KKO:2019:10

Turvaamistoimi
Patentti

Diaarinumero: S2016/903
Taltionumero: 167
Antopäivä: 6.2.2019 ECLI:FI:KKO:2019:10

Yhtiö oli vaatinut, että markkinaoikeus määrää todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain nojalla ulosottomiehen ottamaan jäljennökset vastapuolen hallussa olevista asiakirjoista, kuten laskuista, kuiteista ja muusta kirjanpitoaineistosta, ja että yhtiö saa oikeuden tutustua ulosottomiehen hallussa olevaan aineistoon.

Kysymys siitä, oliko yhtiö esittänyt perusteet turvaamistoimen määräämiselle ja tiedonsaantioikeudelle.

L todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa 2, 3, 7 a ja 7 b §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

A Oy (jäljempänä myös hakija) vaati markkinaoikeudessa, että markkinaoikeus määrää todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain (jäljempänä todistelun turvaamislaki) 2 §:n ja 3 §:n nojalla asianomaisen ulosottomiehen ottamaan jäljennökset tai valokuvaamaan B Oy:n hallussa olevat asiakirjat ja muun materiaalin sen esiintymismuodosta riippumatta vuosien 2014 – 2016 ajalta, kuten laskut, tarjousasiakirjat, tilausasiakirjat, asiakaslistat ja muut asiakkaisiin liittyvät materiaalit, kuitit, kirjanpitoaineiston, sopimukset, mainokset, esitteet, tuoteselosteet, valmistusohjeet, tiedot varastoista, varastojen sijaintipaikoista, varastoissa olevien rehuliuosten määrät ja muun aineiston, jotka liittyvät Happo78plus-nimisiin tuotteisiin. Hakemuksen mukaan kyseinen tuote loukkasi A Oy:n patenttia numero FI 108700.

Lisäksi hakija vaati, että markkinaoikeus määrää, että hakijan edustajalla ja asiamiehellä on oikeus tutustua ulosottomiehen luona edellä mainittuun aineistoon ja saada käyttöönsä siitä jäljennöksiä.

B Oy vaati hakemuksen hylkäämistä.

Markkinaoikeuden päätös 5.10.2016 nro 574/16

Markkinaoikeuden mukaan, jotta turvaamistoimi voidaan myöntää, tulee hakijan saattaa todennäköiseksi väitetyn loukkauksen toteutuminen (niin sanottu vaade-edellytys) sekä se, että aineistolla, jota on vaadittu turvaamistoimen kohteeksi, voidaan olettaa olevan merkitystä todisteena pääasiassa. Lisäksi edellytyksenä on se, että on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla (niin sanottu vaaraedellytys). Lopuksi edellytyksenä on, että turvaamistoimen myöntämisestä ei saa aiheutua vastapuolelle turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Markkinaoikeus totesi, että hakijan väittämän oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin lähtökohdaksi on otettava hakijan patentin voimassaolo. Hakijan esittämän mukaan vastapuoli oli markkinoidessaan ja tarjotessaan Happo78plus-nimistä tuotetta vuodesta 2014 alkaen loukannut hakijan patenttia.

Vastapuoli ei ollut vastauksessaan kiistänyt myyneensä edellä mainittua tuotetta vuosina 2014 – 2015 eikä myöskään hakijan väitettä siitä, että vastapuolen sanottu menettely oli loukannut hakijan patenttia. Vastapuolen esittämän mukaan se ei ollut kuitenkaan myynyt tuotetta 16.1.2016 jälkeen.

Ottaen huomioon edellä mainittu hakijan patenttia koskeva pätevyysolettama, hakijan Happo78plus-nimisen tuotteen koostumuksesta ja markkinoinnista esittämä sekä edellä selostettu vastapuolen vastaus markkinaoikeus katsoi, että hakija oli saattanut väittämänsä patentinloukkauksen todistelun turvaamislain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi.

Hakijan esittämän mukaan turvaamistoimen määrääminen oli tarpeen patentin loukkauksen laadun, laajuuden ja siitä aiheutuneen vahingon näyttämiseksi.

Markkinaoikeus totesi, että loukkauksen käsillä oloa koskevan todistelun kannalta merkityksellisinä voitiin lähtökohtaisesti pitää ennen kaikkea Happo78plus nimistä tuotetta koskevia mainoksia, esitteitä ja tuoteselostetta. Markkinaoikeus totesi, että hakija oli jo hakemuksensa liitteenä esittänyt asiakirjoja Happo78plus-nimisen tuotteen koostumusta ja markkinointia koskevien väitteidensä tueksi. Tämä aineisto oli siis jo hakijan hallussa, eikä hakijan vaatiman turvaamistoimen määräämiselle mainitulta osin ollut perusteita.

