Tehtävät

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.

Korkeimpaan oikeuteen voi valittaa hovioikeuksien ratkaisuista, käräjäoikeuksien maaoikeutena antamista ratkaisuista sekä eräistä markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ratkaisuista. Edellytyksenä valituksen tutkimiselle on, että korkein oikeus myöntää muutoksenhakijalle valitusluvan.

Ennakkopäätösluontoisissa asioissa voidaan jo käräjäoikeuden ratkaisuista hakea muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta. Edellytyksenä tällöinkin on, että korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Hovioikeuksien ensimmäisenä oikeusasteena antamista ratkaisuista voi yleensä valittaa korkeimpaan oikeuteen valituslupaa pyytämättä.

Korkein oikeus ratkaisee myös ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita. Korkein oikeus voi purkaa tai poistaa tuomioistuinten lopullisia eli lainvoiman saaneita ratkaisuja oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa mainituilla perusteilla. Korkein oikeus voi palauttaa asianosaiselle tämän menettämän määräajan.

Korkein oikeus antaa lausuntoja tasavallan presidentille armahdusasioissa sekä oikeusministeriölle rikoksentekijöiden ulkomaille luovuttamista koskevissa asioissa. Korkein oikeus antaa pyydettäessä tasavallan presidentille lausunnon eduskunnan hyväksymistä laeista sekä Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksymistä maakuntalaeista. Korkein oikeus voi myös oma-aloitteisesti esittää valtioneuvostolle lain säätämistä tai muuttamista. Korkein oikeus voi lisäksi antaa lausuntoja lakiesityksistä.

Korkeimman oikeuden tehtävistä säädetään pääosin Suomen perustuslaissa, laissa korkeimmasta oikeudesta sekä oikeudenkäymiskaaressa.

 
Julkaistu 3.8.2017