Etusivu » Ennakkopäätökset » Ennakkopäätökset » KKO:2014:83

KKO:2014:83

Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Diaarinumero: R2013/464
Taltionumero: 2285
Antopäivä: 10.11.2014

Hovioikeus oli toimittanut pääkäsittelyä vaatineelle valittajalle tiedoksi vastapuolen hovioikeudessa nimeämän uuden kirjallisen todisteen varaamatta hänelle erikseen tilaisuutta lausua siitä. Hylättyään pääkäsittelypyynnön ja otettuaan vastaan uuden todisteen hovioikeus oli ratkaissut asian. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut varata valittajalle erikseen tilaisuus lausua uuden todisteen merkityksestä asiassa.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Alempien oikeuksien ratkaisut

Syyte, Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 7.9.2012, muutoksenhaku Turun hovioikeudessa ja hovioikeuden tuomio 19.3.2013 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Kimmo Valkiala ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Saara Laapas, Leena Virtanen-Salonen ja Riitta Santo, esittelijänä Jarmo Hannikainen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A Oy:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A Oy vaati, että asia palautetaan hovioikeuteen.

Vastauksissaan B ja B:n konkurssipesä vaativat, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A Oy on vaatinut käräjäoikeudessa, että B tuomitaan rangaistukseen törkeästä petoksesta ja velvoitetaan suorittamaan yhtiölle vahingonkorvausta. Käräjäoikeus on hylännyt syytteen ja korvausvaatimuksen.

2. A Oy on valittanut hovioikeuteen uudistaen käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset. Yhtiö on hovioikeudessa vaatinut pääkäsittelyn toimittamista haluten kuulustella B:tä todistelutarkoituksessa.

3. Vastauksessaan A Oy:n valitukseen B on vastustanut pääkäsittelyn toimittamista ja esittänyt uutena kirjallisena todisteena asianajaja C:n kirjeen B:n asiamiehelle. B:n konkurssipesä on yhtynyt B:n vastaukseen.

4. Hovioikeus on lähettänyt B:n vastauksen, jonka liitteenä oli sanottu uusi todiste, A Oy:lle tiedoksi 5.12.2012. Kirje oli otsikoitu "vastauksen tiedottaminen" ja siihen oli merkitty "oheisena lähetetään tiedoksenne B:n vastaus". Kirjeessä oli lisäksi lausuttu: "Jos vastauksessa on vaadittu korvausta vastauksenantajan hovioikeuskuluista, voitte halutessanne antaa niiden korvaamista koskevan lausuman". Hovioikeus on lähettänyt B:n konkurssipesän vastauksen A Oy:lle vastaavalla tavalla 15.1.2013.

5. Asian ratkaistessaan hovioikeus on ensiksi hylännyt pääkäsittelyn toimittamista koskevan pyynnön. Pääasiassa hovioikeus on todennut ottaneensa vastaan B:n nimeämän uuden todisteen ja hylännyt A Oy:n valituksen pysyttäen käräjäoikeuden tuomion.

6. Asiassa on A Oy:n muutoksenhakemuksen johdosta kysymys siitä, onko hovioikeus menetellyt virheellisesti lähettäessään uuden todisteen ainoastaan tiedoksi yhtiölle pyytämättä sitä erikseen lausumaan sen merkityksestä asiassa ja varaamatta sille tilaisuutta esittää mahdollista vastanäyttöä uuden todisteen johdosta.

Sovellettavat oikeusohjeet

7. Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin kuuluu jokaisen oikeus tulla tuomioistuimessa kuulluksi häntä koskevassa asiassa. Kuten Korkein oikeus on todennut ratkaisussa KKO 2005:70, asianosaisen oikeus tulla kuulluksi hänen oikeuksiaan koskevassa asiassa kuuluu oikeudenkäynnissä noudatettaviin keskeisiin oikeusperiaatteisiin. Ratkaisussa KKO 2005:134 on katsottu asianmukaisen käsittelyn tuomioistuimessa edellyttävän, että tuomioistuimen ratkaisu perustuu vain sellaiseen aineistoon ja sellaisiin seikkoihin, jotka ovat olleet oikeudenkäynnin asianosaisten tiedossa ja joihin näillä on ollut asianmukainen tilaisuus myös perehtyä ja joista nämä ovat voineet lausua käsityksensä. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt kuulemisperiaatetta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeisenä takeena (esimerkiksi ratkaisut Nideröst-Huber v. Sveitsi, tuomio 18.2.1997, kohta 24, Krčmář ym. v. Tšekin tasavalta, tuomio 3.3.2000, kohta 43, Joos v. Sveitsi, tuomio 15.11.2012, kohta 27).

8. Asianosaisten kuulemisesta valitusasian käsittelyssä hovioikeudessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 26 luvussa, jonka 6 §:n mukaan hovioikeuden on annettava valitukseen annettu kirjallinen vastaus tiedoksi valittajalle. Luvun 7 §:n mukaan hovioikeuden on valmistelussa asian laadun mukaan muun ohella selvitettävä, mitä vaatimuksia hovioikeudessa esitetään ja mistä asianosaiset ovat erimielisiä. Edelleen luvun 8 §:n mukaan hovioikeus voi kehottaa asianosaista antamaan määräajassa lausuman.

9. Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2010:61 arvioinut tilannetta, jossa valittajan vastapuoli oli vastauksessaan vaatinut valittajan velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetun erityisen syyn perusteella. Hovioikeus oli lähettänyt vastauksen valittajalle tiedoksi kirjeellä, jossa oli todettu, että "hovioikeus pyytää tarvittaessa valittajalta lausuman vastauksesta". Hovioikeus ei ollut pyytänyt lausumaa eikä valittaja ollut sitä myöskään omatoimisesti antanut. Korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden ei olisi tullut perustaa ratkaisuaan hovioikeuskuluista vastauksessa esitettyihin seikkoihin varaamatta valittajalle mahdollisuutta tulla vaatimuksen johdosta kuulluksi, vaan jatkaa asian valmistelua ja kehottaa valittajaa vielä lausumaan kuluvaatimuksesta ja sen perusteista. Koska hovioikeus oli antanut vastauksen ainoastaan tiedoksi, mikä menettely ei ollut korvannut kuulemista, se oli menetellyt virheellisesti.

Korkeimman oikeuden arviointi

10. Kuulemisperiaatteen keskeisenä tarkoituksena on se, että asianosaisella on mahdollisuus lausua käsityksensä vastapuolena olevan asianosaisen esittämästä oikeudenkäyntiaineistosta. Periaatteen asianmukainen toteutuminen edellyttää siten ensiksikin, että asianosaiset saavat tietoonsa kaiken oikeudenkäyntiaineiston. Asianosaisilla itsellään on myös oltava mahdollisuus arvioida, antaako aineisto aihetta lausua sen merkityksestä asiassa. Tuomioistuimen käsitys aineiston merkityksestä ei oikeuta poikkeamaan kuulemisperiaatteesta (esimerkiksi ratkaisut Lomaseita Oy ym. v. Suomi, tuomio 5.7.2005, kohta 36, Zagrebačka Banka d.d. v. Kroatia, tuomio 12.12.2013, kohta 197). Kuulemisperiaate siis edellyttää, että asianosaisilla on asianmukainen tilaisuus perehtyä kaikkeen oikeudenkäyntiaineistoon ja halutessaan myös mahdollisuus lausua käsityksensä siitä.

11. Tässä asiassa hovioikeus on edellä todetuin tavoin lähettänyt A Oy:lle tiedoksi B:n antaman vastauksen ja vastauksen liitteenä B:n esittämän uuden kirjallisen todisteen. Vastauksen tiedoksi lähettämisen osalta hovioikeuden menettely on ollut oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 6 §:n mukainen. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 9 §:n mukaan pääkäsittelyssä saapuvilla olevalle asianosaiselle on annettava tilaisuus lausua todisteista ja asianosaisen poissa ollessa vastaanotetuista todisteista on tehtävä selko asianosaiselle tämän ollessa läsnä. Kirjallisessa oikeudenkäyntimenettelyssä hovioikeudessa vastaanotetun todistelun osalta laissa ei ole vastaavia nimenomaisia säännöksiä. Jos hovioikeudessa ei toimiteta pääkäsittelyä, ratkaistaan asia oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 12 §:n mukaisesti kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

12. Kun hovioikeus on lähettänyt B:n hovioikeudelle toimittaman uuden todisteen yhtiölle tiedoksi, hovioikeus ei ole pitänyt todistetta oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 9 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla tarpeettomana tai asiaan kuulumattomana. Hovioikeuden tuomiosta ilmenee sen myös ottaneen B:n uuden todisteen asiassa oikeudenkäyntiaineistoksi. Yhtiöllä on todisteen tiedoksi saatuaan ollut mahdollisuus oma-aloitteisesti lausua todisteen merkityksestä ja siitä, antaako se yhtiölle aihetta vastatodistelun esittämiseen. Yhtiö ei ole voinut luottaa siihen, että asiassa joka tapauksessa toimitettaisiin sen vaatima pääkäsittely, jossa se voisi lausua todisteesta. Asia eroaa näiltä osin edellä mainitusta ratkaisusta KKO 2010:61, jossa hovioikeus oli nimenomaisesti ilmoittanut tarvittaessa erikseen pyytävänsä vastauksen valittajalta. Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisussaan Joos v. Sveitsi 15.11.2012 (kohdat 30–33) katsonut, että uuden selvityksen lähettäminen tuomioistuimen toimesta asianosaiselle vain tiedoksi ei loukannut hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Ratkaisu koski tapausta, jossa kansallinen oikeuskäytäntö osoitti, että asianosaisella oli tällaisessa tilanteessa mahdollisuus pyytää lupaa vastineen antamiseen taikka toimittaa sellainen oma-aloitteisestikin. Asianosaisena olleen lakimiehen tuli olla tästä käytännöstä tietoinen ja hänellä oli ollut riittävä aika toimenpiteisiin.