Oli kuitenkin mahdollista, että vastapuolella oli hallussaan kysymyksessä olevaan Happo78plus-nimiseen tuotteeseen liittyvää muutakin mainoksena tai esitteenä pidettävää aineistoa kuin se aineisto, joka hakijalla oli jo hallussaan. Tällaisella aineistolla voi markkinaoikeuden käsityksen mukaan olla merkitystä asiassa todisteena. Tällaista aineistoa ei koskenut erityinen säilyttämisvelvollisuus, joten vastapuolen todistusaineiston säilymistä vaarantavaa menettelyä ei tältä osin voitu pitää myöskään varsin epätodennäköisenä.

Vastapuoli ei ollut myöskään viitannut haittoihin, joita sille aiheutuisi siitä, että Happo78plus-nimiseen tuotteeseen liittyvät mainokset ja esitteet määrättäisiin kopioitaviksi tai takavarikoitaviksi.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoi, että siltä osin kuin kyse oli Happo78plus-nimiseen tuotteeseen liittyvistä mainoksista ja esitteistä, edellytykset turvaamistoimen myöntämiselle olivat olemassa niiden säilymisen turvaamiseksi.

Hakemuksessa oli lisäksi vaadittu takavarikoitaviksi muun ohella Happo78plus-nimiseen tuotteeseen liittyviä laskuja, kuitteja ja kirjanpitoaineistoa. Tällaisella aineistolla voi markkinaoikeuden käsityksen mukaan sinänsä olettaa olevan merkitystä todisteena ainakin mahdollisen loukkauksen laajuutta koskevilta osin. Markkinaoikeus kuitenkin totesi, että ottaen huomioon, mitä tositteiden ja kirjanpitoaineiston säilyttämisestä ja säilyttämisajasta sekä kirjanpitoaineiston hävittämisestä, hukkaamisesta, kätkemisestä ja vahingoittamisesta on säädetty, voitiin pitää varsin epätodennäköisenä, että vastapuoli menettelisi tältä osin todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla. Tältä osin hakijan vaatiman turvaamistoimen määräämiselle ei siten ollut perusteita.

Hakijan turvaamistoimihakemus oli edelleen kohdistettu muun ohella Happo78plus-tuotteeseen liittyviin tarjous- ja tilausasiakirjoihin, asiakaslistoihin ja muihin asiakkaisiin liittyviin materiaaleihin, sopimuksiin, valmistusohjeisiin sekä tietoihin varastoista, varastojen sijaintipaikoista ja varastossa olevien rehuliuosten määristä. Tältä osin markkinaoikeus katsoi, ettei hakemuksessa ollut esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta mainituilla aineistoilla voitaisiin olettaa olevan merkitystä todisteena hakemuksen perusteena viitattua patentinloukkausta koskevassa riita-asiassa. Näin ollen hakijan vaatiman todistelun turvaamista koskevan turvaamistoimen määräämiselle ei siten ollut perusteita myöskään mainitulta osin.

Markkinaoikeus totesi, että hakemuksen kohteena olevaa muuta Happo78plus-nimisiin tuotteisiin liittyvää aineistoa ei ollut hakemuksessa yksilöity. Tällaisen aineiston osalta markkinaoikeus ei siten voinut arvioida sitä, oliko aineistolla oletettavasti merkitystä todisteena pääasiassa. Näin ollen edellytyksiä turvaamistoimen kohdistamiselle hakemuksessa mainittuun muuhun Happo78plus-nimisiin tuotteisiin liittyvään aineistoon ei ollut olemassa.

Markkinaoikeus määräsi ulosottomiehen ottamaan jäljennökset tai valokuvaamaan B Oy:n hallussa olevat sellaiset mainokset ja esitteet vuosien 2014 – 2016 ajalta niiden esiintymismuodosta riippumatta, jotka liittyivät Happo78plus-nimisiin tuotteisiin (säilörehun lisäaineiden esiseos). Määräys ei koskenut turvaamistoimihakemuksen liitteenä 3 olevaa Happo78plus tuotteen esitettä eikä Happo78plus-tuotteen tuoteselostetta. Muilta osin A Oy:n hakemus hylättiin.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Sanna Holkeri.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A Oy:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A Oy vaati, että markkinaoikeuden päätös kumotaan laskujen, tarjousasiakirjojen, tilausasiakirjojen, asiakaslistojen, kuittien ja kirjanpitoaineiston osalta ja että ulosottomies määrätään ottamaan mainitusta aineistosta jäljennökset.

