobiid rájálašvuođa ja lobiid bivnnuhisvuođa dihte lobit ledje vuvdojuvvon lohppii hui johtilit daid vuovdima álggaheami maŋŋá. Lohpemáksu lei mearrašuvvan ealáhusekonomalaš ákkaiguin ja leamašan 30 euro jándoris.

38. Guolástanlága 10 § 2 momeantta mielde luosa ja dápmoha goargŋunguovlluin guolásteapmi lea gáibidan 1 momeanttas mearriduvvon nuvttá lobi ektui sierra lobi. Alimus riekti gávnnaha, ahte guolástanlága 10 § 2 momeantta njuolggadus lea sátnehámis dáfus čielggas. Sátnehápmi ii atte vejolašvuođa dakkár vuođđovuoigatvuođaid dáfus miehtemielalaš dulkojupmái, ahte báikkálaš sápmelaččain livččii vuoigatvuohta guollebivdui luosa dahje dápmoha goargŋunguovlluin Meahciráđđehusa sierra guolástanlobi haga.

39. Guolástanlága mearridanortnega ákkastallamis (HE 192/2014 vp s. 107) eai gieđahallo 10 § 2 momentii vuođđuduvvi lobiid mieđihangeavadagat. Dain ii maiddái gieđahallo dat, mainna láhkái momeantta lohpegáibádus geavatlaččat váikkuhivččii sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođa hárjeheapmái. Dát gažaldagat eai njuolga árvvoštallo vuođđoláhkaváljagotti cealkámušasge PeVL 58/2014 vp.

40. Alimus riekti gávnnaha, ahte vuođđoláhkaváljagoddi lea cealkámušastis PeVL 58/2014 vp čujuhan ovddit cealkámušgeavadahkasis. Dat lea ovdalis govviduvvon vugiin guoskan báikkálaš ássiid guolástanvuoigatvuođa mávssekeahtesvuođa. Alimus riekti árvvoštallá, ahte vuođđoláhkaváljagoddi ii leat iežas ovddit cealkámušgeavadahkasis čujuhemiin váldán cealkámušastis beali Badje-Lappi guolástanlobi 10 § 2 momeantta nuppástussii ja dan dárkilut sisdollui. Dáinna láhkái vuođđoláhkaváljagoddi ii leat ovdanbuktán dakkár oainnu, mii njuolga váikkuhivččii dán gieđahallanvuloš áššis vuođđolága 106 §:s mearriduvvon guoskadanvuođuštusaid árvvoštallamii.

41. Árvvoštaladettiin vuođđolága 17 § 3 momeantta ja guolástanlága 10 § 2 momeantta čuoččuhuvvon ruossalasvuođa ja ruossalasvuođa vejolaš čielggasvuođa, de vuolggasadjin ferte atnit báikkálaš sápmelaččaid guhká joatkašuvvan nuvttá guolástanvuoigatvuođa, man sáhttá buohtastahttit unnimustá návddašanvuđot vuoigatvuhtii, stáhta čázádatguovlluin. Árvvoštallamis ferte addit mearkkašumi daidda čuoggás 37 čilgejuvvon duohta váikkuhusaide, mat leat šaddan njuolggadusa sierralohpegáibádusa lobi hatti ja lobi vuovdinvuogi dihte.

42. Alimus riekti gávnnaha, ahte báikkálaš sápmelaččaide gullevaš ja vuođđolágas suddjejuvvon guolástanvuoigatvuohta ii leat goittotge rájeheapme, muhto maiddái sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođa sáhttá ráddjet vuođđolága 20 § birasvuođđovuoigatvuođa vuođul, vai goargŋunguollenáliid sáhttá dorvvastit. Alimus riekti gávnnaha ain, ahte guolástanráddjehusaid rivttesmahtosašvuođa geahččanguovllus lea vuolggasajis vejolaš eaktudit báikkálaš ássiin persovnnalaš lobi. Lohpevuogádagas leat luohtehahtti sálaš- ja guolásteaddjidieđuid čohkkemii ja luossanáliid dili čuovvumii laktáseaddji ákkat, mat laktásit vuođđolága 20 § birasvuođđovuoigatvuhtii.

43. Guolástanlága 10 § 2 momeantta (379/2015) vuođul Meahciráđđehus lei mearridan lobi eaktun 30 euro jándoris, mii lei ealáhusekonomalaš ákkaiguin mearriduvvon máksu. Alimus riekti árvvoštallá, ahte juo dát iešgoasttidanhatti mearkkašahtti alit máksu lea oasistis ráddjen sápmelaččaid kulturhápmái vuođđooainnus gullevaš guolástanealáhusa hárjeheami.

44. Máksinvulošvuođa lassin ferte váldit vuhtii, ahte dagu áigge guolástanlobiide eai lean čuozihuvvon makkárge earit báikkálaš sápmelaččaid várás. Dáinna láhkái sii ledje ásahuvvon lobi háhkama dáfus seamma sajádahkii daiguin guolásteaddjiiguin, geaid vuoigatvuođa guolástit vuođđolága 17 § 3 momeanta ii suddje. Lobiid rájálašvuođa, lobiid bivnnuhisvuođa ja lobiid vuovdinvuogi dihte lobit ledje vuvdon lohppii hui johtilit daid vuovdima álggaheami maŋŋá. Guolástanlága 10 § 2 momeantta njuolggadus oktan lohpegeavadagain lea mearkkašahttiláhkái ráddjen sápmelaččaid eamikultuvrii gullevaš guollebivddu.

45. Alimus riekti gávnnaha iežas konklušuvdnan, ahte go váldit vuhtii guolástanlága 10 § 2 momeantta (379/2015) mielde sierra guolástanlobi gáibádusa oktan dasa laktojuvvon eavttuiguin ja njuolggadusa guoskadeami dihte šaddan duohta ráddjehusaid sápmelaččaid kultuvrralaš vuođđovuoigatvuođaide, de njuolggadusa guoskadeapmi livččii dán áššis vuođđolága 106 § dárkkuhan vugiin čielgasit ruossalasvuođas vuođđolága 17 § 3 momeanttas suddjejuvvon vuođđovuoigatvuođa ektui. Gažaldatvuloš guolástanlobi njuolggadus, mii lei fámus dagu áigge, guđđojuvvo guoskatkeahttá.

Loahppaboađus

46. Daningo guolástanlobi 10 § 2 momeantta njuolggadusa, mii lei dagu áigge fámus, ii sáhte dán dáhpáhusas guoskadit, de vástideaddjit eai leat rihkuslága 28 logu 10 §:s dárkkuhuvvon vugiin guolástan lobi haga. Sivahusat lobihis guollebivddus ja nuorra olmmožin dahkan lobihis guollebivddus hilgojuvvojit.

Duopmocealkkus

Gearretrievtti duomu loahppaboađus ii nuppástuhtto.

Ášši leat čoavdán riekteráđit Jarmo Littunen, Mika Ilveskero, Asko Välimaa, Jussi Tapani ja Timo Ojala. Ášševálmmaštalli Hanna Vieruaho.