13. Toisaalta kuulemisperiaatteen tehokkaan toteutumisen kannalta tärkeää on, ettei asianosainen jää epätietoiseksi siitä, mitä toimenpiteitä häneltä odotetaan. Asianosainen voi perustellusti odottaa saavansa toimintamahdollisuuksistaan selvän ohjauksen tuomioistuimelta (näin myös ratkaisu Zagrebačka Banka D.D. kohta 203). Todisteen lähettäminen vastauksen liitteenä tiedoksi saattaa viitata siihen, ettei hovioikeus ole pitänyt todistetta olennaisena asiassa ja vastaamisen tarpeellisuus on jätetty asianosaisen omaan harkintaan. Kuten edellä on lausuttu, on asianosaisten asiana arvioida todisteiden merkitys omalta kannaltaan. Kansallisen lainsäädäntömme taikka oikeuskäytäntömme perusteella ei kuitenkaan voida katsoa olevan selvää, mitkä oikeudenkäyntiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet koskevat vastapuolen uuden todisteen tiedokseen saanutta asianosaista. Tämän epävarmuuden poistamiseksi hovioikeus olisi voinut oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 8 §:n mukaisesti kehottaa asianosaista määräajassa toimittamaan hovioikeudelle kirjallisen lausuman. Hovioikeuden on tällaisessa kehotuksessa määrättävä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausuttava. Nimenomaisen lausumakehotuksen lähettämistä uuden todisteen johdosta puoltaa se, että tällöin vastauspyynnön saajalle tulee yksiselitteisesti selväksi, miten ja missä määräajassa hänen tulee toimia, mikäli haluaa lausua uudesta todisteesta.

14. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että kuulemisperiaatteen toteuttaminen olisi asiassa edellyttänyt sitä, että hovioikeus olisi kehottanut A Oy:tä antamaan määräajassa kirjallisen lausuman B:n esittämän uuden kirjallisen todisteen johdosta.

Hovioikeuden menettelyn merkitys oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta

15. A Oy on Korkeimmassa oikeudessa vaatinut asian palauttamista hovioikeuteen. B ja B:n konkurssipesä ovat vastustaneet palauttamista. Korkein oikeus toteaa, että jos yhtiön ei katsota saaneen asiassa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä hovioikeuden menettelyn johdosta, tehokkain keino tämän korjaamiseksi on asian palauttaminen hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi.

16. Asiassa A Oy on ajanut B:tä vastaan rikossyytettä törkeästä petoksesta ja vaatinut tähän syytteeseen perustuvaa vahingonkorvausta. Rikosasiassa on syyttäjän taikka rangaistusvaatimuksen esittäneen asianomistajan asiana esittää näyttö syytteen tueksi. Tuomioistuin on velvollinen ottamaan viran puolesta huomioon oikeudenkäyntiaineistosta ilmenevät vastaajan syyttömyyttä tukevat seikat ja huolehtimaan siitä, että vastaajan mahdollisuudet asianmukaisesti puolustautua tulevat turvatuiksi. Hovioikeudella on ollut myös oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 5 §:n 2 momenttiin ja oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 7 §:ään perustuva velvollisuus tarvittaessa kysymyksin poistaa asianosaisten lausumien epäselvyyksiä sekä valmistelussa selvittää, mitä todisteita asiassa esitetään ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen. Tuomioistuimen ei kuitenkaan tule oma-aloitteisesti selvittää syytettä tukevan todistelun olemassaoloa asianomistajan ajamaan syytteeseen perustuvassa rikosasiassa.

17. A Oy:tä on hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa edustanut oikeudenkäyntiasiamies. Yhtiö ei ole oma-aloitteisesti antanut hovioikeudelle lausumaa B:n esittämän uuden todisteen johdosta. Valituksessaan Korkeimmalle oikeudelle yhtiö ei ole edelleenkään lausunut mitään siitä, miten B:n uuden todisteen merkitystä asiassa tulisi yhtiön näkemyksen mukaan arvioida. Yhtiö on todennut, että hovioikeuden olisi tullut tiedustella siltä mahdollisen vastatodistelun olemassaoloa. Yhtiö ei kuitenkaan ole Korkeimmassa oikeudessakaan esittänyt sillä olevan vastatodistelua B:n uuden todisteen johdosta. Yhtiön valituksesta ei siten ilmene perusteita sille, että B:n uuden todisteen lähettäminen yhtiölle hovioikeuden toimesta vain tiedoksi olisi vaikuttanut yhtiön mahdollisuuksiin ajaa syytettään. Korkein oikeus katsoo, ettei A Oy:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikossyytettä ajavana asianomistajana ole näissä olosuhteissa loukattu asian käsittelyssä hovioikeudessa. Yhtiön vaatimus asian palauttamisesta hovioikeuteen tulee hylätä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Juha Häyhä, Ilkka Rautio, Jorma Rudanko ja Pekka Koponen. Esittelijä Jukka Siro.

 
Julkaistu 10.11.2014