B Oy vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

I Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A Oy on hakenut turvaamistoimia väittäen, että B Oy on markkinoidessaan ja toimittaessaan Happo78plus-nimisiä tuotteita loukannut A Oy:n patenttia numero FI 108700. A Oy on hakemuksessaan vaatinut, että markkinaoikeus määrää ulosottomiehen ottamaan jäljennökset tai valokuvaamaan B Oy:n hallussa olevia, kyseisiin tuotteisiin liittyviä asiakirjoja vuosien 2014 – 2016 ajalta. Vaatimus on koskenut laskuja, tarjousasiakirjoja, tilausasiakirjoja, asiakaslistoja, kuitteja ja muuta kirjanpitoaineistoa sekä eräitä muita asiakirjoja, joista ei enää ole kysymys Korkeimmassa oikeudessa. A Oy on myös vaatinut, että sen edustajalle ja asiamiehelle annetaan oikeus tutustua ulosottomiehen luona kyseiseen aineistoon ja saada siitä jäljennöksiä.

2. B Oy vaati hakemuksen hylkäämistä.

3. Markkinaoikeus totesi, että A Oy oli saattanut väittämänsä patenttioikeuden loukkauksen todennäköiseksi. Markkinaoikeus katsoi, että turvaamistoimen määräämiselle laskujen, kuittien ja kirjanpitoaineiston osalta ei kuitenkaan ollut edellytyksiä, koska ottaen huomioon, mitä kirjanpitoaineiston säilyttämisestä oli säädetty, voitiin pitää varsin epätodennäköisenä, että vastapuoli menettelisi todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla. Tarjous-, tilaus- yms. asiakirjojen osalta markkinaoikeus hylkäsi hakemuksen katsottuaan, että hakemuksessa ei ollut esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta mainitulla aineistolla voitaisiin olettaa olevan merkitystä patentinloukkausta koskevassa oikeudenkäynnissä.

4. A Oy:n valituksen johdosta Korkeimmassa oikeudessa on ratkaistavana, täyttyvätkö turvaamistoimen määräämisen edellytykset edellä mainittujen asiakirjojen osalta. Lisäksi kysymys on siitä, onko yhtiöllä oikeus tutustua turvaamistoimen kohteena olevaan aineistoon ja saada siitä käyttöönsä jäljennöksiä.

II Turvaamistoimi

Turvaamistoimen edellytyksiä koskevat säännökset

5. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain (jäljempänä todistelun turvaamislaki) 2 §:n mukaan todistelun turvaamiseksi tuomioistuin voi määrätä, että sellainen aineisto, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä muun muassa patenttilaissa säädetyn oikeuden loukkaamista koskevassa riita-asiassa, pannaan takavarikkoon. Takavarikon lisäksi tai sen sijasta tuomioistuin voi määrätä muusta, ei kuitenkaan takavarikkoa ankarammasta toimenpiteestä, joka on todistusaineiston hankkimiseksi tai säilyttämiseksi tarpeen. Päättäessään turvaamistoimen määräämisestä tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

6. Todistelun turvaamislain 3 §:n mukaan turvaamistoimi voidaan määrätä, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on patenttioikeus tai muu laissa säädetty teollis- tai tekijänoikeus, jota loukataan tai jonka loukkaus on välittömästi toteutumassa, ja on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, kätkee, hävittää tai luovuttaa todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla.

7. Todistelun turvaamislain säätämisen taustalla on niin sanotun TRIPS-sopimuksen (Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen liite 1 C, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista) kansallinen voimaansaattaminen. Sopimuksen 50 artiklan 1 kohta koskee toimenpiteitä olennaisen todistusaineiston säilyttämiseksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa.

8. Todistelun turvaamislailla on pantu täytäntöön myös Euroopan parlamentin ja neuvoston 29.4.2004 annettu direktiivi 2004/48/EY teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (jäljempänä direktiivi). Direktiivin 7 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat jo ennen pääasiaa koskevan kanteen nostamista sen osapuolen hakemuksesta, joka on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevaa todistusaineistoa tukeakseen väitteitään teollis- tai tekijänoikeutensa loukkaamisesta tai tällaisen loukkaamisen uhasta, määrätä nopeita ja tehokkaita väliaikaisia toimia väitettyyn loukkaamiseen liittyvän asiaankuuluvan todistusaineiston suojaamiseksi edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suojaa taataan. Direktiivin 3 artiklassa on yleisiä velvoitteita muun muassa siitä, että toimenpiteet ovat tehokkaita ja oikeasuhteisia sekä oikeudenmukaisia ja tasapuolisia.

Korkeimman oikeuden arviointi turvaamistoimesta

9. Kuten markkinaoikeus on todennut, turvaamistoimi voidaan myöntää, jos asiassa täyttyvät vaade- ja vaaraedellytys, jos aineistolla voi olla merkitystä todisteena ja jos turvaamistoimen myöntämisestä ei aiheudu vastapuolelle turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa (ns. haittavertailu).

10. Tässä asiassa on riidatonta, että hakija on saattanut todennäköiseksi patenttinsa loukkaamisen ja että vaade-edellytys siten täyttyy. Arvioitavana on, voiko aineistolla olla merkitystä todisteena patentin loukkausta koskevassa oikeudenkäynnissä, täyttyykö vaaraedellytys ja puoltaako haittavertailu turvaamistoimen määräämistä.

11. Korkein oikeus katsoo, että A Oy:n turvaamistoimen kohteeksi nimeämä aineisto voidaan ryhmitellä yhtäältä kirjanpitoaineistoon (laskut, kuitit ja muu kirjanpitoaineisto) sekä toisaalta asiakastietoihin (tarjousasiakirjat, tilausasiakirjat ja asiakaslistat).

Merkitys todisteena

12. Todistelun turvaamislain 2 §:n mukaan turvaamistoimen kohteena voi olla vain aineisto, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä patentin tai muun laissa säädetyn teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamista koskevassa riita-asiassa.

13. Patentin loukkausta koskevassa oikeudenkäynnissä kantajan on näytettävä, että hänen patenttiaan on loukattu. Lisäksi hänen on esitettävä näyttöä loukkauksen kestosta, laajuudesta ja taloudellisesta merkityksestä, mikäli hän vaatii korvausta patentin luvattomasta käyttämisestä. Korkein oikeus katsoo, että kirjanpitoaineistolla ja tilausasiakirjoilla voidaan olettaa olevan merkitystä todisteina näiden seikkojen selvittämisessä, joten niiden osalta tämä turvaamistoimen edellytys täyttyy.

14. A Oy:llä on jo hallussaan näyttöä siitä, että B Oy on tarjonnut Happo78plus-nimistä tuotetta. Tämä seikka huomioon ottaen A Oy ei ole osoittanut, että asiakaslistoilla ja tarjousasiakirjoilla olisi merkitystä todisteina mahdollisessa patentinloukkausoikeudenkäynnissä. Asiakaslistojen ja tarjousasiakirjojen osalta vaatimus on siten hylättävä.

Vaaraedellytys

15. Todistelun turvaamislain 3 §:n mukaan turvaamistoimen määrääminen edellyttää, että on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla. Lain esitöiden (HE 119/1999 vp s. 9) mukaan vaaraa koskevaa vaatimusta tulkitaan samoin kuin oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaisten turvaamistoimien vastaavaa vaatimusta. Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 1994:132 katsonut, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:n nojalla määrättävän takavarikon edellytyksenä olevan hukkaamisvaaran osalta riittää, ettei vaara ole varsin epätodennäköinen.

16. Korkein oikeus toteaa, että turvaamistoimiasioissa vaaraedellytys ei yleensäkään tarkoita vaaran ilmeisyyttä tai sen toteutumisen todennäköisyyttä. Teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevien todisteiden hävittämisen mahdollisuutta voidaan lähtökohtaisesti pitää todistelun turvaamislaissa tarkoitettuna vaarana ilman, että hakijan edellytettäisiin esittävän näyttöä konkreettisesta vaarasta. Hakijan väite aineiston hävittämisvaarasta on siten riittävä turvaamistoimen määräämiselle, jollei vaaraa voida pitää mahdottomana tai varsin epätodennäköisenä.

17. Tässä asiassa B Oy on kiistänyt vaaraedellytyksen olemassaolon kirjanpitoaineiston osalta sillä perusteella, että se on lainsäädännön nojalla säilytettävä.

18. Korkein oikeus toteaa, ettei laissa asetettu velvoite jonkin asian tekemisestä tai tekemättä jättämisestä tarkoita, että todellisuudessa meneteltäisiin laissa edellytetyin tavoin. Kirjanpitoaineisto on patentin loukkaamisesta epäillyn B Oy:n hallussa, ja se on laadultaan helposti hävitettävää. Näin ollen on mahdollista, että aineisto hävitetään. Kirjanpitoaineiston hävittämisvaaran toteaminen ei kuitenkaan tarkoita arviota siitä, että vastapuoli tosiasiassa olisi aikeissa hävittää kirjanpitoaan.

19. Asiakastietojen osalta B Oy ei ole esittänyt perusteita sille, että vaaraedellytys ei täyttyisi. Edellä todetulla tavalla näistä asiakirjoista vain tilausasiakirjoilla voi kuitenkin olla merkitystä todisteena. Koska tilausasiakirjat ovat kirjanpitoaineiston tavoin B Oy:n hallussa ja laadultaan helposti hävitettäviä, vaaraedellytys täyttyy myös niiden osalta.

Haittavertailu

20. Todistelun turvaamislain 2 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee turvaamistoimen määräämisestä päättäessään kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

21. B Oy on vedonnut siihen, että se myy samankaltaisia tuotteita kuin hakija ja että turvaamistoimen tarkoituksena on saada tietoa yhtiön liikesalaisuuksista.

22. Korkein oikeus toteaa, että turvaamistoimena on vaadittu, että ulosottomies tallentaa tietynsisältöisiä vastapuolen asiakirjoja. Tästä turvaamistoimesta ei aiheudu näiden täytäntöönpanotoimien lisäksi muuta välitöntä haittaa B Oy:n liiketoiminnalle. Pelkästään asiakirjojen tallentamisesta ulosottomiehen haltuun ei myöskään sellaisenaan aiheudu riskiä yhtiön liikesalaisuuksien paljastumisesta kilpailijalle. Jäljempänä käsitellään kysymystä siitä, onko A Oy:llä lisäksi oikeus saada tietoja näistä turvaamistoimen kohteena olevista asiakirjoista.

23. Korkein oikeus katsoo, ettei turvaamistoimesta aiheudu sellaista haittaa B Oy:lle, että se estäisi turvaamistoimen määräämisen.

Johtopäätös turvaamistoimen osalta

24. Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että hakija on esittänyt perusteet sille, että ulosottomies määrätään tallentamaan B Oy:n hallinnassa olevat laskut, kuitit, kirjanpitoaineiston sekä tilausasiakirjat vuosilta 2014 – 2016 siltä osin kuin ne koskevat Happo78plus-nimisiä tuotteita. Turvaamistoimen voimassaoloon ja peruuttamiseen sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännöksiä niin kuin markkinaoikeuden päätöksessä todetaan.

III Tiedonsaantioikeus

Tiedonsaantioikeutta koskevat säännökset ja unionin oikeuskäytäntö

25. Tiedonsaantioikeutta koskeva todistelun turvaamislain 7 a § (678/2006) on säädetty, kun direktiivi on pantu täytäntöön. Pykälän 1 momentin mukaan tuomioistuin voi teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamista koskevassa riita-asian oikeudenkäynnissä määrätä vastaajan, jonka on todettu loukanneen tällaista oikeutta kaupallisessa laajuudessa, antamaan tarpeelliset tiedot oikeutta loukkaavien tavaroiden tai palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta. Pykälän 3 momentin mukaan tuomioistuin määrää, miten tiedot on annettava, ja voi määrätä vastaajan antamaan tiedot sakon uhalla. Vuonna 2013 lakiin otetun 7 b §:n (120/2013) mukaan markkinaoikeus päättää turvaamistoimesta ja 7 a §:n mukaisesta tiedoksisaantia koskevasta määräyksestä myös, jos pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ei ole vielä vireillä.

26. Direktiivin 8 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä kantajan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä määrätä, että sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, jotka loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta, annetaan tietoja.

27. Euroopan unionin tuomioistuin on tulkinnut direktiivin 8 artiklaa ja siihen sisältyvää ilmaisua "oikeudenkäynnin yhteydessä" NEW WAVE -ratkaisussaan (tuomio 18.1.2017, NEW WAVE CZ, C-427/15, EU:C:2017:18, kohdat 20, 25 ja 27). Unionin tuomioistuin on todennut, että 8 artiklan 1 kohdassa säädetty tiedonsaantioikeus mahdollistaa sen, että teollis- ja tekijänoikeuden haltija voi toteuttaa oikeutensa suojaamiseksi säädetyt toimenpiteet, kuten esittää turvaamistoimia ja vaatia vahingonkorvauksia. Jos oikeudenhaltijalla ei ole kaikkia tietoja hänen oikeuteensa kohdistuvan loukkauksen laajuudesta, hän ei kykene määrittämään ja laskemaan tarkoin vahingonkorvausten määrää. Tiedonsaantioikeuden käyttämistä ei siten ole aihetta rajata vain oikeudenkäynteihin, joissa vaaditaan sen toteamista, että teollis- tai tekijänoikeutta on loukattu.

Korkeimman oikeuden arviointi tiedonsaantioikeudesta

Määräyksen antaminen ennen pääasiaa

28. A Oy on hakemuksessaan markkinaoikeudelle ja valituksessaan Korkeimmalle oikeudelle vaatinut, että yhtiön edustaja ja asiamies saavat tutustua ja jäljentää sitä aineistoa, jonka ulosottomies on turvaamistoimen täytäntöönpanossa tallentanut. Kysymys on siten yhtiön oikeudesta saada tietoja B Oy:n Happo78plus-nimisten tuotteiden kauppaan liittyvistä asiakirjoista.

29. Korkein oikeus toteaa, että todistelun turvaamislain 7 a §:n sanamuoto samoin kuin säännökseen johtaneet esityöt (HE 26/2006 vp s. 19 – 20) lähtevät siitä, että vaatimus tietojen saamisesta voidaan tehdä vain oikeudenloukkausta koskevassa pääasian oikeudenkäynnissä ja silloinkin vasta, kun tuomioistuin on todennut loukkauksen. Toisaalta myöhemmin säädetyn 7 b §:n mukaan markkinaoikeus voi antaa tietojensaantia koskevan määräyksen myös ennen pääasian vireille tuloa. Ottaen lisäksi huomioon edellä kohdassa 27 esitetyt unionin tuomioistuimen kannanotot siitä, että direktiivin 8 artiklassa säädetyn tiedonsaantioikeuden käyttöä ei ole aihetta rajata loukkausoikeudenkäynteihin, Korkein oikeus katsoo, että markkinaoikeus ja Korkein oikeus muutoksenhakutuomioistuimena voivat ratkaista tiedonsaantia koskevan vaatimuksen ennen loukkausoikeudenkäynnin alkamista ja turvaamistoimiasian yhteydessä.

Tiedonsaantioikeuden edellytysten arviointi

30. Korkein oikeus toteaa, että koska tiedonsaantia koskeva määräys voidaan edellisestä kohdasta ilmenevin perustein käsitellä 7 a §:n sanamuodosta poiketen erillään loukkausoikeudenkäynnistä, on välttämätöntä tulkita sitä 7 a §:n 1 momentissa olevaa edellytystä, että tuomioistuin on todennut vastaajan loukanneen teollis- tai tekijänoikeutta kaupallisessa laajuudessa. Edellytykseksi ei voida asettaa, että loukkaus on jo tuomiossa vahvistettu. Johtoa harkinnalle voidaan soveltuvin osin hakea turvaamistoimen määräämisen yleisistä edellytyksistä. Hakijan on kuitenkin esitettävä perusteltu pyyntö, jossa kohtuullisesti saatavissa olevaan ja riittävään todistusaineistoon tukeutuen saatetaan todennäköiseksi, että hänen teollisoikeuttaan on loukattu.

31. Tiedonsaantioikeutta on tämän jälkeen arvioitava sen kannalta, ovatko pyydetyt tiedot hakijalle tarpeellisia, jotta hakija voi ryhtyä oikeudenkäyntiin, määrittää korvausvaatimuksensa ja näyttää toteen vaatimustensa perusteet. Todistelun turvaamislain 7 a §:n 2 momentissa on tarkemmin määritelty ne tiedot, joita tuotteiden alkuperästä ja jakeluverkosta on annettava. Lopuksi tiedonsaantioikeutta on arvioitava sen kannalta, onko tietojen luovuttamisesta vastapuolelle aiheutuvan haitan ja tietojen saamisesta hakijalle koituvan edun välillä sellainen epäsuhta, että tietojen määrääminen luovutettavaksi olisi kohtuutonta. Tässä arvioinnissa huomiota on kiinnitettävä myös esitettyyn loukkauksen todennäköisyyttä ja laajuutta koskevaan selvitykseen. Myös muut tietojen luovuttamisen oikeudelliset esteet voivat tulla arvioitaviksi.

32. Tässä asiassa B Oy ei ole riitauttanut sitä, että se on Happo78plus-nimisiä tuotteita tarjoamalla ja toimittamalla loukannut hakijan patenttioikeutta. Loukkaus on tapahtunut kaupallisessa laajuudessa. Arvioidessaan turvaamistoimen edellytyksiä kohdassa 13 Korkein oikeus on jo todennut, että mainittuja tuotteita koskevat laskut, kuitit ja muu kirjanpitoaineisto sekä tilausasiakirjat ovat loukkaavien tavaroiden alkuperää ja jakeluverkkoa selventäviä ja siten oikeudenkäynnin kannalta tarpeellisia tietoja.

33. Todistelun turvaamislain 7 a §:n 3 momentin mukaan vastaajan velvollisuudesta tai oikeudesta kieltäytyä kertomasta seikkaa on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädetään todistajasta. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 19 §:n mukaan liike- tai ammattisalaisuudesta saa kieltäytyä todistamasta, jolleivät erittäin tärkeät syyt ottaen huomioon asian laatu, todisteen merkitys asian ratkaisemisen kannalta ja seuraukset sen esittämisestä sekä muut olosuhteet vaadi todistamista.

34. Kuten unionin tuomioistuin on todennut, teollis- ja tekijänoikeudet kuuluvat perusoikeutena suojatun omistusoikeuden piiriin, ja tiedonsaantioikeus on sitä turvaava oikeussuojakeino (NEW WAVE, C-427/15, kohta 25). Tietolähteiden luottamuksellisuuden suojaa harkittaessa kysymys on eri perusoikeuksiin liittyvien vaatimusten välttämättömästä yhteensovittamisesta, jossa on varmistettava eri perusoikeuksien välinen asianmukainen tasapaino. Ratkaisussaan Coty Germany (tuomio 16.7.2015, Coty Germany, C-580/13, EU:C:2015:485, kohdat 33, 34 ja 37) unionin tuomioistuin katsoi direktiivin 8 artiklan olevan esteenä kansalliselle säännökselle, jolla luottolaitokselle annettiin rajoittamaton ja ehdoton oikeus kieltäytyä pankkisalaisuuteen vedoten antamasta artiklan nojalla vaadittuja tietoja tilinhaltijan nimestä ja osoitteesta.

35. Tässä asiassa B Oy on vedonnut siihen, että sen kilpailija A Oy saisi tietoonsa myös B Oy:n muuhun liiketoimintaan liittyviä tietoja. Korkein oikeus toteaa, että kyseessä olevat tiedot koskevat vastaajan liiketoimintaa ja kuuluvat vastaajan liikesalaisuuksien suojan piiriin.

36. Kun tässä asiassa pyydetyt tiedot kuitenkin koskevat vain yksilöityjä, hakijan patenttioikeutta riidattomasti loukkaavaa tuoteryhmää koskevia asiakirjoja, Korkein oikeus katsoo, että erittäin tärkeät syyt vaativat tietojen luovuttamista. Loukkauksesta esitetty selvitys huomioon ottaen näiden tietojen luovuttaminen ei myöskään ole epäsuhteessa siihen, mikä on tietojen merkitys yhtäältä hakijalle ja toisaalta vastapuolelle. Lisäksi Korkein oikeus viittaa todistelun turvaamislain 6 §:ään, jossa olevan viittaussäännöksen mukaan tietoja saaneen hakijan vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta säädetään viranomaistoiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

Tiedonsaannin toteuttamistapa

37. Todistelun turvaamislain 7 a §:n 3 momentin mukaan tuomioistuin määrää tarkemmin, miten tiedot annetaan. Lain esitöiden mukaan tiedot voidaan antaa esimerkiksi kirjallisesti suoraan kantajalle tai suullisesti tuomioistuimessa (HE 26/2006 vp s. 20). Korkein oikeus toteaa, että säännös antaa tuomioistuimelle harkintavaltaa sen suhteen, millä tavalla tiedonsaantioikeus on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Estettä ei ole sille, että määrätään annettavaksi jäljennös sellaisesta asiakirjasta, joka sisältää oikeudenkäynnissä tarvittavia tietoja, kun tästä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

38. Asiakirjoja koskevan turvaamistoimen täytäntöönpanossa ulosottomies, tarvittaessa esteetöntä asiantuntijaa apunaan käyttäen, erottelee tuomioistuimen määräämät tiedot muusta aineistosta ja jäljentää tai muutoin tallentaa kyseiset tiedot. Hakija on pyytänyt saada tutustua tähän ulosottomiehen hallintaan tulleeseen aineistoon ja saada siitä jäljennöksiä. Korkein oikeus katsoo, että tiedonsaantioikeuden kytkeminen tällä tavalla rajattuun aineistoon turvaa sekä hakijan että vastapuolen etuja. Hakijan tiedonsaantioikeus voidaan siten määrätä toteutettavaksi hakijan pyytämällä tavalla niin, että yhtiön edustaja ja asiamies saavat tutustua turvaamistoimen kohteena oleviin, sisällöltään rajoitettuihin asiakirjoihin ja ottaa niistä jäljennöksiä. Hakijan on hävitettävä haltuun saamansa aineisto heti siltä osin kuin mahdollisesti osoittautuu, että se ei olekaan todisteena patentinloukkausta koskevassa asiassa tarpeen.

Korkeimman oikeuden johtopäätös tiedonsaannista

39. Korkein oikeus katsoo, että A Oy:n tietojensaantivaatimus voidaan käsitellä turvaamistoimiasian yhteydessä. Vastapuolelle ei aiheudu tietojen antamisesta haittaa, joka olisi epäsuhteessa hakijan tarpeeseen saada oikeudenkäyntiä varten tarpeellisia tietoja patenttinsa loukkauksesta. Tiedonsaantioikeus voidaan määrätä toteutettavaksi hakijan vaatimuksen mukaisella tavalla, jolloin hakija voi tutustua turvaamistoimen kohteena olevaan aineistoon ulosottomiehen luona ja saada käyttöönsä jäljennöksiä asiakirjoista.

Päätöslauselma

Markkinaoikeuden päätöstä muutetaan.

Korkein oikeus määrää ulosottomiehen ottamaan jäljennökset tai valokuvaamaan B Oy:n hallussa olevat, Happo78plus-nimisiin tuotteisiin liittyvät laskut, kuitit, kirjanpitoaineiston ja tilausasiakirjat vuosien 2014 – 2016 ajalta niiden esiintymismuodosta riippumatta. Turvaamistoimi koskee aineistoa, joka sijaitsee B Oy:n toimitiloissa tai B Oy:n käytössä olevilla palvelimilla, joihin yhtiön toimitiloista on tietoliikenneyhteys.

Korkein oikeus määrää B Oy:n luovuttamaan ulosottomiehelle edellä mainitun turvaamistoimen toteuttamisen edellyttämät salasanat ja käyttäjätunnukset.

Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää turvaamistoimen täytäntöönpanossa apunaan esteetöntä asiantuntijaa. Mainitun asiantuntijan vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

Edellä mainituilla toimenpiteillä saatu aineisto määrätään jäämään tässä vaiheessa ulosottomiehen haltuun.

Turvaamistoimen osalta noudatetaan, mitä markkinaoikeuden päätöksessä on lausuttu pääasian vireillepanosta, turvaamistoimen täytäntöönpanosta, vakuuksista ja turvaamistoimen peruuttamisesta.

Korkein oikeus määrää, että A Oy:n edustajalla ja asiamiehellä on oikeus tutustua ulosottomiehen luona tämän täytäntöönpaneman turvaamistoimen kohteena olevaan aineistoon ja saada siitä käyttöönsä jäljennöksiä ja valokuvia.

Salassa pidettäviä tietoja asianosaisasemansa perusteella saaneen A Oy:n sekä sen edustajan ja asiamiehen vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

A Oy:n sekä sen edustajan ja asiamiehen on heti hävitettävä tämän päätöksen perusteella saamansa tiedot siltä osin kuin ne eivät ole tarpeen tässä päätöksessä tarkoitetun patentin loukkausta koskevassa asiassa.

A Oy:n valitus hylätään enemmälti.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Ilkka Rautio, Marjut Jokela, Jarmo Littunen ja Tatu Leppänen. Esittelijä Katariina Sorvari.

 
Julkaistu 6.2.2019